Työkyvyn tuen tiimi / Työkykyohjelman laajennus, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3)

Työkyvyn tuen tiimillä tarkoitetaan sote-keskuksen ammattilaisia, joiden työtehtäviin kuuluu työ- ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen sekä työllistymisen tukeminen ja edistäminen. Ammattilaisilla on osaamista työkykyyn liittyvistä asioista.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Yhteiskunnassamme jokaisella on oikeus tavoitella työtä ja oikeus pyrkiä taloudelliseen itsenäisyyteen. Kaikkien työikäisten työ- ja toimintakyvystä pitää huolehtia, koska työ ja osallistuminen yhteiskuntaan on kaikille tärkeää ja merkityksellistä. Työllä ja terveydellä on myös tärkeä merkitys ihmisen hyvinvointiin ja toimeentuloon. Työikäisissä on kuitenkin paljon osatyökykyisiä työttömiä, joilla terveysongelmat estävät työllistymisen. Usein palvelut tulevat asiakkaalle liian myöhään, eikä asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeita tunnisteta tarpeeksi ajoissa. Asiakkaiden pitäisi saada tarvitsemansa työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä kaikkien työpanosta tarvitaan yhteiskunnassamme.

Satakunnassa sairastavuus on suurempaa kuin maassa keskimäärin, alueen palvelurakenne on raskas ja ennaltaehkäiseviä, sekä varhaisen tuen palveluita on liian vähän. Työkyvyn tuen tarpeessa olevia asiakkaita ei tunnisteta tarpeeksi hyvin riittävän varhaisessa vaiheessa. Erityisesti nivelvaiheissa, kuten opinnoista valmistuessa tai työttömäksi jäädessä on riskinä pudota palveluiden ulkopuolelle.

Satakunnan hyvinvointialueella on kehitetty työkyvyn tuen palveluita vuodesta 2017 lähtien. Tämän perusteella tiedettiin, että palveluiden painopiste on raskaissa ja korjaavissa palveluissa ja työllistymisen tai työkyvyn tuen suhteen palvelut tulevat liian myöhään. Aiemmin tehtyä kehittämistyötä sekä laadittuja toimintamalleja on hyödynnetty ja päivitetty työkyvyn tuen tiimin mallintamisessa.

Satakuntaan keväällä 2023 muodostettu Työkyvyn tuen palveluiden kehittämistyöryhmä linjasi, että työkyvyn tuen tiimien pilottien suunnittelussa otetaan keskiöön varhainen vaihe, työkyvyn tuen tarpeiden tunnistaminen ja ennakoiva tuki. Kehittämisessä huomioitiin se, että toiminta nivoutuu kiinteästi yhteen samanaikaisesti meneillään olleen sote-keskusten monialaisten tiimien kehittämisen kanssa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työkyvyn ja työllistymisen haasteiden taustalla voi olla monia erilaisia terveydentilaan ja elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä. Silloin voidaan tarvita yhtä aikaa sekä terveydenhuollon, että sosiaalihuollon palveluita. Työkyvyn tuen tiimien kehittämisessä haluttiin tukea sitä, että asiakkaalle löydetään kokonaistilanne huomioiden sopivat palvelut. Lisäksi haluttiin varmistaa, ettei asiakkaan palvelupolku katkea, eivätkä asiat lähde pitkittymään tai monimutkaistumaan. Sen vuoksi sote-keskuksen ammattilaisilla, joiden työhön kuuluu työ- ja toimintakyvyn, sekä kuntoutustarpeen kartoittaminen ja arviointi, pitää olla valmiutta tunnistaa oman ammatillisen erityisosaamisen lisäksi asiakkaan työkykyyn ja työllistymiseen vaikuttava kokonaistilanne.

Tavoitteena oli luoda Satakunnan hyvinvointialueelle konkreettinen toimintamalli siihen, miten asiakkaan työkykyä ja työllistymistä tuetaan moniammatillisesti ja monialaisesti. Työkyvyn tuen tiimin toiminnassa tavoitteena oli, että asiakkaan tarvitsemia työkyvyn tuen arviointi- ja tukipalveluja koordinoidaan ja niiden yhteensovittamisesta otetaan vastuu. Samalla vahvistetaan sote-keskuksen ammattilaisten osaamista työkyvyn tukeen liittyvistä asioista.

