Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus / Työkykyohjelman laajentaminen, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3)
Työkyvyn tuen palvelut muodostavat sote-keskuksessa selkeän ja yhteensovitetun kokonaisuuden työkyvyn ja työllistymisen tueksi ja edistämiseksi.
Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelut muodostavat sote-keskuksessa selkeän ja yhteensovitetun kokonaisuuden työkyvyn ja työllistymisen tueksi ja edistämiseksi.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallintamisessa kehitettiin samaan aikaan sosiaalihuollon työkyvyn tuen tiimejä, terveydenhuollossa tehtäviä työttömien terveystarkastuksia, sote-keskuksessa tapahtuvaa matalan kynnyksen työkyvyn tuen konsultaatioita sekä moniammatillisen yhteistyön tekemistä työkykyasioissa. Sote-keskuksessa sosiaalihuollon työkyvyn tuen palveluja ovat kuntouttava työtoiminta, Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu, TYP (jatkossa TYM) ja työkyvyn tuen tiimit. Terveydenhuollossa työkyvyn tuen palveluja ovat työttömän terveystarkastus, sairauksiin liittyvä työ- ja toimintakyvyn arviointi, sekä monialainen tiimi (Satatiimimalli).
Terveydenhuollon työkyvyn tuen palveluiden sisällöllistä kokonaisuutta kehitettiin yhteistyössä myös Satakunnan hyvinvointialueen kuntoutuksen ohjausryhmän kanssa. Yhteistyössä laadittiin koko hyvinvointialuetta koskeva suositus siitä, miten terveydenhuollossa tunnistetaan työkyvyn selvittelyn tarve, mitä mittareita käytetään työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa sekä ehdotus siitä, miten työkyvyn tuen ammattilaiset voisivat konsultoida toisiaan matalalla kynnyksellä. Tästä laadittiin suositus, joka hyväksyttiin sote-johtoryhmässä 2/2024. Suosituksessa huomioitiin myös se, että terveydenhuollon työkyvyn tuen palveluiden pitää vastata oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti työkykysairauksiin ja niistä aiheutuvaan kuntoutustarpeeseen. Tunnistamisen mittareiksi valittiin työkykypistemäärä ja yli 30 päivän sairausloman tarve, jonka jälkeen asiakas ohjataan työkyvyn ammattilaiselle.
Sote-keskuksen työkyvyn tuen palveluissa tehtävää yhteistyötä ja työnjakoa, sekä matalan kynnyksen työkyvyn tuen konsultaatioita testattiin käytännössä Rauman pilotissa, jossa otettiin käyttöön Satakunnan hyvinvointialueen kuntoutuksen ohjausryhmän ehdotuksen mukaiset mittarit, joilla työ- ja toimintakykyä arvioidaan. Sote-keskuksen sekä sosiaali- että terveydenhuollon työkyvyn tuen palveluista kerättiin ammattilaisten joukko, joka lähti kehittämään toimintaa kuntoutuksen ohjausryhmän suosituksen mukaisesti yhteistyössä kuntoutustutkimuksen ammattilaisten kanssa. Tästä kokeilusta saatiin tietoa työkyvyn tuen tiimien yhtenäiseen toimintamalliin, jota oli myös tarve kehittää. Rauman pilotissa perustason sairaanhoitajan työnkuvaan luotiin uusi toimintakäytäntö, työkykyhaastattelu, jonka avulla sairaanhoidon asiakkaiden työ- ja toimintakykyä voidaan yhtenäisesti kartoittaa, sekä selvittää asiakkaan elämäntilannetta, terveyttä, hyvinvointia sekä koulutus- ja työhistoriaa. Työkykyhaastattelun sisällössä huomioitiin sen ero ja yhteys työttömän terveystarkastuksen sisältöön, sekä työkyvyn tuen tiimin terveydenhuollon ammattilaisen työnkuvaan.
