Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työkyvyn tuen tiimi - Etelä-Karjala

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Malli kehitteillä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä.

Toimintaympäristö

Työtä -hankkeen hankesuunnitelmassa tavoitteena on mallintaa ja ottaa käyttöön moniammatillinen työkyvyn tuen tiimi ja asiakasvastaavamalli tulevaisuuden sote-keskukseen sekä parantaa asiakasohjausta yhteensovittamalla poikkihallinnollista yhteistyötä.

Työkyvyn tuen tiimin rakentamiseen ja varsinkin sijoittumiseen sote-keskukseen vaikuttaa olennaisesti Yhteinen tulevaisuus -Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa-hankkeen suunnitelmat, varsinkin sote-hankkeen asiakassegmentoinnin sekä omahoitaja-, yhteyshenkilö- ja casemanagerointimallin muotoilujen osalta kuin myös monialaisen ja osaamistasoja integroivan asiakasohjauksen ja hoidon (palvelu) tarpeen arvioinnin mallintamisen osalta (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin geneerinen asiakasvastaavamalli ja Sujuva – Palvelutarpeen selvittäminen ja asiakkuuden suunnittelu).

Työkyvyn tuen tiimin suunnitelmalle on verrannollinen lainsäädännön velvoite mm. sosiaalihuoltolain palvelutarpeen arvioinnista (SHL 36 §), asiakassuunnitelman laatimisesta (SHL 39 §) ja asiakasvastaavuudessa niin ikään sosiaalihuoltolain omatyöntekijän nimeämisen vaade (SHL 42 §).

Etelä-Karjala ei ole työllisyyden kuntakokeilualuetta, mutta mikäli jatkossa työllisyyden hoito jää osin kuntien vastuulle, voi työkyvyn tuen moniammatillisesta tiimistä tulla oleellinen osa tuota toimintaa.

Kuntakokeilujen tavoitteenahan on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa on tarkoitus kehittää työllistymistä tukevia palveluja sekä palvelumalleja, joissa asiakkaan tilanne ja palveluntarve huomioidaan yksilöllisesti. Tätä palvelumallia työkyvyn tuen tiimin kehittämisessä ollaan luomassa.

Selvitys osatyökyisten Suomen mallista poiki liiketoimintaperiaatteella toimivan välityömarkkinatoimijan Työkanava Oy:n perustamisen, jonka tarkoituksen on muodostaa lisää osatyökykyisille työpaikkoja ja tarjota tukea työllistymiseen. Mallissa toiminta jakautuu palvelutoimintoon ja liiketoimintaan ja vaikeimmassa asemassa olevat osatyökykyiset henkilöt siirtyvät TE-toimistosta palvelutoimintoon, jossa kartoitetaan mm. heidän työkykyään ja palvelutarvetta ja liiketoimintapuoli rekrytoi työntekijöitä palvelutoiminnosta. Mallin ei ole tarkoitus korvata nykyistä palvelujärjestelmää vaan täydentää sitä. Tämäkin on ajastaan sitten täydentämässä Etelä-Karjalan työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta osatyökykyisille henkilöille.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työkyvyn tuen tiimin on alustavasti suunniteltu sijoittuvan sote-keskukseen. Työkyvyn tuki olisi asiakkaalle annettavaa intensiivistä palveluohjausta ja myös ennen ja jälkeen tarvittavien palvelujen ja niiden aikainen asiakassuhde, asiakasvastaavuus.

Työkyvyn tuen tiimin asiakkaina olisi niin korkean työllisyyskynnyksen omaavat henkilöt kuten iäkkäät työttömät, vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja vankilasta vapautuneet sekä muutoin vaikeassa työllistymisen asemassa olevat henkilöt, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea työvoimapalveluista. Tällaisia henkilöitä ovat mm. työkyvyttömyyseläkkeen hylyn saaneet osatyökykyiset henkilöt sekä työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt.

Nämä em. ryhmät ovat siis hajallaan eri palveluissa sekä palvelujen ulkopuolella. Heidän palvelujaan ei varsinaisesti koordinoi kukaan tai palveluja on useissa eri palveluissa, jotka eivät välttämättä tiedä toistensa olemassaolosta tai tehdyistä suunnitelmista.

