Työkyvyn tuen tiimi / Työkykyohjelman laajennus, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3)
Työkyvyn tuen tiimillä tarkoitetaan sote-keskuksen ammattilaisia, joiden työtehtäviin kuuluu työ- ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen sekä työllistymisen tukeminen ja edistäminen. Ammattilaisilla on osaamista työkykyyn liittyvistä asioista.
Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen tiimillä tarkoitetaan sote-keskuksen ammattilaisia, joiden työtehtäviin kuuluu työ- ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen sekä työllistymisen tukeminen ja edistäminen. Ammattilaisilla on osaamista työkykyyn liittyvistä asioista.
Yhteiskunnassamme jokaisella on oikeus tavoitella työtä ja oikeus pyrkiä taloudelliseen itsenäisyyteen. Kaikkien työikäisten työ- ja toimintakyvystä pitää huolehtia, koska työ ja osallistuminen yhteiskuntaan on kaikille tärkeää ja merkityksellistä. Työllä ja terveydellä on myös tärkeä merkitys ihmisen hyvinvointiin ja toimeentuloon. Työikäisissä on kuitenkin paljon osatyökykyisiä työttömiä, joilla terveysongelmat estävät työllistymisen. Usein palvelut tulevat asiakkaalle liian myöhään, eikä asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeita tunnisteta tarpeeksi ajoissa. Asiakkaiden pitäisi saada tarvitsemansa työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä kaikkien työpanosta tarvitaan yhteiskunnassamme.
Satakunnassa sairastavuus on suurempaa kuin maassa keskimäärin, alueen palvelurakenne on raskas ja ennaltaehkäiseviä, sekä varhaisen tuen palveluita on liian vähän. Työkyvyn tuen tarpeessa olevia asiakkaita ei tunnisteta tarpeeksi hyvin riittävän varhaisessa vaiheessa. Erityisesti nivelvaiheissa, kuten opinnoista valmistuessa tai työttömäksi jäädessä on riskinä pudota palveluiden ulkopuolelle.
Satakunnan hyvinvointialueella on kehitetty työkyvyn tuen palveluita vuodesta 2017 lähtien. Tämän perusteella tiedettiin, että palveluiden painopiste on raskaissa ja korjaavissa palveluissa ja työllistymisen tai työkyvyn tuen suhteen palvelut tulevat liian myöhään. Aiemmin tehtyä kehittämistyötä sekä laadittuja toimintamalleja on hyödynnetty ja päivitetty työkyvyn tuen tiimin mallintamisessa.
Satakuntaan keväällä 2023 muodostettu Työkyvyn tuen palveluiden kehittämistyöryhmä linjasi, että työkyvyn tuen tiimien pilottien suunnittelussa otetaan keskiöön varhainen vaihe, työkyvyn tuen tarpeiden tunnistaminen ja ennakoiva tuki. Kehittämisessä huomioitiin se, että toiminta nivoutuu kiinteästi yhteen samanaikaisesti meneillään olleen sote-keskusten monialaisten tiimien kehittämisen kanssa.
Työkyvyn tuen tiimin palvelut ovat tarkoitettu hyvinvointialueen työikäisille, jotka tarvitsevat sote-keskuksen sosiaalihuollon palveluita työkyvyn ja työllistymisen tueksi, ja joilla ei ole käytössään työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon palveluja. Kehittämistyössä tavoitteena oli, että työkyvyn tuen tiimin toiminnan avulla työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita, sekä palveluiden vaikuttavuus paranee.
Asiakasosallisuutta työkyvyn tuen tiimien kehittämisessä on kuvattu tarkemmin toimintamallissa: Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus.
Toiminnan juurtumisen varmistamiseksi hanketyöhön palkattiin työntekijöitä palvelutuotannosta, jotka jatkossa työskentelevät työkyvyn tuen tiimeissä. Tällä pyrittiin varmistamaan se, että toiminnalla on jatkossa todellinen mahdollisuus juurtua osaksi palvelutuotannon rakenteita ja ammattilaiset voivat jo kehittämistyön aikana kehittyä työkyvyn tuen tiimin ammattilaiseksi.
