Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus / Työkykyohjelman laajentaminen, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P3)
Työkyvyn tuen palvelut muodostavat sote-keskuksessa selkeän ja yhteensovitetun kokonaisuuden työkyvyn ja työllistymisen tueksi ja edistämiseksi.
Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelut muodostavat sote-keskuksessa selkeän ja yhteensovitetun kokonaisuuden työkyvyn ja työllistymisen tueksi ja edistämiseksi.
Sote-keskuksen työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden toimintamallin tarkoituksena on tunnistaa työikäisten asiakkaiden sosiaaliset- ja terveydelliset haasteet, jotka lisäävät työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyden riskiä, tai vaikeuttavat työelämään paluuta ja pääsyä.
- Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallissa sote-palvelut muodostavat sote-keskuksessa selkeän ja yhteensovitetun kokonaisuuden työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi ja tueksi.
- Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden perustana ovat perustason sote-keskuksen palvelut, sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut.
- Sosiaalipalveluiden alle kuuluu työkyvyn tuen palvelut, joita ovat kuntouttava työtoiminta, TYM (TYP) ja työkyvyn tuen tiimi.
- Terveydenhuollon palveluita ovat työttömän terveystarkastus, sairauksiin liittyvä työ- ja toimintakyvyn arviointi ja monialainen tiimi (Sata-tiimimalli).
- Näiden palvelujen yhteistyötä työkykyasioissa tehdään työkyvyn tuen matalan kynnyksen konsultaatiossa, joka on lakisääteistä yhteistoimintaa, ja se voi käynnistää tarvittaessa TE-palvelujen ja Kelan kanssa tehtävän moniammatillisen yhteistyön.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallinnus on kuvattu liitteessä: Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus sote-keskuksessa.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallintamisessa kehitettiin samaan aikaan sosiaalihuollon työkyvyn tuen tiimejä, terveydenhuollossa tehtäviä työttömien terveystarkastuksia, sote-keskuksessa tapahtuvaa matalan kynnyksen työkyvyn tuen konsultaatioita sekä moniammatillisen yhteistyön tekemistä työkykyasioissa.
Terveydenhuollon työkyvyn tuen palvelut:
- Terveydenhuollon työkyvyn tuen palveluiden sisällöllistä kokonaisuutta kehitettiin yhteistyössä Satakunnan hyvinvointialueen kuntoutuksen ohjausryhmän kanssa.
- Yhteistyössä laadittiin koko hyvinvointialuetta koskeva suositus siitä, miten terveydenhuollossa tunnistetaan työkyvyn selvittelyn tarve, mitä mittareita käytetään työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa sekä ehdotus siitä, miten työkyvyn tuen ammattilaiset voisivat konsultoida toisiaan matalalla kynnyksellä.
- Tästä laadittiin suositus, joka hyväksyttiin sote-johtoryhmässä 2/2024. Suosituksessa huomioitiin myös se, että terveydenhuollon työkyvyn tuen palveluiden pitää vastata oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti työkykysairauksiin ja niistä aiheutuvaan kuntoutustarpeeseen.
- Tunnistamisen mittareiksi valittiin työkykypistemäärä ja yli 30 päivän sairausloman tarve, jonka jälkeen asiakas ohjataan työkyvyn ammattilaiselle.
Työttömän terveystarkastus:
- Osana työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta kehitettiin työttömän terveystarkastusprosessia yhdessä palvelutuotannon kanssa Harjavallassa, Huittisissa, Kokemäellä ja Nakkilassa.
- Kehittämistyön tuloksena syntyi mallinnus: Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli terveysasemilla, joka on siirtynyt jalkautettavaksi käytäntöön palvelutuotannon toimesta.
- Mallinnus löytyy liitteestä nimellä: Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli terveysasemilla.
- Yhteistyössä työttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien kanssa laadittiin luonnos työttömän terveystarkastuksen kirjaamisoppaaksi kansallisten ohjeistusten mukaisesti. Kirjaamisopas on palvelutuotannolla jalkauttamisvaiheessa.
Työkykyhaastattelu terveydenhuollossa:
- Sote-keskuksen työkyvyn tuen palveluissa tehtävää yhteistyötä ja työnjakoa, sekä matalan kynnyksen työkyvyn tuen konsultaatioita testattiin käytännössä Rauman pilotissa.
- Pilotissa otettiin käyttöön Satakunnan hyvinvointialueen kuntoutuksen ohjausryhmän ehdotuksen mukaiset mittarit, joilla työ- ja toimintakykyä arvioidaan.