Tavoitteena Työtä -hankkeessa pilotti 1:ssä on moniammatillisen työkyvyn tuen tiimin ja asiakasvastaavamallin luominen sekä sosiaalihuollon palvelupolun yhteensovittaminen TE-palvelujen ja Kelan kuntoutuspalveluiden kanssa. Kehittämistyössä otetaan käyttöön asiakasosallisuus sekä asiakaslähtöinen yhteistyö- ja palveluohjausmalli (OTE-hankkeen osatyökykyisten työllistymisen tuen palveluprosessi). Työkyvyn tuen tiimissä kokeillaan ja arvioidaan paras organisointitapa työkyvyn tuen arvioinnin osaaminen huomioiden ja sovitetaan malli pilotin 2, työkyvyn tuen palvelumalliin, jossa yhteensovitetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kuntoutustutkimuspoliklinikan, työelämäpalveluiden tuetun työllistymisen palveluiden sekä työvoiman palvelukeskuksen TYP:n työ- ja toimintakyvyn arvioinnit. Tämä yhteensovitettu työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi aloittaa kuntoutustutkimuspoliklinikan hallinnoimana toimintansa sekä psyykkisen että somaattisen arvioinnin painotuksilla 1.10.2021 alkaen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Työkyvyn tuen tiimi auttaa asiakasta hahmottamaan tarvitsemiaan ja saatavilla olevia palveluja ja asiakas saa apua tehtyjen suunnitelmien toteutumisessa ja niiden koordinoinnissa. Moniasiakkuuksissa pyritään ehkäisemään päällekkäistä työtä, kun työkyvyn tuen tiimi toimii aiemmin tehtyjen suunnitelmien ja saatujen palvelujen kokoajana ja olemassa olevien ja tulevien palvelujen järjestämisen koordinoijana niin julkisten, yksityisten kuin myös kolmannen sektorin palveluissa. Työkyvyn tuen tiimi toiminta ja palvelupolkujen kaiken kaikkiaan yhteensovittaminen lisää yhteistyötä eri organisaatioiden ja hallintorajojen kuin myös julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien välillä. Yhteensovitetut palvelut ja toiminnot ovat myös kustannustehokkaita moneen kertaan tehdyn työn pois jäämisen myötä.

Tavoitteena on myös lisätä ammattilaisten osaamista mm. osatyökykyisyyden tunnistamiseksi eri organisaatioissa ja palveluissa (OTE-hankkeen check-list työkyvyn tuen tarpeen arvioimiseksi). Lisäksi Työtä -hanke omalta osaltaan, työkyvyn tuen tiimi ja yhteensovitettuine palvelupolkuineen ohjaa yhteiskunnassa asenteita ja arvoja osatyökykyisyyden hyväksymisessä ja heidän palkkaamisessaan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työtä -hankkeen pilotti 1:ssä kaiken kehittämisen lähtökohtana on yli organisaatio- ja hallintorajojen välinen yhteistyö ja -toimijuus. Lisäksi oleellisena ja myös keskiössä kehittämistyössä ovat asiakkaat ammattilaisten rinnalla.  

Työtä -hankkeessa on toteutettu tammikuusta -22 alkanut palvelumuotoilun työpajasarja Vision Factory Oy:n fasilitoimana. Työpajat ovat olleet yhteiskehittämisen pajoja, jossa kutsuttuja on noin 40 eri yhteistyötahoilta mukaan lukien kokemusasiantuntijat. Osallistujia työpajoissa oli noin 25 henkilöä/iso työpaja ja sisäisissä konseptointipajoissa 10–15 henkilöä/työpaja.

Palvelumuotoilun yhteiskehittämisen työskentelyn tavoitteena on kehittää Etelä-Karjalan alueen työkyvyn tuen palvelumallia. Lisäksi tavoitteena on kirkastaa, millaisilla palvelupoluilla ja palveluilla voimme tarjota työkyvyn tuen ja avun työllistymisessä.

