Työkyvyn tuen tiimi - Etelä-Karjala
Malli kehitteillä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä.
Toimintamallin nimi
Malli kehitteillä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä.
Kuva
Etelä-Karjalan työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumalli on yhteiskehitetty eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa vuoden -22 alusta palvelumuotoilun työpajoissa. Mallin 1.0 -versio esiteltiin toukokuussa -22, mutta mallia on edelleen jatkokehitetty ja se kehittyy myös pilottijakson edetessä.
Perusideana työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallissa on, että Te-palveluissa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvan asiakkaan työkyvyn tuen tarve ilmenisi nopeasti työttömyyden alkaessa. Asiakkaan vapaaehtoisena täytettävän Kykyviisarin tulokset, varsinkin työ- ja toimintakyvyn osioissa, määrittävät asiakkaan jatko-ohjauksen sote-palveluihin asiakkaan näin halutessa. Avukseen asiakas saa sote-asiakasvastaavan (työkykykoordinaattorin), joka arvioi asiakkaan työkyvyn tuen sote-palvelujen tarpeen tarkemmin (mm. sosiaalisen tilanteen kartoitus) ja ohjaa tarvittaviin palveluihin. Näitä voivat olla työttömien terveystarkastus, toimintaterapia tai toimintaterapeutin laaja-alainen arviokäynti, fysioterapia tai laajempi lääkärin tekemä psyykkisen tai somaattisen puolen työkyvynarviointi mahdollisine lisäarviointeineen.
Asiakasvastaava/työkykykoordinaattori kulkee asiakkaan rinnalla koko palveluprosessin matkan ja järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut ja valvoo niiden toteutumista. Palvelumallissa hyödynnetään Te-palvelujen uuden asiakaspalvelumallin tiivistä yhteydenpitoa asiakkaaseen. Työkyvyn tuen tunnistaminen sekä ohjautuminen myös muihin kuin Te-palvelujen työkyvyn tuen palveluihin pyritään näin järjestämään aiempaa nopeammin heti työttömyyden alettua. Näin ollen työttömien ja osatyökykyisten henkilöiden so & te -palvelujen saanti mahdollistuu varmemmin ja varhaisemmassa vaiheessa ilman monien ovien avaamisia koordinoidusti asiakasvastaavuuden myötä sekä työkyvyn tuen moniammatillisen tiimin yhteistoimijuudella.
Työtä -hankkeen hankesuunnitelmassa tavoitteena on mallintaa ja ottaa käyttöön moniammatillinen työkyvyn tuen tiimi ja asiakasvastaavamalli tulevaisuuden sote-keskukseen sekä parantaa asiakasohjausta yhteensovittamalla poikkihallinnollista yhteistyötä.
Työkyvyn tuen tiimin rakentamiseen ja varsinkin sijoittumiseen sote-keskukseen vaikuttaa olennaisesti Yhteinen tulevaisuus -Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa-hankkeen suunnitelmat, varsinkin sote-hankkeen asiakassegmentoinnin sekä omahoitaja-, yhteyshenkilö- ja casemanagerointimallin muotoilujen osalta kuin myös monialaisen ja osaamistasoja integroivan asiakasohjauksen ja hoidon (palvelu) tarpeen arvioinnin mallintamisen osalta (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin geneerinen asiakasvastaavamalli ja Sujuva – Palvelutarpeen selvittäminen ja asiakkuuden suunnittelu).
Työkyvyn tuen tiimin suunnitelmalle on verrannollinen lainsäädännön velvoite mm. sosiaalihuoltolain palvelutarpeen arvioinnista (SHL 36 §), asiakassuunnitelman laatimisesta (SHL 39 §) ja asiakasvastaavuudessa niin ikään sosiaalihuoltolain omatyöntekijän nimeämisen vaade (SHL 42 §).
Etelä-Karjala ei ole työllisyyden kuntakokeilualuetta, mutta mikäli jatkossa työllisyyden hoito jää osin kuntien vastuulle, voi työkyvyn tuen moniammatillisesta tiimistä tulla oleellinen osa tuota toimintaa.
Kuntakokeilujen tavoitteenahan on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa on tarkoitus kehittää työllistymistä tukevia palveluja sekä palvelumalleja, joissa asiakkaan tilanne ja palveluntarve huomioidaan yksilöllisesti. Tätä palvelumallia työkyvyn tuen tiimin kehittämisessä ollaan luomassa.
