TyöParkki - Työllisyyspalvelua ja -neuvontaa ilman ajanvarausta
TyöParkki tarjoaa työllistymisen kynnyksettömän kohtaamispaikan. Se mahdollistaa asiakkaille neuvontaa, ohjausta ja erilaista työelämään liittyvää tukea. TyöParkissa korostetaan yhteiskehittämistä, avoimuutta ja asiakaslähtöistä toimintaa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
TyöParkki tarjoaa työllistymisen kynnyksettömän kohtaamispaikan. Se mahdollistaa asiakkaille neuvontaa, ohjausta ja erilaista työelämään liittyvää tukea. TyöParkissa korostetaan yhteiskehittämistä, avoimuutta ja asiakaslähtöistä toimintaa.
Toimintamalli lyhyesti
TyöParkki tarjoaa monialaista työllistymisen tukea ja palveluita, jotta asiakkaat työllistyvät ja työnantajat löytävät työntekijöitä. Toimintamalli yhdistää erilaisia työllistymistä edistäviä osa-alueita, kuten työnhakua, koulutusta ja sosiaalista tukea, tarjoten kokonaisvaltaista apua työllistymiseen ja urakehitykseen. Keskeistä on ratkaisukeskeinen asiakastyö ja moniammatillinen tiimityö, jossa löydetään jokaiselle asiakkaalle parhaiten sopivat ratkaisut työllistymiseksi. TyöParkki mahdollistaa monialaisen tiimiorganisaatiomallin sekä työllisyyspalveluiden pidennetyn aukioloajan kokeilun.
Työllisyyspalvelut ovat siirtymässä valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Työllisyyspalvelu-uudistuksen tavoitteena on muodostaa palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Työllisyyspalveluiden siirtäminen kuntiin tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita ja toisaalta palveluiden yhteensovittaminen helpottuu kun kunnat tuottavat asiakkaille kohdennettuja ja paikallisiin työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluita. Uudistuksessa huomioidaan myös palveluiden yhdenvertainen saatavuus, kaikista heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen.
Kunnat ovat sopineet yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta ja kaikki kuntien muodostamat työllisyysalueet ovat olleet tiedossa alkuvuodesta 2024. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025. Hämeenlinnan kaupunki on valmistellut vastuukuntana työllisyysalueiden valmistelua Kanta-Hämeessä ja on päättänyt muodostaa yhdessä Forssan, Jokioisen, Humppilan, Ypäjän, Tammelan ja Hattulan kanssa TyöHämeen työllisyysalueen. Osana TyöHämeen valmistelua on luotu malli moniammatillisesta tiimiorganisaatiosta, jolla vastataan työllistymistavoitteen saavuttamiseen. Valmisteltavan työllisyysalueen tiimit koostuvat monialaisesta osaamisesta ja tiimien tehtävänä on toimia mahdollisimman lähellä asiakasta ja mahdollistaa joustava muutostilanteiden ennakointi ja reagointi työnantajien rinnalla.
TyöParkki on syntynyt tarpeesta tarjota asiakkaille entistä joustavampaa, saavutettavampaa ja ketterämpää työllisyyspalvelua sekä testata TyöHämeen valmisteluun liittyvää moniammatillista tiimiorganisaatiota. Lisäksi TyöParkissa testataan pidennettyjen aukioloaikojen vaikutusta palveluiden saatavuuteen. TyöParkin toimintaympäristö on tiiviisti kytköksissä työllisyysalueuudistukseen, jonka tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja työllistymistä tukevien palveluiden saatavuutta. TyöParkki kokoaa yhteen eri toimijoita, kuten työvoimaviranomaisia, koulutusorganisaatioita, työnantajia ja muita sidosryhmiä, jotka kaikki ovat keskeisiä työllisyyden edistämisessä. Tällä tavoin toimintamalli tarjoaa monialaisen näkökulman ja mahdollistaa erilaisten resurssien yhdistämisen. Monialaisuus on keskeinen osa TyöParkin toimintamallia, joka mahdollistaa eri alojen asiantuntijoiden yhteistyön ja asiakkaiden saamien palveluiden monipuolisuuden. Tämä monialaisuus tarjoaa asiakkaille laajemman valikoiman tukea työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Ketterät työllistymisen palvelut ovat olennainen osa TyöParkin toimintaa, jolla vastataan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin ja asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin. Kynnyksettömyys on myös keskeinen periaate, joka ohjaa TyöParkin toimintaa. TyöParkki tarjoaa kohtaamispaikan työnhakijoille, työttömille, työnantajille ja eri palveluiden tarjoajille. Se mahdollistaa asiakkaille neuvontaa, ohjausta ja erilaista työelämään liittyvää tukea. TyöParkissa etsitään tarpeenmukaisia ratkaisuja asiakkaan työllistymiseksi ja kokeillaan uusia ratkaisuja työantajien rekrytointitarpeisiin. Työote on monialaista yhteiskehittämistä, joka perustuu avoimuuteen ja ketterään työllistämiseen.