- Rauman pilotissa perustason sairaanhoitajan työnkuvaan luotiin uusi toimintakäytäntö, työkykyhaastattelu, jonka avulla sairaanhoidon asiakkaiden työ- ja toimintakykyä voidaan yhtenäisesti kartoittaa, sekä selvittää asiakkaan elämäntilannetta, terveyttä, hyvinvointia sekä koulutus- ja työhistoriaa.
- Työkykyhaastattelun sisällössä huomioitiin sen ero ja yhteys työttömän terveystarkastuksen sisältöön, sekä työkyvyn tuen tiimin terveydenhuollon ammattilaisen työnkuvaan.
- Työkykyhaastattelun toimintamalli on kuvattu liitteessä: Työkykyhaastattelu terveydenhuollossa.
Työkykyhaastattelusta lisätietoa löytyy Satakunnan hyvinvointialueen verkkosivuilta: Työkykyhaastattelu auttaa tunnistamaan työkyvyn tuen tarpeet.
Työkyvyn tuen tiimi:
- Työkyvyn tuen tiimi on kuvattu Innokylän toimintamallissa: Työkyvyn tuen tiimi.
Työikäisissä on paljon osatyökykyisiä työttömiä, joilla terveysongelmat estävät työllistymisen. Usein palvelut tulevat liian myöhään eikä asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeita tunnisteta tarpeeksi ajoissa. Asiakkaiden pitäisi saada tarvitsemansa työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteiskunnassamme ja työllisyysasteen nostaminen on pääministeri Petteri Orpon hallituksen yksi monista tavoitteista.
- Lakisääteisillä terveydenhuollon palveluilla voidaan vaikuttaa siihen, että ennaltaehkäistään työttömyyden aiheuttamia terveysriskejä.
- Terveydenhuollon palveluilla voidaan auttaa ja tukea silloin, kun toimintakykyyn vaikuttava sairaus vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin tai työelämään pääsyyn sairauksista huolimatta.
- Sosiaalihuollon työkyvyn tuen palveluilla voidaan vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä.
- Lainsäädännöllä on varmistettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö silloin kun asiakkaan tarve sitä vaatii.
- Palvelut, joilla voidaan vaikuttaa asiakkaan työ- ja toimintakykyyn, työllistymiskykyyn ja työllistymiseen ovat varsin kattavat.
- Palvelujen selkiyttämisen ja osaamisen koordinaation avulla saadaan työkyvyn tuen palveluista sote-keskuksessa selkeä ja yhteensovitettu kokonaisuus ja asiakkaalle sujuva palvelupolku.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen työikäisille, työttömille, työssä käyville ja työttömyysuhan alle oleville osatyökykyisille.
- Asiakkaita osallistettiin palveluiden kehittämiseen keräämällä heiltä näkemyksiä ja toiveita työkyvyn tuen palveluiden kehittämisestä kahdessa työpajassa, joka yhdistettiin Raumalla käynnissä olleeseen pilottiin.
- Asiakkaita pyydettiin kertomaan, miten työttömiä työikäisiä voitaisiin tukea palaamaan työelämään, millaista apua ja tukea he olisivat itse kaivanneet työllistymiseen ja millaisia työkykyä lisääviä tai tukevia palveluita pitäisi olla tarjolla.
Asiakkaiden antamissa palautteissa nostettiin esille:
- Asiakkaalle nimetyn vastuuhenkilön roolin tärkeys ja merkitys.
- Apu, tuki ja palveluiden koordinointi, koska palveluihin ja hoitoon pääsy koettiin vaikeaksi, ja palveluissa joutui usein aloittamaan asioiden kertomisen uudelleen alusta.
- Pitkän sairausloman jälkeen kynnys työnhakuun voi olla korkea ja siihen tarvitaan tukea.
- Merkityksellisenä asiakkaat pitivät sitä, ettei ihmistä tarkastella vain yhdestä näkökulmasta eri palveluissa, vaan osattaisiin nähdä kokonaisuus ja ymmärrettäisiin eri osa-alueiden vaikutus tilanteeseen.
- Asiakkaat arvioivat etua olevan ammattilaisesta, joka toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen välissä.
Asiakasosallisuuden toteutuminen:
- Asiakasosallisuuden toteutumista tutkittiin Satakunnan hyvinvointialueen työkyvyn ja työllistymisen tuen sosiaali- ja terveyspalveluissa myös YAMK-opinnäytetyön tutkimuksen avulla.