Selvitys osatyökyisten Suomen mallista poiki liiketoimintaperiaatteella toimivan välityömarkkinatoimijan Työkanava Oy:n perustamisen, jonka tarkoituksen on muodostaa lisää osatyökykyisille työpaikkoja ja tarjota tukea työllistymiseen. Mallissa toiminta jakautuu palvelutoimintoon ja liiketoimintaan ja vaikeimmassa asemassa olevat osatyökykyiset henkilöt siirtyvät TE-toimistosta palvelutoimintoon, jossa kartoitetaan mm. heidän työkykyään ja palvelutarvetta ja liiketoimintapuoli rekrytoi työntekijöitä palvelutoiminnosta. Mallin ei ole tarkoitus korvata nykyistä palvelujärjestelmää vaan täydentää sitä. Tämäkin on ajastaan sitten täydentämässä Etelä-Karjalan työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta osatyökykyisille henkilöille.
Työkyvyn tuen tiimin asiakkaina olisi niin korkean työllisyyskynnyksen omaavat henkilöt kuten iäkkäät työttömät, vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja vankilasta vapautuneet sekä muutoin vaikeassa työllistymisen asemassa olevat henkilöt, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea työvoimapalveluista. Tällaisia henkilöitä ovat mm. työkyvyttömyyseläkkeen hylyn saaneet osatyökykyiset henkilöt sekä työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt.
Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin yhteiskehittämisessä asiakasymmärrystä on kerrytetty kokemusasiantuntijoiden osallistumisen myötä työpajasarjaan. Lisäksi Työtä -hankkeessa on tehty keväästä -21 lähtien asiakastarinoita niin vammaisten henkilöiden alihankintamalliin liittyen kuin myös palvelupolkukokemuksista. Kokemusasiantuntijoita on käytetty ja osallistettu runsaasti ongelmien ymmärtämiseksi sekä niistä viestimiseen myös muille toimijoille. Osin Työtä -hankkeen videot on toteutettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Työpaja Parkin mediapajassa, joka tuottaa kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Lisäksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja työ- ja toimintakyvyn palvelumallin osalta työttömien terveystarkastuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita ja -ehdotuksia selvitettäessä on haastateltu kokemusasiantuntijoita sekä asiakkaita.
Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallissa on yhteiskehittämällä päästy ns. aukaisemaan Te-palveluista tuleva ovi palvelumalliin. Palvelumallin juurruttamisessa ja työkyvyn tuki tulevaisuuden sote-keskukseen vaatii vielä paljon yhteistä suunnittelua, sopimista ja kokeilemista.
Resurssikysymykset ovat vielä täysin auki, sillä itse palvelumallin ja eri toimijat ja toimintojen sijoittuminen on kehittämistyössä jäsentymätöntä ja sopimatta. Työkykykoordinaattorien on tarkoituksena toimia palvelumallissa asiakasvastaavina. Listaukset koulutuksessa käyneistä työkykykoordinaattoreista on kasattuna, mutta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä heitä on verrattain vähän työkyvyn tukeen liittyvissä palveluissa tai heitä hyödynnetään jo olemassa olevissa palveluissa koordinaattorin roolissa. Näin ollen todennäköisesti tähän tarvitaan jatkossa lisäresurssia. Toki työkykykoordinaattorin koulutuksen voi järjestää myös jälkikäteen, joka tietysti olisi rahallinen lisäkustannus jatkossa. Lisäksi työttömien terveystarkastusten, terapiapalvelujen, lääkäreiden ja mahdollisten lisäpalveluiden saatavuuden varmistaminen ja resurssien järjestäminen on jatkossa tehtäviä toimenpiteitä.
Palvelumallia ja työkyvyn tuki sote-keskukseen lähdetään jalkauttamaan kentälle vuonna -23. Pyritään selvittämään päätöksenteon tueksi paljon palveluja käyttävien määriä sekä muita tilastoja, jotka antaisivat suuntaa asiakasmääristä. Työkyvyn tuki sote-keskukseen ja siinä työkyvyn tuen moniammatillista tiimiä päästään jatkokehittämään tarkemmin yhdessä sote-hankkeen moniammatillisen tiimin kehittämisen kanssa ja ohessa, jonka pilotointi alkaa alkuvuodesta.
Työkyvyn tuen tiimin sijoittuminen ja linkittyminen Eksoten erikoissairaanhoidon työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen ja kuntoutustutkimuspoliklinikan työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointia hyödyntäen on selvitettävä asia.
Työkyvyn tuen tiimin kehittämistyö on edelleen keskeneräinen eikä itse tiimiä ole päästy vielä työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin pilottijaksollakaan (syys-marraskuu -22) testaamaan. Arvioinnin tuloksia ei siis vielä ole saatavilla. Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin ja asiakasvastaavuuden testaamisen jälkeen voidaan raportoida näitä osioita enemmän joulukuussa -22.
Kansikuva