Osana työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta kehitettiin työttömän terveystarkastusprosessia yhdessä palvelutuotannon kanssa Harjavallassa, Huittisissa, Kokemäellä ja Nakkilassa. Kehittämistyön tuloksena syntyi mallinnus: Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli terveysasemilla, joka on siirtynyt jalkautettavaksi käytäntöön palvelutuotannon toimesta. Mallinnus löytyy liitteestä nimellä: Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli terveysasemilla. Yhteistyössä työttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien kanssa laadittiin luonnos työttömän terveystarkastuksen kirjaamisoppaaksi kansallisten ohjeistusten mukaisesti. Kirjaamisopas on palvelutuotannolla päivityksessä.
Työikäisissä on paljon osatyökykyisiä työttömiä, joilla terveysongelmat estävät työllistymisen. Usein palvelut tulevat liian myöhään eikä asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeita tunnisteta tarpeeksi ajoissa. Asiakkaiden pitäisi saada tarvitsemansa työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteiskunnassamme ja työllisyysasteen nostaminen on pääministeri Petteri Orpon hallituksen yksi monista tavoitteista.
Lakisääteisillä terveydenhuollon palveluilla voidaan vaikuttaa siihen, että ennaltaehkäistään työttömyyden aiheuttamia terveysriskejä. Lisäksi voidaan auttaa ja tukea silloin, kun toimintakykyyn vaikuttava sairaus vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin tai työelämään pääsyyn sairauksista huolimatta. Sosiaalihuollon työkyvyn tuen palveluilla voidaan vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Lisäksi lainsäädännöllä on varmistettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö, silloin kun asiakkaan tarve sitä vaatii. Palvelut, joilla voidaan vaikuttaa asiakkaan työ- ja toimintakykyyn, työllistymiskykyyn ja työllistymiseen ovat varsin kattavat. Palvelujen selkiyttämisen ja osaamisen koordinaation avulla saadaan työkyvyn tuen palveluista sote-keskuksessa selkeä ja yhteensovitettu kokonaisuus ja asiakkaalle sujuva palvelupolku.
Satakunnan hyvinvointialueella on kehitetty työkyvyn tuen palveluita vuodesta 2017 lähtien. Tämän perusteella tiedettiin, että palveluiden painopiste on raskaissa ja korjaavissa palveluissa ja työllistymisen tai työkyvyn tuen suhteen palvelut tulevat liian myöhään. Aiemmin tehtyä kehittämistyötä sekä laadittuja toimintamalleja on hyödynnetty ja päivitetty työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallintamisessa. Satakunnassa linjattiin, että kehittämisen painopiste on varhaisessa vaiheessa, tunnistamisessa ja ennakoivassa tuessa. Työkyvyn tuen palvelujen kehittämisen tarvetta on kuvattu liitteessä: Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kehittämisen tarve sote-palveluissa.
Lakisääteisesti tehtävien työ- ja toimintakyvyn arviointien kokonaisuutta selkiytettiin (terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, laki kuntouttavasta työtoiminnasta, laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta) asiakkaan palvelutarpeen ja palveluohjauksen näkökulmasta. Yhteistyössä kuntoutuksen ohjausryhmän kanssa laadittiin suositus mittareista, joilla työ- ja toimintakykyä arvioidaan, miten työkyvyn tuen haasteita tunnistetaan ja miten seurataan toiminnan vaikuttavuutta. Satakunnan hyvinvointialueen sote-johtoryhmä hyväksyi toimintamallin käyttöönotettavaksi 2/2024. Kehittämisen avulla haluttiin sujuvoittaa sote-keskuksen työkyvyn tuen palveluja ja valmistautua tuleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten TE-palvelut 24-uudistus sekä sen osana vuoden 2025 alussa voimaan tuleva laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023). TYP-laki (1369/2014) on voimassa vuoden 2024 loppuun.
