TyöParkki - Työllisyyspalvelua ja -neuvontaa ilman ajanvarausta
TyöParkki tarjoaa työllistymisen kynnyksettömän kohtaamispaikan. Se mahdollistaa asiakkaille neuvontaa, ohjausta ja erilaista työelämään liittyvää tukea. TyöParkissa korostetaan yhteiskehittämistä, avoimuutta ja asiakaslähtöistä toimintaa.
Oivalla ja ymmärrä
Työllisyyspalvelut ovat siirtymässä valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Työllisyyspalvelu-uudistuksen tavoitteena on muodostaa palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Työllisyyspalveluiden siirtäminen kuntiin tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita ja toisaalta palveluiden yhteensovittaminen helpottuu kun kunnat tuottavat asiakkaille kohdennettuja ja paikallisiin työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluita. Uudistuksessa huomioidaan myös palveluiden yhdenvertainen saatavuus, kaikista heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen.
Kunnat ovat sopineet yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta ja kaikki kuntien muodostamat työllisyysalueet ovat olleet tiedossa alkuvuodesta 2024. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025. Hämeenlinnan kaupunki on valmistellut vastuukuntana työllisyysalueiden valmistelua Kanta-Hämeessä ja on päättänyt muodostaa yhdessä Forssan, Jokioisen, Humppilan, Ypäjän, Tammelan ja Hattulan kanssa TyöHämeen työllisyysalueen. Osana TyöHämeen valmistelua on luotu malli moniammatillisesta tiimiorganisaatiosta, jolla vastataan työllistymistavoitteen saavuttamiseen. Valmisteltavan työllisyysalueen tiimit koostuvat monialaisesta osaamisesta ja tiimien tehtävänä on toimia mahdollisimman lähellä asiakasta ja mahdollistaa joustava muutostilanteiden ennakointi ja reagointi työnantajien rinnalla.
TyöParkki on syntynyt tarpeesta tarjota asiakkaille entistä joustavampaa, saavutettavampaa ja ketterämpää työllisyyspalvelua sekä testata TyöHämeen valmisteluun liittyvää moniammatillista tiimiorganisaatiota. Lisäksi TyöParkissa testataan pidennettyjen aukioloaikojen vaikutusta palveluiden saatavuuteen. TyöParkin toimintaympäristö on tiiviisti kytköksissä työllisyysalueuudistukseen, jonka tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja työllistymistä tukevien palveluiden saatavuutta. TyöParkki kokoaa yhteen eri toimijoita, kuten työvoimaviranomaisia, koulutusorganisaatioita, työnantajia ja muita sidosryhmiä, jotka kaikki ovat keskeisiä työllisyyden edistämisessä. Tällä tavoin toimintamalli tarjoaa monialaisen näkökulman ja mahdollistaa erilaisten resurssien yhdistämisen. Monialaisuus on keskeinen osa TyöParkin toimintamallia, joka mahdollistaa eri alojen asiantuntijoiden yhteistyön ja asiakkaiden saamien palveluiden monipuolisuuden. Tämä monialaisuus tarjoaa asiakkaille laajemman valikoiman tukea työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Ketterät työllistymisen palvelut ovat olennainen osa TyöParkin toimintaa, jolla vastataan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin ja asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin. Kynnyksettömyys on myös keskeinen periaate, joka ohjaa TyöParkin toimintaa. TyöParkki tarjoaa kohtaamispaikan työnhakijoille, työttömille, työnantajille ja eri palveluiden tarjoajille. Se mahdollistaa asiakkaille neuvontaa, ohjausta ja erilaista työelämään liittyvää tukea. TyöParkissa etsitään tarpeenmukaisia ratkaisuja asiakkaan työllistymiseksi ja kokeillaan uusia ratkaisuja työantajien rekrytointitarpeisiin. Työote on monialaista yhteiskehittämistä, joka perustuu avoimuuteen ja ketterään työllistämiseen.
TyöParkki sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa, kävelykadun varrella helposti saavutettavissa olevassa tilassa ja se on auki keskiviikkoisin klo 10-18.