Työpajasarjan päätyöpajat jaettiin varsinaisiin isoihin työpajoihin, sisäisiin konseptointityöpajoihin ja ydintiimin tapaamisiin. Isojen työpajojen osallistujia oli seuraavilta tahoilta:

  • Sosiaalihuolto (aikuissosiaalityö, maahanmuuttopalvelut, vammaispalvelut)
  • Kelan kuntoutuspalvelut
  • Te-palvelut
  • Eksoten työllisyyspalvelut (Työllisyyden monialainen yhteispalvelu, TYP, Tuetun työllistymisen palvelut)
  • Ohjaamo
  • Laptuote –säätiö
  • Etelä-Karjalan kuntien edustus (Työllisyyskoordinaattorit, Elinvoima- ja hankekehittäjä)
  • Eksoten hyvinvointiasemien palveluneuvonta
  • Eksoten terveys- ja hyvinvointiasemien työttömien terveystarkastukset
  • Kokemusasiantuntijat (mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä maahanmuuttopalveluista)
  • Työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointi/kuntoutustutkimuspoliklinikka
  • Mielenterveyspalvelut (psykologi)
  • Kuntoutusyksikkö/kuntoutusohjaus
  • Työtä –hanke

Sisäisiin konseptointityöpajoihin osallistui seuraavilta tahoilta:

  • Sosiaalihuolto (aikuissosiaalityö, maahanmuuttopalvelut, vammaispalvelut)
  • Kelan kuntoutuspalvelut
  • Te-palvelut
  • Eksoten työllisyyspalvelut (Työllisyyden monialainen yhteispalvelu, TYP, Tuetun työllistymisen palvelut)
  • Työtä –hanke: Pilottien 1 & 2 vetäjä, projektipäällikkö

Ydintiimi koostui fasilitaattori Krista Keräsestä ja Työtä -hankkeen projektipäälliköstä ja erityisasiantuntijasta sekä pilottien 1 & 2 vetäjästä.

Yhteiskehittämisen työpajat ovat toteutuneet etätyöpajoina sekä TEAMS- että ZOOM-kokouksina. Osallistujat ovat tarvittaessa saaneet teknistä lähitukea työpajojen aikana, jotta kaikki ovat päässeet osallistumaan yhteiskehittämiseen. Lisäksi tarvittaessa teknisten vaikeuksien kohdatessa, on kyseistä osallistujaa haastateltu työpajojen ulkopuolella listaten hänen haluamiaan esille tuotavia asioita. Osallistujat ovat olleet innokkaita opettelemaan palvelumuotoilua kehittämismenetelmänä ja opettelemaan Miro-digitaalista valkotaulua työpajatyöskentelyssä. Sitouttamista yhteiskehittämiseen on myös pyritty lisäämään fasilitaattorin pitämillä inspiraatioluennoilla sekä työpajoissa käsiteltyjen aiheiden liittyvien teemojen luennoilla. Työpajasarjan aluksi osallistujille kerrottiin mahdollisuudesta saada palvelumuotoilun yhteiskehittämiseen osallistumisesta todistus läsnäolon mukaisesti.

Myös johtoa on sitoutettu yhteiskehittämisen päätöksentekoon perustamalla työkyvyn tuen ohjaava työryhmä kehittämisen tueksi. Työryhmä koostuu johtotason osallistujista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä, Kelasta, Te-palveluista, TYP:stä ja sote-hankkeesta.

Tavoiteltu muutos

Kehittämistyön tavoitteena on, että osatyökykyinen asiakas saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa yksilöllisen tuen ja palvelun sekä mahdollisimman joustavan ja yksinkertaisen palvelupolun kulun kohti työllistymistä monista eri hallintoaloista ja organisaatioista huolimatta ja matalalla kynnyksellä. Asiakkaalla on nimetty työntekijä työkyvyn tuen tiimissä palveluohjaamassa, koordinoimassa ja varmistamassa palvelujen saavutettavuuden ja saatavuuden. Asiakkaan hyväksi tehtävää työtä niin osatyökykyisyyden tunnistamisen, palvelutarpeen arvioinnin kuin myös palvelujen tarjoamisen ja sopimisen suunnitelmat tehdään yhteistoimijuutena ja mahdollisuuksien mukaan työparityönä kunkin palvelukokonaisuuteen liittyvän toimijan kanssa, riippumatta onko kyseessä julkinen, yksityinen, valtiollinen tai kolmannen sektorin toimija.