Sote-keskuksen työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa tarkoituksena on tunnistaa asiakkaiden sosiaaliset- ja terveydelliset haasteet, jotka lisäävät työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyden riskiä, tai vaikeuttavat työelämään paluuta ja pääsyä. Kehittämistyössä selkiytettiin ja vahvistettiin ammattilaisten tarkoituksenmukaista osaamista työkykyasioissa ja siirrettiin palveluiden painopistettä ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon työkyvyn tuen palvelut ovat tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen työikäisille, työttömille, työssä käyville ja työttömyysuhan alle oleville osatyökykyisille. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus sote-keskuksessa ja työkyvyn tuki sote-keskuksessa ovat kuvattu liitteessä: Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus (tulossa päivitetty malli).
Asiakkaita osallistettiin palveluiden kehittämiseen keräämällä heiltä näkemyksiä ja toiveita työkyvyn tuen palveluiden kehittämisestä kahdessa työpajassa, joka yhdistettiin Raumalla käynnissä olevaan kokeiluun. Asiakkaita pyydettiin kertomaan, miten työttömiä työikäisiä voitaisiin tukea palaamaan työelämään, millaista apua ja tukea he olisivat itse kaivanneet työllistymiseen ja millaisia työkykyä lisääviä tai tukevia palveluita pitäisi olla tarjolla.
Vastausten perusteella asiakkaat näkivät nimetyn vastuuhenkilön roolin tärkeäksi. Apua, tukea ja koordinointia kaivattiin, koska palveluihin ja hoitoon pääsy koettiin vaikeaksi ja koettiin, että palveluissa joutuu usein aloittamaan asioiden kertomisen alusta uudelleen. Esille nostettiin esimerkiksi se, että pitkän sairausloman jälkeen kynnys työnhakuun voi olla korkea ja siihen tarvittaisiin tukea. Asiakkaan näkökulmasta merkityksellistä oli myös se, ettei ihmistä tarkastella vain yhdestä näkökulmasta eri palveluissa, vaan osattaisiin nähdä kokonaisuus ja ymmärrettäisiin eri osa-alueiden vaikutus tilanteeseen. Tässä arvioitiin olevan etua ammattilaisesta, joka toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen välissä.
Asiakasosallisuuden toteutumista tutkittiin Satakunnan hyvinvointialueen työkyvyn ja työllistymisen tuen sosiaali- ja terveyspalveluissa myös YAMK-opinnäytetyön tutkimuksen avulla. Keskeisenä tavoitteena oli tutkia asiakkaiden kokemuksia asiakasosallisuudesta ja lisätä ymmärrystä palvelujen kehittämisen tueksi. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka toteutettiin touko-kesäkuussa 2024. Kyselyyn osallistui 28 asiakasta eri ikäryhmistä. Kyselyssä kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta sekä heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa ja antaa palautetta palveluistaan.
Kyselyn tulokset osoittivat, että asiakasosallisuuden eri ulottuvuudet – kuten kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen – toteutuvat Satakunnassa hyvin, mutta myös parantamisen varaa oli. Avoimissa vastauksissa nousi esiin tarve parantaa asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa ja antaa palautetta palveluista. Aiheesta lisää Satakunnan hyvinvointialueen verkkosivuilta: Asiakasosallisuudella tärkeä rooli työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden kehittämisessä.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kehittäminen vaati tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon perus- ja erityistason, sekä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Työkykyohjelman hankeväen rooli kehittämistä koordinoivana tahona mahdollisti sen, että työkyvyn tuen palveluista saatiin syntymään yhteensovitettu kokonaisuus, joka mahdollistaa asiakkaalle saumattomat ja varhaisen vaiheen työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä tukevat palvelut.
Toiminnan juurtuminen organisaatioon edellyttää palvelutuotannon johdon vahvaa tahtotilaa ja tukea, sekä resursseja toimintaan. Juurtumiseen tarvitaan myös riittävästi aikaa, sillä uudet prosessit ovat hitaita ja toiminta vakiintuu prosessien edetessä.
Kansikuva