- Keskeisenä tavoitteena oli tutkia asiakkaiden kokemuksia asiakasosallisuudesta ja lisätä ymmärrystä palvelujen kehittämisen tueksi.
- Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka toteutettiin touko-kesäkuussa 2024.
- Kyselyyn osallistui 28 asiakasta eri ikäryhmistä.
- Kyselyssä kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta sekä heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa ja antaa palautetta palveluistaan.
- Kyselyn tulokset osoittivat, että asiakasosallisuuden eri ulottuvuudet – kuten kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen – toteutuvat Satakunnassa hyvin, mutta myös parantamisen varaa oli.
- Avoimissa vastauksissa nousi esiin tarve parantaa asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa ja antaa palautetta palveluista.
Aiheesta lisää Satakunnan hyvinvointialueen verkkosivuilta: Asiakasosallisuudella tärkeä rooli työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden kehittämisessä.
- Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kehittäminen vaati tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon perus- ja erityistason, sekä sosiaalihuollon palvelujen kanssa.
- Työkykyohjelman hankeväen rooli kehittämistä koordinoivana tahona mahdollisti sen, että työkyvyn tuen palveluista saatiin syntymään yhteensovitettu kokonaisuus, joka mahdollistaa asiakkaalle saumattomat ja varhaisen vaiheen työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä tukevat palvelut.
- Toiminnan juurtuminen organisaatioon edellyttää palvelutuotannon johdon vahvaa tahtotilaa ja tukea, sekä resursseja toimintaan.
- Juurtumiseen tarvitaan myös riittävästi aikaa, sillä uudet prosessit ovat hitaita ja toiminta vakiintuu prosessien edetessä.
- Työkyvyn tuen palvelut ovat tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen työikäisille, työttömille, työssä käyville ja työttömyysuhan alle oleville osatyökykyisille.
- Palvelut toteutuvat asiakkaille lähi-, digi- tai liikkuvina palveluina.
- Sote-keskuksen työkyvyn tuen palveluiden kehittämisen avulla haluttiin tukea vaikeasti työllistyvien ja heikossa työmarkkinatilanteessa olevien työikäisten työelämään pääsyä vaikuttamalla työ- ja toimintakykyyn.
- Työkyvyn tuen palveluihin on pitkään ohjauduttu vasta, kun työkyvyn haasteet ovat olleet pitkään jatkuneen työttömyyden myötä vaikea-asteisia ja tämä näkyi myös pilotoinnin ja kehittämistyön aikana.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallissa palvelut muodostavat sote-keskuksessa selkeän ja yhteensovitetun kokonaisuuden työkyvyn ja työllistymisen tueksi ja edistämiseksi.
- Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden pohjana on perustason lakisääteiset sote-keskuksen palvelut, sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut.
- Lakisääteisesti tehtävien työ- ja toimintakyvyn arviointien kokonaisuutta selkiytettiin (terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, laki kuntouttavasta työtoiminnasta, laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta) asiakkaan palvelutarpeen ja palveluohjauksen näkökulmasta.
- Kehittämisen avulla haluttiin sujuvoittaa sote-keskuksen työkyvyn tuen palveluja ja valmistautua tuleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten TE-palvelut 24-uudistus sekä sen osana vuoden 2025 alussa voimaan tuleva laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023). TYP-laki (1369/2014) on voimassa vuoden 2024 loppuun.
Lakisääteisiä sote-keskuksen työkykypalveluita ja niihin liittyviä yhteistyövelvoitteita selkiyttämällä pystyttiin tunnistamaan tavoitteet ja keinot, joilla voidaan vaikuttaa asiakkaiden työllistymiskykyyn ja työllistymiseen.
- Niiden avulla voidaan ennaltaehkäistä työttömyydestä aiheutuvia terveysriskejä, tukea kuntoutuksen keinoin työelämään pääsyä sairauksista huolimatta.
- Tarjota tukea tilanteessa, jossa pitkittyneen työttömyyden jälkeen tarvitaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä parantavia palveluja.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta selkeyttämällä sote-keskuksessa:
- Siirretään painopistettä korjaavista palveluista ennakoiviin palveluihin.
- Turvataan pitkäkestoinen moniammatillinen yhteistyö työhön kuntoutumisen edetessä.
- Hyödynnetään tehokkaasti käytettävissä olevat resurssit ja ehkäistään eri toimijoiden päällekkäistä työtä.
- Varmistetaan nopeammat väylät kohti työelämää.
- Varmistetaan laadukkaat ja tasalaatuiset palvelut kaikille työnhakijoille.
Kansikuva