Kuva
TyöParkki lähti liikkeelle alkutilanteesta, jossa havaittiin tarve parantaa työllistymistä tukevien palveluiden saatavuutta ja monipuolisuutta. Aiemmin tarjolla olleet palvelut eivät välttämättä vastanneet riittävän joustavasti ja kattavasti yksilöllisiin tarpeisiin, ja oli tunnistettu tarve innovatiivisemmalle lähestymistavalle työllisyyden edistämiseen. TyöParkki kehitettiin vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla monialaista asiantuntijuutta samassa paikassa sekä luomalla ketterä ja kynnyksetön ympäristö, jossa asiakkaat voivat helposti saada tarvitsemaansa tukea. Lisäksi haluttiin kerätä kokemuksia monialaisen yhteisöllisesti ohjautuvan tiimin toiminnasta sekä pidennettyjen aukioloaikojen toimivuutta työllisyysalueuudistusta varten.
TyöParkki kehitettiin ratkaisemaan työllistymiseen, alanvaihtoon, kouluttautumiseen sekä työllistämiseen liittyviä haasteita tarjoamalla monipuolisia palveluita ja ajanvarauksetonta neuvontaa, jotka tukevat yksilöllisiä tarpeita ja auttavat asiakkaita saavuttamaan työllistymiseen liittyviä tavoitteitaan. Tämä sisältää esimerkiksi työnhakutaitojen kehittämistä, koulutus- ja uraohjausta sekä mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja työllistymisen edistämiseen.
Strategisesti TyöParkki liittyy laajempaan kokonaisuuteen, joka keskittyy työllisyyden ja työllistymisen edistämiseen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin. TyöParkki on osa paikallista ja alueellista strategiaa, joka pyrkii parantamaan työllisyystilannetta ja tarjoamaan tukea työllistymisen eri vaiheissa oleville henkilöille. TyöParkki liittyy myös laajemmin valtakunnalliseen strategiaan, pyrkimällä vastaamaan työvoiman tarpeisiin ja edistämään sosiaalista osallisuutta. TyöParkki liittyy lisäksi työllisyysalueuudistukseen, joka tulee voimaan 1.1.2025.
TyöParkki kehitettiin vastaamaan työllisyyden edistämisen tarpeisiin ja haasteisiin, joita kohdataan nykypäivän työmarkkinoilla. Toimintamalli pyrkii tarjoamaan ratkaisuja esimerkiksi työttömyyden vähentämiseen, osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseen ja työelämän muutoksiin sopeutumiseen. TyöParkki toimii foorumina, jossa eri organisaatiot ja palveluntarjoajat voivat yhteistyössä yhteensovittaa tarjoamiaan palveluita työllisyyden tukemiseksi. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa eri palvelut ja resurssit voivat tukea toisiaan saumattomasti. TyöParkin toimintaa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, arvioiden esimerkiksi palveluiden tehokkuuttta, asiakastyytyväisyyttä ja työllisyystilanteen kehittymistä. Näin voidaan tunnistaa toiminnan onnistumiset ja mahdolliset kehityskohteet. TyöParkin tärkeimmät tavoitteet ovat työllisyyden paraneminen, pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen ja osaavan työvoiman saatavuuden parantuminen.
TyöParkki pyrkii luomaan yhteisöllisen toimintaympäristön, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa työllisyyden edistämiseksi. Tavoitteena on saavuttaa yhteisiä päämääriä, kuten työllisyystilanteen parantaminen ja taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen, riippumatta toimialasta tai organisaatiosta.
TyöParkin yhteiskehittämisessä mukana olleiden henkilöiden lähtökohdat kehittämiseen ovat monipuolisia ja vaihtelevia. Jokainen kehittämisessä mukana ollut lähti liikkeelle omista kokemuksistaan ja tarpeistaan, jotka olivat nousseet esiin heidän työssään. Jokainen yhteiskehittämiseen mukaan lähtenyt työntekijä sai ilmoittautua mukaan vapaaehtoisesti ja kehittämistyö tehtiin oman työn ohessa. Osallistujat kokivat tärkeäksi, että heidän äänensä kuului kehittämisessä ja että heillä oli mahdollisuus vaikuttaa kehittämisen suuntaan. Kehittäjäyhteisö on avoin oppimaan uutta ja kehittämään omia taitojaan ja osaamistaan sekä innokkaita muuttamaan omaa tapaansa tehdä työllistymistä edistävää työtä.
