| Innokylä

Toimintaympäristö

Suomessa väestö vähenee ja ikääntyy tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön.

Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden tavoitteena on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä pitkään ja hän pystyy ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti terveyttään ja hyvinvointiaan. Lisäksi tavoitteena on, että asukaskohtaiset kustannukset laskevat ikäihmisten palveluissa ja ikäihminen saa sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon oikeaan aikaan kotona tai palvelukodissa.

Lähteet:

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi

Ikävoimainen Oulu - Oulun kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma 2021–2030

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Henkilöstön osaamisen kehittäminen on avainasemassa palvelujen laadun, sujuvuuden ja asiakashyödyn sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä. On tärkeää miettiä, mitä hyötyä teknologisesta kehittämisestä ja tiedon keräämisestä on palvelun tuottajalle ja miten toiminnan kokonaisuus hallintaan. Tiedon hallintaan ja tiedolla johtamiseen liittyen on ymmärrettävät mm. miten tietoa kerätään, miten ja mihin se siirtyy ja yhdistyy, kuka sitä käsittelee, mitä tiedolla tehdään, miten asiakas voi itse hyödyntää hänestä kerättyä tietoa ja mitä kustannusvaikutuksia toiminnalla on. Asiakkaan on voitava luottaa tietosuojan ja –turvallisuuden toteutumiseen.

Muutoksen mittaaminen

Näkökulmat

Henkilöstö, teknologiavaikutukset

Arviointikysymykset

Miten Virtuaalihoitajan käyttö vaikuttaa henkilöstön työprosesseihin?
Miten Virtuaalihoitajan käyttö vaikuttaa kotihoidon asiakkaiden päivystys- ja sairaalakäyntien määrään?
Miten Virtuaalihoitajaa on voitu hyödyntää kotihoidon asiakkaiden voinnin muutosten havainnoinnissa ja ennakoinnissa?

Tiedon lähteet

Palaverit, palautekysely ja työpajat käyttäjille, Virtuaalihoitajan tilastot ja analyysit, LifeCare asiakastietojärjestelmä

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Virtuaalihoitajan käyttö toteutettiin kolmella kotihoitoalueella. Alueilla on yhteensä noin 700 asiakasta, joilla oli käytössä 345 turvalaitteita ja 145 digitaalista lääkerobottia. Virtuaalihoitaja oli työvälineenä 45 sairaanhoitajalla ja nimetyillä lähihoitajilla

Solanterän (2020, 101–102) pro gradu -tutkielman mukaan uuden teknologian käyttöönotossa monet muutokset ja haasteet liittyvät palveluprosesseihin ja uudenlaisten työtapojen omaksumiseen. Osa henkilöstöstä omaksui uutta teknologiaa ongelmitta, mikäli he saivat riittävästi koulutusta ja aikaa omaksua niiden käyttöä. Osa koki teknologiasta aiheutuvan ylimääräistä kuormitusta etenkin alkuvaiheessa. Ennakkoluuloisesti suhtautuneista osalla asenne muuttui hyväksyväksi, kun laitteista nähtiin olevan hyötyä niin asiakkaille kuin hoitajillekin. Tukipalveluiden helppo saavutettavuus ja nopeus koettiin tärkeäksi.

Lähteet:

Solanterä Terhi, 2020, Robotiikka ikääntyvän väestön kotona asumisen ja hoivapalveluiden tukena, Jyväskylän yliopisto