Muutoksen mittaaminen

Muutoksen mittaamisesta ja pilottijakson vaikutusten arvioinnin keinoja ja mittareita ei ole vielä sovittu. Arviointikysymykset ja -kriteerit määrittyvät tarkemmin lähempänä työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin pilottijakson aloittamista syyskuussa -22.

Liitteenä Saila Tykkäläisen, Vaikuttava Yritys, mallin mukainen vaikutusten arvioinnin kanvaasi pilotointijaksolle, jossa kirjattuna ylös mahdollisia arviointitapoja ja mittareita muutosten mittaamiseen ja seurantaan.

Toteutussuunnitelma

Työ- ja toimintakyvyn palvelumallia (ja samalla palvelukokonaisuutta) testataan pilotointijaksolla 1.9.2022 alkaen. Testataan asiakasvastaavan käyttöönottoa sekä moniammatillisen asiantuntijatiimin käyttöä sote-keskuksessa työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa sekä työttömien terveystarkastukseen ohjautumisen sujuvuutta.

Palvelupilotin aikana tavoitteena on testata toimintaa käytännössä ja tarkentaa palvelumallia niin, että se

  • kirkastaa mitä tarjotaan ja kenelle,
  • kattaa kaikki palvelumallin pääasiakkuudet,
  • tuo esille eri toimijat ja heidän vastuut,
  • kuvaa polun/ polut eri pääasiakkuuksien näkökulmasta,
  • määrittää käytettävät työkalut kuten mm. arvioinnit ja
  • määrittää käytettävät asiakasarvonmittarit.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työkyvyn tuen tiimin asiakkaina olisi niin korkean työllisyyskynnyksen omaavat henkilöt kuten iäkkäät työttömät, vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja vankilasta vapautuneet sekä muutoin vaikeassa työllistymisen asemassa olevat henkilöt, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea työvoimapalveluista. Tällaisia henkilöitä ovat mm. työkyvyttömyyseläkkeen hylyn saaneet osatyökykyiset henkilöt sekä työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt.

Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin yhteiskehittämisessä asiakasymmärrystä on kerrytetty kokemusasiantuntijoiden osallistumisen myötä työpajasarjaan. Lisäksi Työtä -hankkeessa on tehty keväästä -21 lähtien asiakastarinoita niin vammaisten henkilöiden alihankintamalliin liittyen kuin myös palvelupolkukokemuksista. Kokemusasiantuntijoita on käytetty ja osallistettu runsaasti ongelmien ymmärtämiseksi sekä niistä viestimiseen myös muille toimijoille. Osin Työtä -hankkeen videot on toteutettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Työpaja Parkin mediapajassa, joka tuottaa kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Lisäksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja työ- ja toimintakyvyn palvelumallin osalta työttömien terveystarkastuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita ja -ehdotuksia selvitettäessä on haastateltu kokemusasiantuntijoita sekä asiakkaita.

Ideointi

Etelä-Karjalan työ- ja toimintakyvyn palvelumallin ja palvelukokonaisuuden palvelumuotoilun yhteiskehittämisen tuloksena on syntynyt taustamateriaalia seuraavasti:

  • Asiakaspersoonakuvaukset 
  • Tarvekartta
  • Palvelulupaussanasto ja palvelulupaus 
  • Asiakkaiden ja palveluntuottajien kipupistekartat

Liitteet materiaaleista Asiakasvastaavamalli -osiossa sekä osin Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus -mallissa. 

Idean valinta

Asiakkaan palvelupolkua ja työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden hyödyntämistä palvelupolulla on nyt katsottu ns. ”peruspertin” näkökulmasta, jossa oletuksena on, että ”peruspertti” on työtön ja hän osaa käyttää digitaalisia palveluita. Pilotin aikana palvelupolku rakentuu kuvaamaan myös muiden asiakaspersoonien (mm. maahanmuuttajat, vammaiset) polkuja.

Palvelupolkua kuvattuna tarkemmin Asiakasvastaavamalli -osiossa

Idean konkretisointi ja visualisointi

Katso palvelumallin testauksen kuvausta tarkemmin Asiakasvastaavamalli -osiosta sekä liitteistä

  • lähtötilanne,
  • vaiheet 1-3 (vaihe 3 - Arviointi ja seuranta vaatii vielä tietoa ja työstämistä, työstyy myös osin pilottijakson aikana)
  • lopputulos
Ratkaisun testaaminen

Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallia testaan pilottijaksolla 1.9.2022 alkaen. Pilotin startti tapahtuu yhteiskehittämisen työpajojen päätöstapahtumassa ja palvelumallin testaamisen kick-off - tapahtumassa Imatran Valtionhotellissa 22.8.2022.