Kehittäjäjoukon keräämisessä pyrittiin siihen, että henkilöt ovat sisäisesti motivoituneita ja että heillä on mahdollisimman erilainen tausta ja osaaminen työllisyyspalveluista. Mukaan saatiin myös yhteistyökumppaneita työllisyyspalveluiden sidosryhmistä. Osallistujat ovat sitoutuneita ja innostuneita toimimaan yhteistyössä ja tekemään aktiivisesti työtä kehityksen eteen TyöParkissa. TyöParkissa mukana olleiden omavalmentajien osaaminen ja vahvuudet kirjoitettiin auki yhteiseen palvelukarttaan, jotta kaikille toimijoille oli selkeää, että millaisissa asioissa kukakin osaa asiakkaita auttaa.
Kehittämistyötä tehtiin luottamuksellisessa ilmapiirissä, jota rakennettiin tuntemalla toinen toisemme ja keskustelemalla avoimesti kehittämiseen liittyvistä asioista. Yhteiskehittämistä tehtiin prosessina, jota veti kehittämistä johtanut henkilö. Heti kehittämisen alkuun sovittiin, että yhteisiin kehittämistapaamisiin tullaan jos oma työtilanne sen sallii, ja että jokaisella kerralla asioita viedään eteenpäin. Näin kehittämisestä tuli jouheva ja soljuva prosessi, johon jokainen pystyi osallistumaan omien resurssiensa mukaisesti. Jokainen työntekijä sai tuoda kehittämiseen omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan. Yhteiskehittämisen lisäksi kehittämistä tehtiin satelliittiryhmissä, joille sovittiin yhdessä tavoitteet ja vastuut. Tällaisia oli esimerkiksi satelliitit, joissa pohdittiin tilaa, aukioloaikoja, viestintää, yhteistyökumppaneita tai tarjottavia palveluita. Näitä asioita tuotiin yhteisiin kehittämistapaamisiin, jolloin työskentelyä oli tehokasta ja järjestelmällistä.
1. Työllistymisen tukeminen: TyöParkin tavoitteena on tarjota monipuolisia ja ketteriä palveluita työllistymisen ja työllistämisen tukemiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi työnhakutaitojen kehittämistä, uraohjausta, työnhakuvalmennusta ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen.
2. Asiakaslähtöisyys: TyöParkissa kuullaan ja huomioidaan asiakkaiden tarpeet ja toiveet entistä paremmin. Tavoitteena on tarjota palveluita ja toimintaa, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja edistävät heidän työllistymistään ja hyvinvointiaan.
3. Monialaisuus: TyöParkissa tarjotaan monialaisia palveluita ja toimintaa, jotka kattavat erilaisia työllistymisen ja hyvinvoinnin osa-alueita. Tämä voi sisältää esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalveluita, koulutusmahdollisuuksia ja sosiaalista tukea.
4. Kynnyksettömyys: TyöParkissa poistetaan erilaisia esteitä ja kynnyksiä työllistymisen tieltä. Tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palveluita ja toimintaa, jotka ovat helposti saavutettavissa ja jotka tukevat kaikkien osallistumista ja osallistumista.
5. Yhteisöllisyys: TyöParkissa luodaan yhteisöllinen ja kannustava ilmapiiri, jossa kaikki voivat tuntea kuuluvansa ja tulevansa hyväksytyiksi. Tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä, vertaistukea ja sosiaalista vuorovaikutusta, jotka kaikki voivat edistää työllistymistä ja hyvinvointia.
TyöParkin tavoitteiden mittaaminen ja seuraaminen:
1. Asiakasmäärät: Kävijämäärien seuraaminen
2. Asiakaspalaute: Avoimen asiakaspalautteen kerääminen, fiilismittari sekä systeeminen asiakaskokemuskysely
3. Työllistymisen seuranta: Kävijöiden työllistyminen, kontaktien määrä
4. Osallisuus: Tapahtumiin osallistuvien sidosryhmien ja asiakkaiden määrä
5. Monialaisuus: Työyhteisön monialaisuuden arviointi, työtyytyväisyys
5. Sidosryhmien palaute: Yhteistyökumppaneiden tavoitteisiin vastaaminen
TyöParkin toteutussuunnitelma perustui yhteiskehittämiseen, jossa työntekijät osallistuivat aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Tässä suunnitelmassa esitetään keskeiset toimenpiteet ja vaiheet, jotka auttoivat saavuttamaan tavoitellun muutoksen:
1. Osallistavat työpajat ja ideointitilaisuudet: Järjestettiin säännöllisesti työpajoja ja ideointitilaisuuksia, joissa TyöParkkiin liittyvät ideat, tarpeet ja kehitysehdotukset kerättiin ja käsiteltiin yhdessä.