Työkyvyn tuen tiimejä oli edellisen Työkykyohjelman aikana kehitetty Porissa ja Eurassa. Kehittämisen pohjalta oli muodostunut 2 erilaista toimintamallia, joista kumpaakaan ei sellaisenaan voitu lähteä jalkauttamaan, sillä molemmissa malleissa painopiste kohdistui pitkään työttömänä olleisiin henkilöihin, joilla oli tyypillisesti raskas palvelutarve.

Hallinnollisesti työkyvyn tuen tiimit sijoittuivat hyvinvointialueelle siirryttäessä sosiaalihuollon palveluiden alle, jonne perustettiin työkyvyn tuen vastuuyksikkö, johon kuuluivat lakisääteiset palvelut kuntouttava työtoiminta ja TYP. Vaikka työkyvyn tuen tiimien kehittäminen sijoittui hallinnollisesti sosiaalihuollon työkyvyn tuen palveluiden alle, tavoitteena oli tuoda sote-keskusten työkyvyn tuen tiimit osaksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta ja kehittämisessä nähtiin keskeiseksi yhteistyö terveydenhuollon kanssa. Terveydenhuollon roolin vahvistamisen avulla tavoiteltiin myös palveluiden painopisteen saamista varhaisempaan vaiheeseen.

Terveydenhuollon työkykyyn liittyvät lakisääteiset palvelut olivat hyvinvointialueelle siirryttäessä pirstaloituneet useamman eri vastuuyksikön ja esihenkilön alaisuuteen. Lakisääteiset terveydenhuollon palvelut, joiden kanssa työkyvyn tuen tiimien kehittämistä tehtiin yhteistyössä, olivat työttömän terveystarkastus, työikäiseen väestöön kohdistuva sairaanhoito, sekä lääkinnällisenä kuntoutuksena perus- ja erityistasolla tehtävä kuntoutustutkimus. Suunnitteluvaiheessa nousi esille, että lakisääteisten palveluiden tuntemusta terveydenhuollossa oli merkittävä tarve vahvistaa. Yhteistyössä palvelutuotannon kanssa päädyttiin siihen, että liikkeelle lähdetään lakisääteisten palveluiden kokonaisuuden ja siihen liittyvien yhteistyövelvoitteiden selkiyttämisestä. Työkyvyn tuen tiimin kehittäminen kytkettiin osaksi Työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuuden kehittämistä.

Työkyvyn tuen tiimin toimintamalli linkittyy Työkykyohjelman laajennukseen, joka kuuluu Kestävän kasvun Satakunta 2 –hankkeeseen, ja joka taas on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Työkyvyn tuen tiimin tavoitteena on tukea erityisesti niitä työikäisiä hyvinvointialueen asukkaita, joilla ei ole työterveyshuollon eikä opiskeluterveydenhuollon palveluja, joilla on haasteita työ- ja toimintakyvyssä ja jotka tarvitsevat sote-keskuksen palveluita työllistymisen tukemiseksi. Palveluiden avulla asiakas saa moniammatillista tukea siihen, miten hänen työ- ja toimintakykynsä, työllistymisensä, opintonsa tai arkensa voisivat parantua. Asiakas saa avukseen ja tuekseen tarvitsemansa tiimin jäsenet.

Sote-keskuksen ammattilaisilla, joiden työhön kuuluu työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen kartoittaminen ja arviointi, pitää olla valmiutta tunnistaa oman ammatillisen erityisosaamisen lisäksi asiakkaan työkykyyn ja työllistymiseen vaikuttava kokonaistilanne. Kehitettävän palvelun avulla haluttiin tukea sitä, että löydetään asiakkaalle kokonaistilanne huomioiden sopivat palvelut. Lisäksi haluttiin varmistaa, ettei asiakkaan palvelupolku katkea, eivätkä asiat lähde pitkittymään tai monimutkaistumaan.

Työkyvyn tuen tiimin toimintamallin hyötypotentiaali

Työkyvyn tuen osaamista keskittämällä:

• Voidaan edistää, tukea ja seurata työikäisten terveyttä, hyvinvointia, sekä työ- ja toimintakykyä.

• Voidaan varmistaa työkyvyn tuen osaaminen ja asiantuntijuus erityisesti niille työikäisille, jotka ovat työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella.

• Voidaan varmistaa työterveyshuollon palvelujen ulkopuolella olevien kuntoutusohjaus ja siihen liittyvä yhteistyö.

• Voidaan vahvistaa opiskeluterveydenhuollon työkykyosaamista.

• Voidaan tuoda terveydenhuollon asiantuntemus mukaan työllistymissuunnitelmien laatimiseen ja

seurantaan.

• Voidaan tehostaa ammatillisen kuntoutuksen keinojen käyttöä työelämään pääsyn ja paluun tukena.