TyöParkki sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa, kävelykadun varrella helposti saavutettavissa olevassa tilassa ja se on auki keskiviikkoisin klo 10-18.
TyöParkin kohderyhmään kuuluvat kaikki Hämeenlinnan seudulla asuvat yli 30-vuotiaat työssä olevat, työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alla olevat, alanvaihtajat ja työnantajat. Erityisesti kohderyhmään kuuluvat pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset sekä muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät. Kohderyhmään kuuluvat myös ne, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen tai uuden urapolun löytämiseen.
Sekä työnhakijoiden että työantajien asiakasymmärrys on TyöParkissa tärkeää, ja sitä kehitetään jatkuvasti. Tätä tehdään keräämällä asiakaspalautetta, tekemällä asiakaskyselyitä sekä osallistamalla asiakkaita suunnitteluun. Ensimmäisen vaiheen asiakasymmärrys on hankittu työntekijöiden osaamista hyödyntämällä. TyöParkissa kuunnellaan asiakkaita ja heidän tarpeitaan kartoitetaan jatkuvasti henkilökunnan kanssa.
Asiakkaiden osallistamisen lisäksi on tärkeää, että TyöParkki vastaa myös seudun työnantajien tarpeisiin ja odotuksiin, ja että mukana olevat palveluntuottajat voivat tarjota asiakkailleen merkityksellisiä ja vaikuttavia palveluita työllistymisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimintamallin juurruttaminen ja levittäminen osaksi arjen toimintaa vaatii selkeitä tavoitteita, huolellista suunnittelua ja toteutusta. Alla on esitetty esimerkki prosessista, vaiheista ja toimenpiteistä, joilla TyöParkin käytäntöjä ja ratkaisuja voidaan vakiinnuttaa:
1. Suunnittelu:
- Kartoitetaan organisaation tarpeet ja resurssit toimintamallin juurruttamiseksi.
- Toimintamallille asetetaan selkeät mitattavat tavoitteet.
- Laaditaan selkeä suunnitelma toimintamallin käyttöönotosta ja levittämisestä.
2. Valmistelu ja organisointi:
- Varmistetaan henkilöstön ja sidosryhmien ymmärrys uuden toimintamallin käytöstä ja hyödyistä.
- Järjestetään tiedotustilaisuuksia ja workshoppeja, joissa esitellään toimintamallin periaatteet ja käytännöt.
3. Pilotointi:
- Ensimmäinen kokeilu tehdään mahdollisimman nopeasti ensimmäisestä suunnitelutapaamisesta.
- Pilotoinnilla testataan toimintamallia käytännössä.
- Kerätään palautetta ja kokemuksia pilotointivaiheesta ja tehdään tarvittavat muutokset.
4. Resurssien varmistaminen:
- Toimintamallin voi toteuttaa kokonaan ilman erillistä aika-, henkilöstö- tai raharesursseja.
- Vaatii henkilöstöltä ja organisaatiolta uuden tavan ajatella ja toteuttaa työtä.