2. Osallistava suunnittelu: Toiminnan suunnitteluun osallistuivat kaikki kehittäjät tasavertaisesti. Tavoitteena oli varmistaa, että kaikki äänet kuultiin ja kaikki näkökulmat otettiin huomioon päätöksenteossa. Kehittäjäyhteisölle annettiin vastuu ja vapaus toteuttaa TyöParkki sopivaksi katsomallaan tavalla.
3. Nopea kokeilu: Käynnistettiin ensimmäinen kokeilu jo seitsemän viikon kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta. Tämä auttoi tunnistamaan toimivat käytännöt ja mahdolliset kehityskohteet ennen TyöParkin avajaisia.
4. Jatkuva arviointi: Toimintaa arvioitiin ja seurattiin jatkuvasti, ja saatuja tuloksia ja palautetta käytettiin päätöksenteon pohjana. Tarvittaessa tehtiin muutoksia suunnitelmaan ja toimintaan reaaliaikaisen palautteen perusteella.
5. Viestintä ja tiedottaminen: Huolehdittiin avoimesta ja tehokkaasta viestinnästä kaikkien sidosryhmien kanssa, jotta kaikki olivat tietoisia TyöParkin tavoitteista, suunnitelmista ja muutoksista. Tämä auttoi varmistamaan laajan sitoutumisen ja yhteistyön eri tahojen välillä.
TyöParkin toteutussuunnitelman avulla onnistuttiin luomaan dynaaminen ja osallistava kehittämisprosessi, jossa kaikki sidosryhmät pystyivät osallistumaan ja vaikuttamaan toiminnan suuntaan ja tuloksiin.
TyöParkin kohderyhmään kuuluvat kaikki Hämeenlinnan seudulla asuvat yli 30-vuotiaat työssä olevat, työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alla olevat, alanvaihtajat ja työnantajat. Erityisesti kohderyhmään kuuluvat pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset sekä muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät. Kohderyhmään kuuluvat myös ne, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen tai uuden urapolun löytämiseen.
Sekä työnhakijoiden että työantajien asiakasymmärrys on TyöParkissa tärkeää, ja sitä kehitetään jatkuvasti. Tätä tehdään keräämällä asiakaspalautetta, tekemällä asiakaskyselyitä sekä osallistamalla asiakkaita suunnitteluun. Ensimmäisen vaiheen asiakasymmärrys on hankittu työntekijöiden osaamista hyödyntämällä. TyöParkissa kuunnellaan asiakkaita ja heidän tarpeitaan kartoitetaan jatkuvasti henkilökunnan kanssa.
Asiakkaiden osallistamisen lisäksi on tärkeää, että TyöParkki vastaa myös seudun työnantajien tarpeisiin ja odotuksiin, ja että mukana olevat palveluntuottajat voivat tarjota asiakkailleen merkityksellisiä ja vaikuttavia palveluita työllistymisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kuvittele ja kokeile
TyöParkin kehittämisessä otettiin huomioon muualla Suomessa kokeiltuja aikuisille suunnattuja ohjaamokonseptin mukaisia toimintoja hyödyntämällä parhaita käytäntöjä. Hämeenlinnan seudun työllisyyden kuntakokeilussa harjoittelussa ollut opiskelija teki kehittämistyönään selvityksen erilaisista aikuisten ohjaamomalleista Suomessa. Kehittämistä johtava henkilö tutki ja analysoi toimintamalleja ja nosti niistä esiin kokeilun kannalta merkityksellisiä seikkoja. Tavoitteena oli oppia muilta ja soveltaa näitä TyöParkkiin sopiviksi ratkaisuiksi.
Kaiken kaikkiaan TyöParkin kehittämisessä pyrittiin hyödyntämään muiden aikuisten ohjaamoiden kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, ja samalla soveltamaan niitä omaan kontekstiin sopiviksi ratkaisuiksi. Tavoitteena oli luoda toimiva ja tehokas toimintamalli, joka pystyi vastaamaan paikallisiin tarpeisiin ja edistämään työllisyyttä ja hyvinvointia alueella.
