Työkyvyn tuen tiimi / Työkykyohjelman laajennus, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3)
Työkyvyn tuen tiimillä tarkoitetaan sote-keskuksen ammattilaisia, joiden työtehtäviin kuuluu työ- ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen sekä työllistymisen tukeminen ja edistäminen. Ammattilaisilla on osaamista työkykyyn liittyvistä asioista.
Toimintaympäristö
- Yhteiskunnassamme jokaisella on oikeus tavoitella työtä ja oikeus pyrkiä taloudelliseen itsenäisyyteen.
- Kaikkien työikäisten työ- ja toimintakyvystä pitää huolehtia, koska työ ja osallistuminen yhteiskuntaan on kaikille tärkeää ja merkityksellistä.
- Työllä ja terveydellä on myös tärkeä merkitys ihmisen hyvinvointiin ja toimeentuloon.
- Työikäisissä on kuitenkin paljon osatyökykyisiä työttömiä, joilla terveysongelmat estävät työllistymisen.
- Usein palvelut tulevat asiakkaalle liian myöhään, eikä asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeita tunnisteta tarpeeksi ajoissa.
Satakunnan toimintaympäristö:
- Satakunnassa sairastavuus on suurempaa kuin maassa keskimäärin.
- Alueen palvelurakenne on raskas ja ennaltaehkäiseviä, sekä varhaisen tuen palveluita on liian vähän.
- Työkyvyn tuen tarpeessa olevia asiakkaita ei tunnisteta tarpeeksi hyvin riittävän varhaisessa vaiheessa. Erityisesti nivelvaiheissa, kuten opinnoista valmistuessa tai työttömäksi jäädessä on riskinä pudota palveluiden ulkopuolelle.
- Satakunnan hyvinvointialueella on kehitetty työkyvyn tuen palveluita vuodesta 2017 lähtien. Palveluiden painopiste on raskaissa ja korjaavissa palveluissa ja työllistymisen tai työkyvyn tuen suhteen palvelut tulevat liian myöhään.
- Aiemmin tehtyä kehittämistyötä sekä laadittuja toimintamalleja on hyödynnetty ja päivitetty työkyvyn tuen tiimin mallintamisessa.
- Satakuntaan keväällä 2023 muodostettu Työkyvyn tuen palveluiden kehittämistyöryhmä linjasi, että työkyvyn tuen tiimin toimintamallien pilottien suunnittelussa otetaan keskiöön varhainen vaihe, työkyvyn tuen tarpeiden tunnistaminen ja ennakoiva tuki.
- Toimintamallin kehittämisessä huomioidaan se, että toiminta nivoutuu kiinteästi yhteen samanaikaisesti meneillään olleen sote-keskusten monialaisten tiimien kehittämisen kanssa.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
- Työkyvyn tuen tiimejä oli edellisen Työkykyohjelman aikana kehitetty Porissa ja Eurassa.
- Kehittämisen pohjalta oli muodostunut 2 erilaista toimintamallia, joista kumpaakaan ei sellaisenaan voitu lähteä jalkauttamaan, sillä molemmissa malleissa painopiste kohdistui pitkään työttömänä olleisiin henkilöihin, joilla oli tyypillisesti raskas palvelutarve.
- Tavoitteena oli luoda Satakunnan hyvinvointialueelle konkreettinen työkyvyn tuen tiimin toimintamalli siihen, miten asiakkaan työkykyä ja työllistymistä tuetaan moniammatillisesti ja monialaisesti.
- Työkyvyn tuen tiimin toiminnassa tavoitteena oli, että asiakkaan tarvitsemia työkyvyn tuen arviointi- ja tukipalveluja koordinoidaan ja niiden yhteensovittamisesta otetaan vastuu. Samalla vahvistetaan sote-keskuksen ammattilaisten osaamista työkyvyn tukeen liittyvistä asioista.
Hallinnollisesti työkyvyn tuen tiimit sijoittuivat hyvinvointialueelle siirryttäessä sosiaalihuollon palveluiden alle, jonne perustettiin työkyvyn tuen vastuuyksikkö, johon kuuluivat lakisääteiset palvelut kuntouttava työtoiminta ja TYP. Vaikka työkyvyn tuen tiimien kehittäminen sijoittui hallinnollisesti sosiaalihuollon työkyvyn tuen palveluiden alle, tavoitteena oli tuoda sote-keskusten työkyvyn tuen tiimit osaksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta ja kehittämisessä nähtiin keskeiseksi yhteistyö terveydenhuollon kanssa. Terveydenhuollon roolin vahvistamisen avulla tavoiteltiin myös palveluiden painopisteen saamista varhaisempaan vaiheeseen.