  • Pilotin kesto: vähintään 2 kuukautta
  • Pilottiin valikoituminen: Te-palvelujen työttömät, joista Kykyviisarilla seuloutuu osatyökykyiset ja työkyvyn tuen palveluja tarvitsevat sekä mahdollisesti ikä,
  • Missä: Lappeenrannassa (asiakkaita mahdollisesti osin myös Imatralta)
  • Käytettävissä olevat resurssit: Te-palvelut/työkykykoordinaattori, työttömien terveystarkastusten terveydenhoitajat ja lääkärit, Kelan kuntoutuspalvelut, sosiaalipalvelut, TYPà resurssien käyttö on pääosin vielä työn alla
Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on ottaa käyttöön osatyökykyisille ja työttömille henkilöille työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa yhtenäinen palvelumalli, jossa asiakkaan polkua koordinoi ja ohjaa asiakasvastaava. Lisäksi tavoitteena on mallintaa työkyvyn tuen tiimiä, moniammatillista asiantuntijatyöryhmää, niille työ- ja toimintakyvyn arviointia tarvitseville osatyökykyisille ja työttömille asiakkaille, joilla ei ole työterveyshuoltoa eikä kriteerit työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointiin kuntoutustutkimuspoliklinikalle (ESH) täyty.

Ratkaisun perusidea

Etelä-Karjalan työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumalli on yhteiskehitetty eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa vuoden -22 alusta palvelumuotoilun työpajoissa. Mallin 1.0 -versio esiteltiin toukokuussa -22, mutta mallia on edelleen jatkokehitetty ja se kehittyy myös pilottijakson edetessä. 

Perusideana työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallissa on, että Te-palveluissa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvan asiakkaan työkyvyn tuen tarve ilmenisi nopeasti työttömyyden alkaessa. Asiakkaan vapaaehtoisena täytettävän Kykyviisarin tulokset, varsinkin työ- ja toimintakyvyn osioissa, määrittävät asiakkaan jatko-ohjauksen sote-palveluihin asiakkaan näin halutessa. Avukseen asiakas saa sote-asiakasvastaavan (työkykykoordinaattorin), joka arvioi asiakkaan työkyvyn tuen sote-palvelujen tarpeen tarkemmin (mm. sosiaalisen tilanteen kartoitus) ja ohjaa tarvittaviin palveluihin. Näitä voivat olla työttömien terveystarkastus, toimintaterapia tai toimintaterapeutin laaja-alainen arviokäynti, fysioterapia tai laajempi lääkärin tekemä psyykkisen tai somaattisen puolen työkyvynarviointi mahdollisine lisäarviointeineen. 

Asiakasvastaava/työkykykoordinaattori kulkee asiakkaan rinnalla koko palveluprosessin matkan ja järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut ja valvoo niiden toteutumista. Palvelumallissa hyödynnetään Te-palvelujen uuden asiakaspalvelumallin tiivistä yhteydenpitoa asiakkaaseen. Työkyvyn tuen tunnistaminen sekä ohjautuminen myös muihin kuin Te-palvelujen työkyvyn tuen palveluihin pyritään näin järjestämään aiempaa nopeammin heti työttömyyden alettua. Näin ollen työttömien ja osatyökykyisten henkilöiden so & te -palvelujen saanti mahdollistuu varmemmin ja varhaisemmassa vaiheessa ilman monien ovien avaamisia koordinoidusti asiakasvastaavuuden myötä sekä työkyvyn tuen moniammatillisen tiimin yhteistoimijuudella. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallissa on yhteiskehittämällä päästy ns. aukaisemaan Te-palveluista tuleva ovi palvelumalliin. Palvelumallin juurruttamisessa ja työkyvyn tuki tulevaisuuden sote-keskukseen vaatii vielä paljon yhteistä suunnittelua, sopimista ja kokeilemista.