• Voidaan varmistaa työkyvyn tuen palvelut myös niille, joiden työttömyys on pitkittynyt tai kyseeseen tulee eläkeratkaisu.

• Voidaan hyödyntää työttömien terveydenhuollon osaamista sote-alueella tehtäessä hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn edistämiseen tähtääviä suunnitelmia.

• Voidaan varmistaa toimiva yhteistyö eri toimijoiden kanssa työkykyasioissa.

• Voidaan hyödyntää ammattilaisten osaaminen ja ennaltaehkäistä päällekkäisen työn tekeminen.

• Voidaan varmistaa palvelujen tasalaatuisuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Raumalla toteutettuun pilottiin, jossa sote-keskuksen työkyvyn tuen palveluiden yhteistyötä ja työnjakoa testattiin käytännössä, valittiin ammattilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon kehitteillä olevasta työkyvyn tuen tiimistä, TYPistä ja sairaanhoidon kiireettömältä vastaanotolta, jossa tehtiin sekä työttömän terveystarkastuksia että sairaanhoitoa. Toimintaa lähdettiin kehittämään yhteistyössä hyvinvointialueen erityistason kuntoutustutkimuksen kanssa, josta mukaan saatiin kuntoutussuunnittelija. Kyseisten palveluiden käytännön työtä tekevistä ammattilaisista koottiin kehittäjäjoukko ja heidän esihenkilöistään kehittämistä ohjaava projektiryhmä. Kehittäjäjoukkoon valituilla henkilöillä oli suurimmalla osalla työkykyosaamista, joko koulutuksen (työkykykoordinaattori, työkyvyn tuen verkkokoulutus) ja/tai työkokemuksen kautta. Kehittäjäjoukon ammattilaiset eivät tunteneet kovin hyvin toistensa palveluja, ja heti alkuvaiheessa kehittäjät totesivatkin yhteistyöstä saatavan hyödyn. Projektiryhmä kokoontui säännöllisesti kerran kuukaudessa.

Kehittäjäryhmän ammattilaiset muodostivat työkykyammattilaisten ryhmän, konsultaatiotiimin, joka pystyi nopeasti ja matalalla kynnyksellä konsultoimaan toisiaan. Tiimi kokoontui säännöllisin väliajoin palaveriin, jossa aluksi nimettömien asiakasesimerkkien kautta mietittiin, mihin palveluun tai kenelle ammattilaiselle asiakas kannattaisi ohjata, ja millaisista palveluista asiakkaan tilanteessa voisi olla hyötyä, tai mistä voisi asiakkaan tilanteessa lähteä liikkeelle. TYPin terveydenhoitaja ja kuntoutustutkimuksen kuntoutussuunnittelija olivat enemmän asiantuntijan ja yhteistyötahon roolissa.

Konsultaatiotiimin yhteistyö Kelan ja TE-palveluiden kanssa käynnistettiin yhteisillä koulutuspainotteisilla palavereilla, joissa vahvistettiin sekä palveluosaamista, että tutustumista toisiinsa. Palaverissa sovittiin myös asiakkaan suostumukseen perustuvasta yhteistyöstä Kelan ja TE-palveluiden kanssa kuntoutukseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.

Konsultaatiotiimiä lähdettiin kehittämään asiakkaille tarjottavaksi palveluksi, joka oli asiakkaalle vapaaehtoista ja suostumukseen perustuvaa. Konsultaatioiden ja yhteistyön avulla pystyttiin moniammatillisesti arvioimaan asiakkaan työkyvyn tuen palvelutarve ja suunnittelemaan hänelle tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut. Ammattilaisen rooliin tuli myös rooli toimia asiakkaalle nimettynä yhteyshenkilönä, joka koordinoi selvittelyjä ja huolehti siitä, että palveluista tuli yhteensovitettu kokonaisuus.

Työkyvyn tuen tiimien kehittämiseen liittyen toteutettiin yhteistyössä TE-toimiston kanssa pienimuotoinen työkykykoordinaattorikokeilu. Se suunnattiin työnhakijoille, joilla oli tunnistettu varhaisen vaiheen työkyvyn haasteita, eikä heidän työttömyytensä ollut pitkittynyt. Kokeilussa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset muodostivat työparin, joka kartoitti asiakkaan työkyvyn tuen palvelutarvetta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työkyvyn tuen tiimin palvelut ovat tarkoitettu hyvinvointialueen työikäisille, jotka tarvitsevat sote-keskuksen sosiaalihuollon palveluita työkyvyn ja työllistymisen tueksi, ja joilla ei ole käytössään työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon palveluja. Kehittämistyössä tavoitteena oli, että työkyvyn tuen tiimin toiminnan avulla työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita, sekä palveluiden vaikuttavuus paranee.