TyöParkkia yhteiskehittäneet työntekijät osallistuivat yhteensä seitsemään yhteiskehittämistapaamiseen ennen ensimmäistä kokeilua ja tämän jälkeen kehittämistä tehtiin TyöParkin toiminnan puitteissa sekä säännöllisten yhteisten tapaamisen aikana.
1. Tulevaisuuden muistelu: Ensimmäiseksi laadittiin tulevaisuutta muistelemalla aarrekartta, jossa hahmotettiin ohjaamoa konseptina, sen mahdollisuuksia ja haasteita sekä huomioon otettavia asioita.
2. SWOT-analyysi: Laadittiin SWOT-analyysi, joka auttoi ymmärtämään millaisiin asioihin kehittämisessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota.
3. Yhteiskehittämistapaamiset: Säännöllisissä kehittämistapaamisissa käsiteltiin kehittämisen vaihetta, tulevan viikon kehittämistehtäviä sekä pohdittiin yhdessä ratkaisuja mahdollisiin haasteisiin. Palavereissa keskusteltiin avoimesti ja rakentavasti erilaisista ideoista ja pyrittiin löytämään yhteisymmärrys siitä, miten TyöParkkia voitaisiin parhaiten kehittää.
4. Satelliittiryhmät: Kehittämistä jaettiin pienempiin osiin erilaisten substanssien mukaan niin, että saatiin jaettua kehittämiseen käytettäviä voimavaroja.
5. Käytännön kokeilu: TyöParkki avattiin ensimmäisen kerran jo seitsemän kehittämisviikon jälkeen. Näin saatiin arvokasta tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei, ja voitiin tehdä tarvittavia muutoksia ennen avajaisia.
4. Sidosryhmäyhteistyö: Työntekijät tekivät tiivistä yhteistyötä erilaisten sidosryhmien, kuten asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden organisaatioiden kanssa, jotta voitiin saada monipuolista näkemystä ja tukea kehittämistyölle. Sidosryhmien kanssa käytiin avointa dialogia ja kuunneltiin heidän tarpeitaan ja näkemyksiään.
5. Jatkuva oppiminen ja kehittäminen: Työntekijät pyrkivät jatkuvasti oppimaan ja kehittymään kehittämistyön aikana, ja tekivät tarvittavia muutoksia suunnitelmiin ja toimintamalleihin saadun palautteen perusteella. Kehittäminen oli jatkuva prosessi, jossa pyrittiin parantamaan toimintaa ja saavuttamaan parempia tuloksia.
Kaiken kaikkiaan TyöParkkia yhteiskehittäneet työntekijät käyttivät monipuolisia menetelmiä ja työkaluja ideoinnin ja ratkaisujen löytämiseksi. He osallistuivat aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin ja palavereihin, tekivät käytännön kokeiluja ja pitivät tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa varmistaakseen, että TyöParkista tulisi mahdollisimman toimiva ja tehokas työllistymisen palvelukeskus.
Kuva
Kuva
TyöParkkiin valittu idea kynnyksettömästä työllisyydenpalvelusta perustuu siihen, että halutaan tarjota mahdollisimman helppo ja saavutettava tapa saada tukea työllistymiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa, riippumatta tilanteestaan tai taustastaan, voi käyttää TyöParkin palveluita ilman ennakko- tai ilmoittautumisvaatimuksia. Ideaan päädyttiin, koska haluttiin madaltaa työllisyyden palveluiden saavutettavuuskynnystä ja tarjota välitöntä apua niille, jotka sitä tarvitsevat. Tavoitteena on tarjota apua ja tukea mahdollisimman monille ihmisille ja mahdollistaa heille mahdollisuuksia työllistymiseen ja urakehitykseen ilman turhia esteitä.
TyöParkki on innovatiivinen työllistymisen palvelu, joka tarjoaa monipuolisia ja yksilöllisiä ratkaisuja työllistymisen haasteisiin. Meidän tavoitteenamme on tukea ihmisiä löytämään ja saavuttamaan omat työllistymistavoitteensa ketterästi ja tehokkaasti. TyöParkissa yhdistyvät monialainen osaaminen, asiakaslähtöisyys ja kynnyksettömyys, jotta jokainen asiakas saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen matkalla kohti työelämää.