- Henkilöstölle annettava riittävästi tilaa ja vapautta toteuttaa toimintamalli.
- Toimintamallia toteutetaan poikkihallinnollisesti.
5. Viestintä ja markkinointi:
- Tehdään jatkuvaa viestintää ja markkinointia toimintamallin hyödyistä ja tuloksista.
- Levitetään positiivisia kokemuksia ja case-esimerkkejä organisaation sisällä ja ulkopuolella.
6. Seuranta ja arviointi:
- Seurataan toimintamallin käyttöönottoa ja arvioidaan sen vaikutuksia.
- Kerätään säännöllisesti palautetta ja tehdään tarvittavia muutoksia.
7. Vakiinnuttaminen:
- Integroidaan toimintamalli osaksi organisaation arkea ja prosesseja.
- Tarvittaessa tehdään pysyviä muutoksia organisaation rakenteisiin ja käytäntöihin.
- Jatketaan jatkuvaa kehittämistä ja oppimista toimintamallin vakiinnuttamisen jälkeen.
TyöParkin kehittämisen seurauksena on tapahtunut useita positiivisia muutoksia ja vaikutuksia:
1. Työllisyysasteen nousu: TyöParkin kautta on saatu työllistettyä useita työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä erilaisiin työtehtäviin. Tämä on osaltaan edistänyt alueen työllisyysastetta, taloudellista kehitystä ja lisännyt työntekijöiden tietoa alueen työmarkkinoista ja rekrytoinnista.
2. Monialaisuuden vahvistuminen: TyöParkissa on toteutettu monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä on lisännyt palveluiden saatavuutta ja laadukkuutta työnhakija-asiakkaiden työllistymiseksi. Esimerkiksi eri alojen ammattilaisten neuvontaa ja ohjausta on voitu tarjota yhden käynnin aikana. Työntekijät ovat päässeet vahvistamaan omaa osaamistaan osana monialaista tiimiä.
3. Ketterät työllistymisen palvelut: TyöParkin myötä työllistymisen palvelut ovat muuttuneet joustavammiksi ja yksilöllisemmiksi. Asiakkaille on tarjottu räätälöityjä palveluita ja tukea, joka vastaa heidän tarpeitaan ja tilannettaan paremmin kuin perinteiset työllistymispalvelut. Asiakkaille on tarjottu pidennettyjä, virka-ajan ulkopuolella olevia, aukioloaikoja.
4. Kynnyksettömyyden lisääntyminen: TyöParkin ajanvarauksettomuuden ansiosta kynnys palveluiden käyttöön on madaltunut. Asiakkaat kokevat saavansa ohjausta ja neuvontaa nopeasti, mikä lisää heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan työllistymisen tavoitteluun.
5. Työssä viihtymisen lisääntyminen: TyöParkin monialaisessa työyhteisössä toimiminen on lisännyt yksilöiden osaamista sekä työssä koettua tukea. Asiakkaiden saama palvelu on sujuvaa ja kokonaisvaltaisempaa kun paikalla on monialaisesti osaajia. TyöParkin tunnelma ja ilmapiiri lisää työntekijöiden hyvinvointia ja työssä viihtymistä.
6. Yhteisön vahvistuminen: TyöParkin myötä alueen yhteisöllisyys ja yhteisölliset verkostot ovat vahvistuneet odotettua enemmän. Tämä johtaa uusiin yhteistyömahdollisuuksiin ja positiivisiin vuorovaikutussuhteisiin eri toimijoiden välillä.
7. Innovaatioiden syntyminen: TyöParkissa tapahtunut yhteiskehittäminen ja ideointi on johtanut odottamattomiin innovaatioihin ja uusiin ratkaisuihin, jotka hyödyttävät laajasti paikallista yhteisöä ja yrityksiä. Tästä esimerkinä kerrottakoon Walk in -rekrytointi, jossa tarjottiin sekä työnhakijoille että työnantajille kohtaamismahdollisuus nopeisiin rekrytointeihin.
Kansikuva