Asiakasosallisuutta työkyvyn tuen tiimien kehittämisessä on kuvattu tarkemmin toimintamallissa: Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toiminnan juurtumisen varmistamiseksi hanketyöhön palkattiin työntekijöitä palvelutuotannosta, jotka jatkossa työskentelevät työkyvyn tuen tiimeissä. Tällä pyrittiin varmistamaan se, että toiminnalla on jatkossa todellinen mahdollisuus juurtua osaksi palvelutuotannon rakenteita ja ammattilaiset voivat jo kehittämistyön aikana kehittyä työkyvyn tuen tiimin ammattilaiseksi.

Työkyvyn tuen tiimien kehittäminen ja palveluiden juurruttaminen käytäntöön vaatii paljon tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon perus- ja erityistason kanssa. Myös lakisääteisten sote-keskuksen palvelujen yhteensovittaminen ja selkeyttäminen on alussa tärkeää, jotta työkyvyn tuen tiimit pystytään sovittamaan osaksi sote-keskusten palvelukonseptia niin, että ammattilaisten osaaminen ja resurssit käytetään hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Työkykyohjelman hankeväen rooli kehittämistä koordinoivana, sekä pilotointiin osallistuva tahona mahdollisti sen, että työkyvyn tuen tiimien kehittäminen saatiin yhteensovitettua osaksi työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuuden kehittämistä.

Toiminnan juurtuminen organisaatioon edellyttää palvelutuotannon johdon vahvaa tahtotilaa ja tukea, sekä resursseja toimintaan. Juurtumiseen tarvitaan myös riittävästi aikaa, sillä uudet prosessit ovat hitaita ja toiminta vakiintuu prosessien edetessä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotoinnin ja kehittämistyön käynnistyessä työkyvyn tuen palvelut kuuluivat Satakunnassa hyvinvointialueen sosiaalityön palveluiden vastuualueeseen. Kehittämistyön aikana organisaatio muuttui, kun sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyivät yhteiseen vastuualueeseen. Työkyvyn tuen tiimien kehittäminen jatkui kuitenkin koko muutosprosessin ajan, vaikka muutokset toivat ajoittain haasteita etenemiseen.

Kehittämistyön aikana luotiin perusta sille, että työkyvyn tuen tiimien toiminta rakennetaan kahdelle tiimille, jotka palvelevat koko hyvinvointialuetta. Tiimien perustaminen, toimintaprosessin mallintaminen ja jalkautuksen tuki jäivät useiden haasteiden vuoksi aivan hankkeen loppuaikaan, joten työkyvyn tuen tiimien toiminta käynnistyy konkreettisesti uuden toimintamallin mukaan vuoden 2025 alussa.

Vaikka työkyvyn tuen tiimi on hallinnollisesti sosiaalihuollon palvelu, pitää työkyvyn tuen tiimi nähdä asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisena ammattilaisten ryhmänä, jolloin varmistetaan asiakkaan tilanteessa tarkoituksenmukaisen työkyvyn tuen palvelut, joita koordinoi asiakkaalle nimetty ammattilainen. Asiakkaan näkökulmasta on merkitystä sillä, että hänen työkyvyn tuen tarpeensa tunnistetaan ja tilannetta lähdetään kartoittamaan riippumatta siitä, kenelle työkyvyn ammattilaiselle hän ohjautuu.

Keskeinen kehittämistyön tulos oli ymmärrys siitä, että yksittäisen palvelun tai yksittäisen ammattilaisen keinoin ei voida arvioida, eikä ratkaista monisyisiä työkykyyn vaikuttavia haasteita. Jotta työkyvyn tuen palveluista muodostuu asiakkaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus, pitää niissä työskentelevien ammattilaisten tehdä yhteistyötä, ja sovittava palveluiden koordinointivastuusta. Yhteistyö hyödyttää palvelutarpeen arvioinnissa, tarkoituksenmukaisiin palveluihin ohjaamisessa ja työllistymisen kannalta olennaisen kokonaiskuvan muodostamisessa. Tärkeämpää kuin se, mitä yksittäisessä palvelussa voidaan tarjota asiakkaalle, on se, että sote-keskuksen työkyvyn tuen ammattilaiset osaavat tehdä tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja koordinoida prosessia.