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Virtuaalihoitaja on pilvipalveluna toimiva tekoälyalusta, jossa tuodaan samaan järjestelmään kotona asumista tukevien Internet of Things (IoT) laitteiden (turvapuhelin, lääkeautomaatti) sekä hoitajien asiakastietojärjestelmään kirjaamat tiedot. IoT laitteiden tuottaman datan ja kirjausten pohjalta nostetaan asiakkaita hoitavalle henkilöstölle ennakoivia herätteitä. Virtuaalihoitaja analysoi tekoälyn avulla asiakkaan hyvinvointia ajantasaisesti käyttäen asiakkaasta vapaamuotoisesti tehtyjä kirjauksia, mittaustuloksia ja asiakastietoja sekä hälyttää poikkeamista asiakkaan hyvinvoinnissa. Virtuaalihoitaja auttaa havaitsemaan asiakkaan toimintakyvyssä ja terveydessä tapahtuvat muutokset aikaisemmin ja oikein käytettynä vähentää lääkäri ja -päivystyskäyntien määrää.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tekoäly integraation käyttöönotto vaatii hyvän jalkautussuunnitelman. Koko tiimi päällikkötasoa myöten tulee sitoutua ratkaisun hyödyntämiseen. Herätteiden käsittelyyn luotiin yhtenäiset toimintaohjeet. Käytön alussa kuusi pääkäyttäjää sai koulutuksen yrityksen toimesta. Hanketyöntekijät ja pääkäyttäjät kouluttivat muut tiimin käyttäjät tarpeen mukaan. Kaikki käyttäjät saivat kirjalliset ohjeet hanketyöntekijöiltä. Hoitajat ohjeistettiin käyttämään Virtuaalihoitajaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Henkilöstön vaihtuvuus ja poissaolot vaikuttivat käytön aktiivisuuteen negatiivisesti. Hoitajat kokivat jatkuvaa kiireen tuntemusta työssä ja kaikki muut työasiat menivät Virtuaalihoitajan hyödyntämisen edelle. Teknologiamyönteisille hoitajille sovelluksen käyttö ja käyttöönotto oli helppoa ja sujuvaa. Haasteena oli saada teknologiavastaiset hoitajat käyttämään sovellusta, joilla ei ollut mielenkiintoa hyödyntää teknologiaa työssään. Uutta teknologiaa tulee hoitajien työvälineeksi jatkuvasti, mikä voi uuvuttaa uuden teknologian käytön opettelua kaiken muun työn keskellä.

Teknologiakokeilu kannattaa suunnitella hyvin. Teimme kokeilusuunnitelman ja jalkautussuunnitelman ennen kokeilun alkamista. Alueita, joita teknologian kokeilu koskettaa, kannattaa informoida etukäteen useamman kerran ja huolehtia, että lähiesihenkilö on sitoutunut kokeiluun. Näin myös työntekijät saadaan kokeiluun paremmin mukaan. Osa henkilöstöstä ottaa teknologia kokeilut vastaan hyvin, osaa joutuu kannustamaan koko kokeilun ajan teknologian käytössä. Neuvontaa ja ohjausta pitää olla koko kokeilun ajan tarjolla.

Virtuaalihoitajan päivittäisellä käytöllä asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksiin pystytään reagoimaan ennakoivasti herätteiden avulla, jolloin asiakas saa tarvittavan hoidon kotona. Asiakkaiden päivystyskäyntimäärät vaihtelivat koko kokeilun ajan. Tällä käyttömäärällä ei voida todeta, että yksistään virtuaalihoitajan avulla saataisiin käyntejä vähennettyä, sillä tilastosta ei voitu erotella kaupungin kotihoidon asiakkaiden päivystyskäyntejä.

Hoitajille vapautuu asiakastyöaikaa tekoälyn analysoidessa asiakkaiden voinnin muutoksia. Hoitajille pitäisi kuitenkin löytää aikaa Virtuaalihoitajan hyödyntämiseen työprosessia muuttamalla. Virtuaalihoitajaa tulisi hyödyntää päivittäin, jotta sen käyttö on tarkoituksenmukaista. Virtuaalihoitajan käyttö turhauttaa silloin, kun on kiire sekä silloin, kun nousee turhia herätteitä. Turhat herätteet tulee saada minimiin.