- Terveydenhuollon työkykyyn liittyvät lakisääteiset palvelut olivat hyvinvointialueelle siirryttäessä pirstaloituneet useamman eri vastuuyksikön ja esihenkilön alaisuuteen.
- Lakisääteiset terveydenhuollon palvelut, joiden kanssa työkyvyn tuen tiimien kehittämistä tehtiin yhteistyössä, olivat työttömän terveystarkastus, työikäiseen väestöön kohdistuva sairaanhoito, sekä lääkinnällisenä kuntoutuksena perus- ja erityistasolla tehtävä kuntoutustutkimus.
- Suunnitteluvaiheessa nousi esille, että lakisääteisten palveluiden tuntemusta terveydenhuollossa oli merkittävä tarve vahvistaa.
- Yhteistyössä palvelutuotannon kanssa päädyttiin siihen, että liikkeelle lähdetään lakisääteisten palveluiden kokonaisuuden ja siihen liittyvien yhteistyövelvoitteiden selkiyttämisestä.
- Työkyvyn tuen tiimin kehittäminen kytkettiin osaksi Työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuuden kehittämistä.
Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli linkittyy Työkykyohjelman laajennukseen, joka kuuluu Kestävän kasvun Satakunta 2 –hankkeeseen, ja joka taas on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
Toimintamallin kehittämisen pilotointi:
- Raumalla toteutettiin pilotti, jossa sote-keskuksen työkyvyn tuen palveluiden yhteistyötä ja työnjakoa testattiin käytännössä
- Pilottiin valittiin ammattilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon kehitteillä olevasta työkyvyn tuen tiimistä, TYPistä ja sairaanhoidon kiireettömältä vastaanotolta, jossa tehtiin sekä työttömän terveystarkastuksia että sairaanhoitoa.
- Toimintaa lähdettiin kehittämään yhteistyössä hyvinvointialueen erityistason kuntoutustutkimuksen kanssa, josta mukaan saatiin kuntoutussuunnittelija.
- Kyseisten palveluiden käytännön työtä tekevistä ammattilaisista koottiin kehittäjäjoukko ja heidän esihenkilöistään kehittämistä ohjaava projektiryhmä.
- Kehittäjäjoukkoon valituilla henkilöillä oli suurimmalla osalla työkykyosaamista, joko koulutuksen (työkykykoordinaattori, työkyvyn tuen verkkokoulutus) ja/tai työkokemuksen kautta.
- Kehittäjäjoukon ammattilaiset eivät tunteneet kovin hyvin toistensa palveluja, ja heti alkuvaiheessa kehittäjät totesivatkin yhteistyöstä saatavan hyödyn. Projektiryhmä kokoontui säännöllisesti kerran kuukaudessa.
Työkyvyn tuen matalan kynnyksen konsultaatio:
- Kehittäjäryhmän ammattilaiset muodostivat työkykyammattilaisten ryhmän, konsultaatiotiimin, joka pystyi nopeasti ja matalalla kynnyksellä konsultoimaan toisiaan.
- Tiimi kokoontui säännöllisin väliajoin palaveriin, jossa aluksi nimettömien asiakasesimerkkien kautta mietittiin, mihin palveluun tai kenelle ammattilaiselle asiakas kannattaisi ohjata, ja millaisista palveluista asiakkaan tilanteessa voisi olla hyötyä, tai mistä voisi asiakkaan tilanteessa lähteä liikkeelle.
- TYPin terveydenhoitaja ja kuntoutustutkimuksen kuntoutussuunnittelija olivat asiantuntijan ja yhteistyötahon roolissa.
- Konsultaatiotiimin yhteistyö Kelan ja TE-palveluiden kanssa käynnistettiin yhteisillä koulutuspainotteisilla palavereilla, joissa vahvistettiin sekä palveluosaamista, että tutustumista toisiinsa. Palaverissa sovittiin myös asiakkaan suostumukseen perustuvasta yhteistyöstä Kelan ja TE-palveluiden kanssa kuntoutukseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.
- Konsultaatiotiimiä lähdettiin kehittämään asiakkaille tarjottavaksi palveluksi, joka oli asiakkaalle vapaaehtoista ja suostumukseen perustuvaa.
- Konsultaatioiden ja yhteistyön avulla pystyttiin moniammatillisesti arvioimaan asiakkaan työkyvyn tuen palvelutarve ja suunnittelemaan hänelle tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut.