Resurssikysymykset ovat vielä täysin auki, sillä itse palvelumallin ja eri toimijat ja toimintojen sijoittuminen on kehittämistyössä jäsentymätöntä ja sopimatta. Työkykykoordinaattorien on tarkoituksena toimia palvelumallissa asiakasvastaavina. Listaukset koulutuksessa käyneistä työkykykoordinaattoreista on kasattuna, mutta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä heitä on verrattain vähän työkyvyn tukeen liittyvissä palveluissa tai heitä hyödynnetään jo olemassa olevissa palveluissa koordinaattorin roolissa. Näin ollen todennäköisesti tähän tarvitaan jatkossa lisäresurssia. Toki työkykykoordinaattorin koulutuksen voi järjestää myös jälkikäteen, joka tietysti olisi rahallinen lisäkustannus jatkossa. Lisäksi työttömien terveystarkastusten, terapiapalvelujen, lääkäreiden ja mahdollisten lisäpalveluiden saatavuuden varmistaminen ja resurssien järjestäminen on jatkossa tehtäviä toimenpiteitä.

Palvelumallia ja työkyvyn tuki sote-keskukseen lähdetään jalkauttamaan kentälle vuonna -23. Pyritään selvittämään päätöksenteon tueksi paljon palveluja käyttävien määriä sekä muita tilastoja, jotka antaisivat suuntaa asiakasmääristä. Työkyvyn tuki sote-keskukseen ja siinä työkyvyn tuen moniammatillista tiimiä päästään jatkokehittämään tarkemmin yhdessä sote-hankkeen moniammatillisen tiimin kehittämisen kanssa ja ohessa, jonka pilotointi alkaa alkuvuodesta.

Työkyvyn tuen tiimin sijoittuminen ja linkittyminen Eksoten erikoissairaanhoidon työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen ja kuntoutustutkimuspoliklinikan työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointia hyödyntäen on selvitettävä asia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Työkyvyn tuen tiimiä ja moniammatillista tiimiä kehitettäessä ja perustettaessa vaikeutena on eri ammattilaisten hyvinkin erilainen toimintakulttuuri sekä työn koostuminen muistakin töistä kuin vain kehittämistyöstä ja yhteiskehittämisestä. Resurssien käyttö on rajallista ja kiire ja työvoiman saaminen lakisääteisten töiden hoitamiselle on jo sinällään vaikeaa. Tarve yhteistoimijuudelle kuitenkin on eittämättä olemassa kaikilla, niin soten puolella kuin myös muiden toimijoiden välillä. Käytäntö tuo vain vaikeutta asioiden sujuvaan kehittämiseen ja suunnitteluun.

Työkyvyn tuen piirissä on paljon eri toimijoita ja jokaisella on omat erityiset tapansa toimia. Vaikka kehittämisen tavoitteena on tuoda näitä palveluja yhteen ei lakisääteisen palvelun kautta, voi nämä eri toimijoiden ja organisaatioiden lakisääteiset palvelut olla ainakin osin haasteena kehittämistyölle. Yhden asian muuttaminen muuttaa muitakin toimintoja ja muiden toimijoiden toimintaa, joka voi tuntua toimijoista turhauttavalta ja työläältäkin. Palvelujen kehittämisessä tulisi käyttää jo olemassa olevien palvelujen hyödyntämistä lähtökohtana ja vahvan yhteistyön osana, jotta palvelun roolista saataisi luotua tarvittava ja odotettu lisäpalvelu, ei lisäkustannus.

Palvelumallin kehittämisessä on pyritty ja edelleen pyritään huomioimaan erilaiset toimintaympäristöt ja kohderyhmät. Näiden löytymiseen ja kirkastamiseen tarvitaan vielä aikaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tämän jälkeen palvelumalliin ja työ- ja toimintakyvyn tuen palveluihin pääsee mukaan kaikki sitä tarvitsevat henkilöt ja samalla palveluja saadaan jatkossa otettua mukaan lisää asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työkyvyn tuen tiimin kehittämistyö on edelleen keskeneräinen eikä itse tiimiä ole päästy vielä työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin pilottijaksollakaan (syys-marraskuu -22) testaamaan. Arvioinnin tuloksia ei siis vielä ole saatavilla. Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin ja asiakasvastaavuuden testaamisen jälkeen voidaan raportoida näitä osioita enemmän joulukuussa -22.