Asiakaspalautteen perusteella TyöParkki koettiin positiivisena ja tarpeellisena palvelupisteenä. Asiakkaat arvostivat erityisesti avointa ja tasavertaista ilmapiiriä sekä keskeistä sijaintia. Kehittämistarpeiksi nostettiin tietoturva avokonttoriympäristössä sekä haasteet keskustelun vaikeutumisesta hälinän ja kaikumisen vuoksi.
Asiakkaiden toiveissa oli vierailuja eri organisaatioista ja mahdollisuus tutustua lähialueen työpaikkoihin. Lisäksi mainittiin toiveita vierailijoista.
Ideariihi ja ekskursiot lähiseudun työpaikoille voisivat tarjota arvokkaita mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja uusien oppimiskokemusten saamiseen.
Kuva
Aikataulu:
1. Suunnitteluvaihe (elo-syyskuu):
- Kokoontuminen työryhmän kanssa suunnittelun käynnistämiseksi.
- Tavoitteiden ja odotusten määrittely.
- Kehitystarpeiden kartoitus ja priorisointi.
2. Toimenpiteiden suunnittelu (syys-lokakuu):
- Toimenpiteiden konkretisointi ja tavoitteiden asettaminen.
- Prosessien suunnittelu ja vastuuhenkilöiden nimeäminen.
- Aikataulujen ja resurssien arviointi.
3. Toteutus (lokakuu):
- Toimenpiteiden käynnistäminen suunnitelmien mukaisesti.
- Säännölliset seurantatapaamiset ja tarvittavien muutosten tekeminen.
- Asiakkaiden ja sidosryhmien osallistaminen ja tiedottaminen.
4. Arviointi ja jatkosuunnittelu (lokakuu-marraskuu):
- Toiminnan arviointi asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.
- Asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi.
- Jatkosuunnitelman laatiminen seuraavalle vuodelle.
Resurssit:
- Henkilöresurssit: Työryhmä koostuu eri alojen asiantuntijoista ja sidosryhmien edustajista. Jokainen toimii oman työaikansa puitteissa.
- Talousresurssit: Hämeenlinnan kaupunki omistaa TyöParkin käytössä olevan Hämeenlinnan ikkuna -tilan, joten lisäkustannuksia toiminnasta ei synny.
- Aika ja aikataulu: Kehittäminen haluttiin tehdä nopeasti ja suunnata aikaresurssit asiakastyöhön toiminnan jo käynnistyttyä.
Tavoitteena oli selvittää asiakkaiden, työntekijöiden ja sidosryhmien tarpeet ja odotukset TyöParkin suhteen. Tämä auttoi tunnistamaan, millaisia palveluita ja tukitoimia olisi tarpeen tarjota. Ensimmäisen vaiheen kokoilun avulla varmistettiin, että TyöParkin toiminta ja palvelut olivat aidosti asiakaslähtöisiä ja vastasivat asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Tavoitteena oli myös osallistaa eri sidosryhmät, kuten paikalliset yritykset, oppilaitokset ja julkiset palveluntuottajat, mukaan kehitysprosessiin. Näin varmistettiin, että TyöParkin tarjoamat palvelut olivat monipuolisia ja kattavia. Ensimmäisen vaiheen kokeilun avulla voitiin hienosäätää TyöParkin toimintamallia ja palveluita vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja odotuksia. Tämä auttoi varmistamaan TyöParkin toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden.
Kokeilu auttoi ymmärtämään paremmin asiakkaiden tarpeita ja odotuksia työllisyyteen liittyvissä palveluissa. Tämä on tärkeää, jotta voidaan tarjota asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia palveluita. Kokeilu antoi mahdollisuuden testata TyöParkin toimintamallia käytännössä ja havaita, mikä toimi ja mikä ei. Tämä auttoi hienosäätämään toimintamallia ja varmistamaan sen tehokkuuden ja vaikuttavuuden. Kokeilu osoitti sidosryhmäyhteistyön merkityksellisyyden työllisyyteen liittyvissä palveluissa. Yhteistyö eri organisaatioiden ja toimijoiden kanssa voi parantaa palveluiden laatua ja monipuolisuutta. Kokeilu opetti myös joustavuuden ja sopeutumiskyvyn merkityksen. Työllisyyskenttä on monimutkainen ja muuttuva, joten on tärkeää olla valmis reagoimaan nopeasti muutoksiin ja sopeuttamaan toimintaa tarpeiden mukaan. Kokeilu korosti asiakasosallistumisen merkitystä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakkaiden kokemukset ja näkemykset ovat arvokkaita palautetta ja voivat auttaa parantamaan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.