- Ammattilaisen rooliin tuli myös rooli toimia asiakkaalle nimettynä yhteyshenkilönä, joka koordinoi selvittelyjä ja huolehti siitä, että palveluista tuli yhteensovitettu kokonaisuus.
Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen:
- Työkyvyn tuen haasteiden tunnistamiseen perustason terveyspalveluissa otettiin käyttöön kuntoutuksen ohjausryhmän suosituksen mukaiset herätteet.
- Jos asiakkaan työkykypistemäärä oli alentunut tai asiakkaalle kirjoitettiin yli kuukauden mittainen sairausloma, asiakas piti suosituksen mukaan ohjata työkykyammattilaisen arvioon. Tähän lähdettiin Rauman pilotissa luomaan uutta toimintatapaa, tuomalla kiireettömän vastaanoton sairaanhoitajan ja työttömien terveystarkastuksia tekevän terveydenhoitajan työhön työkykyammattilaisen rooli.
Työkykykoordinaattorikokeilu:
- Työkyvyn tuen tiimien kehittämiseen liittyen toteutettiin yhteistyössä TE-toimiston kanssa pienimuotoinen työkykykoordinaattorikokeilu.
- Kokeilu suunnattiin työnhakijoille, joilla oli tunnistettu varhaisen vaiheen työkyvyn haasteita, eikä asiakkaan työttömyys ollut pitkittynyt.
- Kokeilussa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset muodostivat työparin, joka kartoitti asiakkaan työkyvyn tuen palvelutarvetta.
- Osana kokeilua kehitettiin työkykyammattilaisen käyttöön työkykyhaastattelu, jonka avulla työkyvyn tuen palvelutarvetta ja asiakkaan kokonaistilannetta arvioitiin. Työkykyhaastattelu otettiin käyttöön sekä työkyvyn tuen tiimissä, että kiireettömällä vastaanotolla. Työkykyhaastattelun toimintamalli on Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa ja lisätietoa löytyy Satakunnan hyvinvointialueen verkkosivuilta: Työkykyhaastattelu auttaa tunnistamaan työkyvyn tuen tarpeet.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
- Työkyvyn tuen tiimin palvelut ovat tarkoitettu hyvinvointialueen työikäisille, jotka tarvitsevat sote-keskuksen sosiaalihuollon palveluita työkyvyn ja työllistymisen tueksi, ja joilla ei ole käytössään työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon palveluja.
- Kehittämistyössä tavoitteena oli, että työkyvyn tuen tiimin toiminnan avulla työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita, sekä palveluiden vaikuttavuus paranee.
- Asiakasosallisuutta työkyvyn tuen tiimien kehittämisessä on kuvattu tarkemmin Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden toimintamallissa kohderyhmä ja asiakasymmärrys: Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus.
Ratkaisun perusidea
Työkyvyn tuen tiimillä tarkoitetaan sote-keskuksen ammattilaisia, joiden työtehtäviin kuuluu työ- ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen sekä työllistymisen tukeminen ja edistäminen. Ammattilaisilla on erityisosaamista työkykyyn liittyvistä asioista. Tiimin ydinjoukon muodostavat terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja.
Toimintamallin perusidea:
- Työkyvyn tuen tiimin jäsen saa lähetteen tai konsultaatiopyynnön asiakkaasta
- Tiimi tekee arvion tilanteesta
- Jos asiakas hyötyy tiimin toiminnasta, sovitaan tapaaminen asiakkaan kanssa
- Asiakkaan tilanteen kartoitus
- Tavoitteen asettaminen
- Työkyvyn tuen suunnitelman toteutus, asiakkaan tuki ja ohjaus
- Ohjaus ja neuvonta
- Palvelun päättäminen
Työkyvyn tuen tiimin tavoitteena on tukea hyvinvointialueen työikäisiä asukkaita, joilla:
- Ei ole työterveyshuollon eikä opiskeluterveydenhuollon palveluja
- Joilla on haasteita työ- ja toimintakyvyssä ja tarvitsevat siihen moniammatillista tukea
- Jotka tarvitsevat sote-keskuksen palveluita työllistymisen tueksi
Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli on kuvattu liitteessä: Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
- Toiminnan juurtumisen varmistamiseksi hanketyöhön palkattiin työntekijöitä palvelutuotannosta, jotka jatkossa työskentelevät työkyvyn tuen tiimeissä.
- Tällä pyrittiin varmistamaan se, että toiminnalla on jatkossa todellinen mahdollisuus juurtua osaksi Satakunnan hyvinvointialueen palvelutuotannon rakenteita ja ammattilaiset voivat jo kehittämistyön aikana kehittyä työkyvyn tuen tiimin ammattilaisiksi.