Hoitajat kokivat nykyisen kaksivaiheisen kirjautumisen haasteena ja aikaan vievänä. Virtuaalihoitaja tarjoaa enemmän ominaisuuksia, mitä tällä hetkellä on hyödynnetty. Todelliset tulokset ja hyödyt saadaan aikaan, kun sovellus on käytössä kokonaisuudessaan, ei osittain. Virtuaalihoitajan käyttöä on tarkoitus laajentaa koko Oulun alueelle tulevaisuudessa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Virtuaalihoitajien käyttäjille järjestettiin neljä työpajaa, joissa oli yhteensä 15 osallistujaa sekä sähköinen palautekysely, johon vastasi 17 osallistujaa.

Hoitajat kokivat, että he tunnistivat Virtuaalihoitajan nostamien herätteiden avulla muutoksia asiakkaiden terveyden tilassa, kuten virtsatietulehduksia ja lisääntyviä kiputiloja. Herätteiden pohjalta hoitajat konsultoivat lääkäriä, jolloin vältettiin osittain vastaanotto- tai päivystyskäynneiltä. Hoitaja pystyi arvioimaan Virtuaalihoitajan avulla digitaalisen lääkeautomaatin soveltuvuutta asiakkaalle. Lisääntyneiden turvapuhelujen hälytysten määrästä huomattiin asiakkaan toimintakyvyn aleneminen. Virtuaalihoitaja nostamat herätteet lääkehoidon poikkeamista koettiin hyvänä, sillä satunnaisia ongelmia ei välttämättä havaitse kirjauksista. Asiakkaiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät tiedot näkyivät koottuina kaikkien osalta. Sairaanhoitajat kokivat tämän hyödyllisenä etenkin niiden asiakkaiden osalta, joiden luona he kävivät harvoin.

Hoitajat katsoivat herätteitä pääsääntöisesti 1–2 kertaa viikossa. Kaikki hoitajat käyttivät Virtuaalihoitajaa iltapäivällä, koska aamulla ei ole aikaa avata sovellusta. Hoitajat kokivat, etteivät he kiireen keskellä ehdi kunnolla perehtyä herätteisiin ja hyödyntää Virtuaalihoitajaa. Sairaanhoitajat kokevat saavansa iltahoitajilta tiedon voinnin muutoksesta ennen herätteitä lukemalla hoitajien jättämät viestilaput seuraavana aamuna. Hoitaja, jolle varattiin työaikaa herätteiden käsittelyyn, koki toimintatavan hyvänä. Hoitajat kokivat saaneensa riittävästi koulutusta, neuvontaa ja ohjausta. He olisivat halunneet osallistua säännölliseen, viikoittaiseen ohjaustilaisuuteen, mutta heillä ei ollut aikaa tai eivät olleet työvuorossa.

Kaikki kokivat Virtuaalihoitajan selkeänä ja helppokäyttöisenä, pois lukien kaksivaiheisen tunnistautumisen. Virtuaalihoitajan käyttö koettiin sujuvampana sen säännöllisen hyödyntämisen myötä. Haasteellisia olivat tilanteet, kun sovellusta ei ehditty käyttämään pitkään aikaan ja käyttö unohtui. Hoitajat kokivat tarpeettomina Turhia kotihoidon käyntejä -herätteet, joita nousi asiakkaille, joiden luona oli käytävä esimerkiksi pukemassa tukisukat tai pistämässä insuliinia. Lisäksi Virtuaalihoitaja nosti Kipu-herätteitä, kun hoitaja oli kirjannut käyntiteksteihin kipulaastarin vaihto. Palvelun tuottajan kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä Virtuaalihoitajan kehittämiseksi ja osa kehitystoimista toteutettiin kokeilun aikana.

Virtuaalihoitaja palautekyselyn tulokset.pdf (675.5 KB)

Virtuaalihoitaja työpajat yhteenveto.pdf (96.71 KB)

Virtuaalihoitajan hyödyntäminen Oulun kotihoidossa