Yhteenvetona TyöParkin ensimmäisen vaiheen kokeilu opetti monia tärkeitä asioita asiakastarpeiden ymmärtämisestä ja toimintamallin testaamisesta sidosryhmäyhteistyön merkitykseen ja joustavuuden korostamiseen. Nämä opit voivat auttaa kehittämään TyöParkkia entistä paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja odotuksia tulevaisuudessa.
Tässä tiivistys TyöParkin jatkokehittämisideoista:
1. Asiakaspalautteen hyödyntäminen: Kerättyä asiakaspalautetta voidaan hyödyntää systemaattisemmin palveluiden kehittämisessä ja parantamisessa.
2. Yhteistyön laajentaminen: Laajempi yhteistyö eri sidosryhmien ja organisaatioiden kanssa voi tuoda mukaan uusia näkökulmia ja resursseja palveluiden kehittämiseen.
3. Monialaisuuden vahvistaminen: Monialaista lähestymistapaa voidaan vahvistaa entisestään tuomalla mukaan uusia kumppaneita eri aloilta ja tarjoamalla monipuolisempia palveluita.
4. Teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen: Teknologian ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen voi parantaa palveluiden saatavuutta ja tehokkuutta.
5. Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen: Lisätään koulutuksen tarjoajien kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta voidaan vahvistaa asiakkaiden osaamista ja näin edistää heidän työllistymismahdollisuuksiaan.
6. Innovatiivisten palveluiden kehittäminen: Rohkeasti kokeilemalla ja innovoimalla voidaan luoda uusia palveluita ja toimintamalleja, jotka vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin.
Näiden ideoiden avulla TyöParkkia voidaan jatkokehittää entistäkin paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja tukemaan heidän työllistymistään ja hyvinvointiaan.
TyöParkki tarjoaa monialaista työllistymisen tukea ja palveluita, jotta asiakkaat työllistyvät ja työnantajat löytävät työntekijöitä. Toimintamalli yhdistää erilaisia työllistymistä edistäviä osa-alueita, kuten työnhakua, koulutusta ja sosiaalista tukea, tarjoten kokonaisvaltaista apua työllistymiseen ja urakehitykseen. Keskeistä on ratkaisukeskeinen asiakastyö ja moniammatillinen tiimityö, jossa löydetään jokaiselle asiakkaalle parhaiten sopivat ratkaisut työllistymiseksi. TyöParkki mahdollistaa monialaisen tiimiorganisaatiomallin sekä työllisyyspalveluiden pidennetyn aukioloajan kokeilun.
Toimintamallin juurruttaminen ja levittäminen osaksi arjen toimintaa vaatii selkeitä tavoitteita, huolellista suunnittelua ja toteutusta. Alla on esitetty esimerkki prosessista, vaiheista ja toimenpiteistä, joilla TyöParkin käytäntöjä ja ratkaisuja voidaan vakiinnuttaa:
1. Suunnittelu:
- Kartoitetaan organisaation tarpeet ja resurssit toimintamallin juurruttamiseksi.
- Toimintamallille asetetaan selkeät mitattavat tavoitteet.
- Laaditaan selkeä suunnitelma toimintamallin käyttöönotosta ja levittämisestä.
2. Valmistelu ja organisointi:
- Varmistetaan henkilöstön ja sidosryhmien ymmärrys uuden toimintamallin käytöstä ja hyödyistä.
- Järjestetään tiedotustilaisuuksia ja workshoppeja, joissa esitellään toimintamallin periaatteet ja käytännöt.
3. Pilotointi:
- Ensimmäinen kokeilu tehdään mahdollisimman nopeasti ensimmäisestä suunnitelutapaamisesta.
- Pilotoinnilla testataan toimintamallia käytännössä.
- Kerätään palautetta ja kokemuksia pilotointivaiheesta ja tehdään tarvittavat muutokset.