Työkyvyn tuen tiimien kehittäminen ja palveluiden juurruttaminen käytäntöön vaatii paljon tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon perus- ja erityistason kanssa. Myös lakisääteisten sote-keskuksen palvelujen yhteensovittaminen ja selkeyttäminen on alussa tärkeää, jotta työkyvyn tuen tiimit pystytään sovittamaan osaksi sote-keskusten palvelukonseptia niin, että ammattilaisten osaaminen ja resurssit käytetään hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Työkykyohjelman hankeväen rooli kehittämistä koordinoivana, sekä pilotointiin osallistuva tahona mahdollisti sen, että työkyvyn tuen tiimien kehittäminen saatiin yhteensovitettua osaksi työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuuden kehittämistä.
Toiminnan juurtuminen organisaatioon edellyttää palvelutuotannon johdon vahvaa tahtotilaa ja tukea, sekä resursseja toimintaan. Juurtumiseen tarvitaan myös riittävästi aikaa, sillä uudet prosessit ovat hitaita ja toiminta vakiintuu prosessien edetessä.
Pilotoinnin ja kehittämistyön käynnistyessä työkyvyn tuen palvelut kuuluivat Satakunnassa hyvinvointialueen sosiaalityön palveluiden vastuualueeseen. Kehittämistyön aikana organisaatio muuttui, kun sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyivät yhteiseen vastuualueeseen. Työkyvyn tuen tiimien kehittäminen jatkui kuitenkin koko muutosprosessin ajan, vaikka muutokset toivat ajoittain haasteita etenemiseen.
Kehittämistyön aikana luotiin perusta sille, että työkyvyn tuen tiimien toiminta rakennetaan kahdelle tiimille, jotka palvelevat koko hyvinvointialuetta. Tiimien perustaminen, toimintaprosessin mallintaminen ja jalkautuksen tuki jäivät useiden haasteiden vuoksi aivan hankkeen loppuaikaan, joten työkyvyn tuen tiimien toiminta käynnistyy konkreettisesti uuden toimintamallin mukaan vuoden 2025 alussa.
Vaikka työkyvyn tuen tiimi on hallinnollisesti sosiaalihuollon palvelu, pitää työkyvyn tuen tiimi nähdä asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisena ammattilaisten ryhmänä, jolloin varmistetaan asiakkaan tilanteessa tarkoituksenmukaisen työkyvyn tuen palvelut, joita koordinoi asiakkaalle nimetty ammattilainen. Asiakkaan näkökulmasta on merkitystä sillä, että hänen työkyvyn tuen tarpeensa tunnistetaan ja tilannetta lähdetään kartoittamaan riippumatta siitä, kenelle työkyvyn ammattilaiselle hän ohjautuu.
Keskeinen kehittämistyön tulos oli ymmärrys siitä, että yksittäisen palvelun tai yksittäisen ammattilaisen keinoin ei voida arvioida, eikä ratkaista monisyisiä työkykyyn vaikuttavia haasteita. Jotta työkyvyn tuen palveluista muodostuu asiakkaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus, pitää niissä työskentelevien ammattilaisten tehdä yhteistyötä, ja sovittava palveluiden koordinointivastuusta. Yhteistyö hyödyttää palvelutarpeen arvioinnissa, tarkoituksenmukaisiin palveluihin ohjaamisessa ja työllistymisen kannalta olennaisen kokonaiskuvan muodostamisessa. Tärkeämpää kuin se, mitä yksittäisessä palvelussa voidaan tarjota asiakkaalle, on se, että sote-keskuksen työkyvyn tuen ammattilaiset osaavat tehdä tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja koordinoida prosessia.
Kansikuva