- Työkyvyn tuen tiimien kehittäminen ja palveluiden juurruttaminen käytäntöön vaatii paljon tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon perus- ja erityistason kanssa.
- Myös lakisääteisten sote-keskuksen palvelujen yhteensovittaminen ja selkeyttäminen on alussa tärkeää, jotta työkyvyn tuen tiimit pystytään sovittamaan osaksi sote-keskusten palvelukonseptia niin, että ammattilaisten osaaminen ja resurssit käytetään hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla.
- Työkykyohjelman hankeväen rooli kehittämistä koordinoivana, sekä pilotointiin osallistuva tahona mahdollisti sen, että työkyvyn tuen tiimien kehittäminen saatiin yhteensovitettua osaksi työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuuden kehittämistä.
- Toiminnan juurtuminen organisaatioon edellyttää palvelutuotannon johdon vahvaa tahtotilaa ja tukea, sekä resursseja toimintaan.
- Juurtumiseen tarvitaan myös riittävästi aikaa, sillä uudet prosessit ovat hitaita ja toiminta vakiintuu prosessien edetessä.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
Toimintamallin kehittämistyön käynnistyessä työkyvyn tuen palvelut kuuluivat Satakunnassa hyvinvointialueen sosiaalityön palveluiden vastuualueeseen. Kehittämistyön aikana organisaatio muuttui, kun sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyivät yhteiseen vastuualueeseen. Työkyvyn tuen tiimien kehittäminen jatkui kuitenkin koko muutosprosessin ajan, vaikka muutokset toivat ajoittain haasteita etenemiseen.
Työkyvyn tuki sote-keskuksessa kehittämistyön tulokset vuosina 2023-2024:
- Asetettu asiakasmääräarvio hankeaikana oli 300
- Asiakkaita saatiin työkyvyn tuen palveluihin yhteensä 93 (31,0% arvio asiakasmäärästä)
- 2 työllistynyt (2,2%)
- 5 aloittanut työnhaun (5,4%)
- 3 aloittanut opiskelun (3,2%)
- 2 aloittanut ammatillisen kuntoutuksen (2,2%).
Liitteessä olevassa kuvassa on kuvattuna Työkyvyn tuki sote-keskuksessa kehittämistyön tulokset vuosina 2023-2024.
Kehittämistyön aikana luotiin perusta sille, että työkyvyn tuen tiimien toiminta rakennetaan kahdelle tiimille, jotka palvelevat koko hyvinvointialuetta. Tiimien perustaminen, toimintaprosessin mallintaminen ja jalkautuksen tuki jäivät useiden haasteiden vuoksi aivan hankkeen loppuaikaan, joten työkyvyn tuen tiimien toiminta käynnistyy konkreettisesti uuden toimintamallin mukaan vuoden 2025 alussa.
- Vaikka työkyvyn tuen tiimi on hallinnollisesti sosiaalihuollon palvelu, pitää työkyvyn tuen tiimi nähdä asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisena ammattilaisten ryhmänä, jolloin varmistetaan asiakkaan tilanteessa tarkoituksenmukaisen työkyvyn tuen palvelut, joita koordinoi asiakkaalle nimetty ammattilainen.
- Asiakkaan näkökulmasta on merkitystä sillä, että hänen työkyvyn tuen tarpeensa tunnistetaan ja tilannetta lähdetään kartoittamaan riippumatta siitä, kenelle työkyvyn ammattilaiselle hän ohjautuu.
- Keskeinen kehittämistyön tulos oli ymmärrys siitä, että yksittäisen palvelun tai yksittäisen ammattilaisen keinoin ei voida arvioida, eikä ratkaista monisyisiä työkykyyn vaikuttavia haasteita.
- Jotta työkyvyn tuen palveluista muodostuu asiakkaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus, pitää niissä työskentelevien ammattilaisten tehdä yhteistyötä, ja sovittava palveluiden koordinointivastuusta.
- Yhteistyö hyödyttää palvelutarpeen arvioinnissa, tarkoituksenmukaisiin palveluihin ohjaamisessa ja työllistymisen kannalta olennaisen kokonaiskuvan muodostamisessa.
- Tärkeämpää kuin se, mitä yksittäisessä palvelussa voidaan tarjota asiakkaalle, on se, että sote-keskuksen työkyvyn tuen ammattilaiset osaavat tehdä tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja koordinoida prosessia.
Liitteet
Kuva