4. Resurssien varmistaminen:
- Toimintamallin voi toteuttaa kokonaan ilman erillistä aika-, henkilöstö- tai raharesursseja.
- Vaatii henkilöstöltä ja organisaatiolta uuden tavan ajatella ja toteuttaa työtä.
- Henkilöstölle annettava riittävästi tilaa ja vapautta toteuttaa toimintamalli.
- Toimintamallia toteutetaan poikkihallinnollisesti.
5. Viestintä ja markkinointi:
- Tehdään jatkuvaa viestintää ja markkinointia toimintamallin hyödyistä ja tuloksista.
- Levitetään positiivisia kokemuksia ja case-esimerkkejä organisaation sisällä ja ulkopuolella.
6. Seuranta ja arviointi:
- Seurataan toimintamallin käyttöönottoa ja arvioidaan sen vaikutuksia.
- Kerätään säännöllisesti palautetta ja tehdään tarvittavia muutoksia.
7. Vakiinnuttaminen:
- Integroidaan toimintamalli osaksi organisaation arkea ja prosesseja.
- Tarvittaessa tehdään pysyviä muutoksia organisaation rakenteisiin ja käytäntöihin.
- Jatketaan jatkuvaa kehittämistä ja oppimista toimintamallin vakiinnuttamisen jälkeen.
Kuva
TyöParkin kehittämisen seurauksena on tapahtunut useita positiivisia muutoksia ja vaikutuksia:
1. Työllisyysasteen nousu: TyöParkin kautta on saatu työllistettyä useita työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä erilaisiin työtehtäviin. Tämä on osaltaan edistänyt alueen työllisyysastetta, taloudellista kehitystä ja lisännyt työntekijöiden tietoa alueen työmarkkinoista ja rekrytoinnista.
2. Monialaisuuden vahvistuminen: TyöParkissa on toteutettu monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä on lisännyt palveluiden saatavuutta ja laadukkuutta työnhakija-asiakkaiden työllistymiseksi. Esimerkiksi eri alojen ammattilaisten neuvontaa ja ohjausta on voitu tarjota yhden käynnin aikana. Työntekijät ovat päässeet vahvistamaan omaa osaamistaan osana monialaista tiimiä.
3. Ketterät työllistymisen palvelut: TyöParkin myötä työllistymisen palvelut ovat muuttuneet joustavammiksi ja yksilöllisemmiksi. Asiakkaille on tarjottu räätälöityjä palveluita ja tukea, joka vastaa heidän tarpeitaan ja tilannettaan paremmin kuin perinteiset työllistymispalvelut. Asiakkaille on tarjottu pidennettyjä, virka-ajan ulkopuolella olevia, aukioloaikoja.
4. Kynnyksettömyyden lisääntyminen: TyöParkin ajanvarauksettomuuden ansiosta kynnys palveluiden käyttöön on madaltunut. Asiakkaat kokevat saavansa ohjausta ja neuvontaa nopeasti, mikä lisää heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan työllistymisen tavoitteluun.
5. Työssä viihtymisen lisääntyminen: TyöParkin monialaisessa työyhteisössä toimiminen on lisännyt yksilöiden osaamista sekä työssä koettua tukea. Asiakkaiden saama palvelu on sujuvaa ja kokonaisvaltaisempaa kun paikalla on monialaisesti osaajia. TyöParkin tunnelma ja ilmapiiri lisää työntekijöiden hyvinvointia ja työssä viihtymistä.
6. Yhteisön vahvistuminen: TyöParkin myötä alueen yhteisöllisyys ja yhteisölliset verkostot ovat vahvistuneet odotettua enemmän. Tämä johtaa uusiin yhteistyömahdollisuuksiin ja positiivisiin vuorovaikutussuhteisiin eri toimijoiden välillä.
7. Innovaatioiden syntyminen: TyöParkissa tapahtunut yhteiskehittäminen ja ideointi on johtanut odottamattomiin innovaatioihin ja uusiin ratkaisuihin, jotka hyödyttävät laajasti paikallista yhteisöä ja yrityksiä. Tästä esimerkinä kerrottakoon Walk in -rekrytointi, jossa tarjottiin sekä työnhakijoille että työnantajille kohtaamismahdollisuus nopeisiin rekrytointeihin.