Virtuaalihoitajan hyödyntäminen Oulun kotihoidossa
Virtuaalihoitaja analysoi asiakkaiden turvapuhelin- ja lääkerobotin käyttäytymistä sekä hoitajien kirjotuksia asiakaspaperista tekoälyä hyödyntäen. Virtuaalihoitaja lähettää hoitajille herätteitä asiakkaan voinnissa tapahtuneista muutoksista.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Virtuaalihoitaja analysoi asiakkaiden turvapuhelin- ja lääkerobotin käyttäytymistä sekä hoitajien kirjotuksia asiakaspaperista tekoälyä hyödyntäen. Virtuaalihoitaja lähettää hoitajille herätteitä asiakkaan voinnissa tapahtuneista muutoksista.
Toimintamalli lyhyesti
Virtuaalihoitaja on pilvipalveluna toimiva tekoälyalusta, jossa tuodaan samaan järjestelmään kotona asumista tukevien Internet of Things (IoT) laitteiden (turvapuhelin, lääkeautomaatti) sekä hoitajien asiakastietojärjestelmään kirjaamat tiedot. IoT laitteiden tuottaman datan ja kirjausten pohjalta nostetaan asiakkaita hoitavalle henkilöstölle ennakoivia herätteitä. Virtuaalihoitaja analysoi tekoälyn avulla asiakkaan hyvinvointia ajantasaisesti käyttäen asiakkaasta vapaamuotoisesti tehtyjä kirjauksia, mittaustuloksia ja asiakastietoja sekä hälyttää poikkeamista asiakkaan hyvinvoinnissa. Virtuaalihoitaja auttaa havaitsemaan asiakkaan toimintakyvyssä ja terveydessä tapahtuvat muutokset aikaisemmin ja oikein käytettynä vähentää lääkäri ja -päivystyskäyntien määrää.
Suomessa väestö vähenee ja ikääntyy tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön.
Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden tavoitteena on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä pitkään ja hän pystyy ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti terveyttään ja hyvinvointiaan. Lisäksi tavoitteena on, että asukaskohtaiset kustannukset laskevat ikäihmisten palveluissa ja ikäihminen saa sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon oikeaan aikaan kotona tai palvelukodissa.
Lähteet:
Ikävoimainen Oulu - Oulun kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma 2021–2030
Virtuaalihoitajan käyttö toteutettiin kolmella kotihoitoalueella. Alueilla on yhteensä noin 700 asiakasta, joilla oli käytössä 345 turvalaitteita ja 145 digitaalista lääkerobottia. Virtuaalihoitaja oli työvälineenä 45 sairaanhoitajalla ja nimetyillä lähihoitajilla
Solanterän (2020, 101–102) pro gradu -tutkielman mukaan uuden teknologian käyttöönotossa monet muutokset ja haasteet liittyvät palveluprosesseihin ja uudenlaisten työtapojen omaksumiseen. Osa henkilöstöstä omaksui uutta teknologiaa ongelmitta, mikäli he saivat riittävästi koulutusta ja aikaa omaksua niiden käyttöä. Osa koki teknologiasta aiheutuvan ylimääräistä kuormitusta etenkin alkuvaiheessa. Ennakkoluuloisesti suhtautuneista osalla asenne muuttui hyväksyväksi, kun laitteista nähtiin olevan hyötyä niin asiakkaille kuin hoitajillekin. Tukipalveluiden helppo saavutettavuus ja nopeus koettiin tärkeäksi.
Lähteet:
Tekoäly integraation käyttöönotto vaatii hyvän jalkautussuunnitelman. Koko tiimi päällikkötasoa myöten tulee sitoutua ratkaisun hyödyntämiseen. Herätteiden käsittelyyn luotiin yhtenäiset toimintaohjeet. Käytön alussa kuusi pääkäyttäjää sai koulutuksen yrityksen toimesta. Hanketyöntekijät ja pääkäyttäjät kouluttivat muut tiimin käyttäjät tarpeen mukaan. Kaikki käyttäjät saivat kirjalliset ohjeet hanketyöntekijöiltä. Hoitajat ohjeistettiin käyttämään Virtuaalihoitajaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Virtuaalihoitajien käyttäjille järjestettiin neljä työpajaa, joissa oli yhteensä 15 osallistujaa sekä sähköinen palautekysely, johon vastasi 17 osallistujaa.
Hoitajat kokivat, että he tunnistivat Virtuaalihoitajan nostamien herätteiden avulla muutoksia asiakkaiden terveyden tilassa, kuten virtsatietulehduksia ja lisääntyviä kiputiloja. Herätteiden pohjalta hoitajat konsultoivat lääkäriä, jolloin vältettiin osittain vastaanotto- tai päivystyskäynneiltä. Hoitaja pystyi arvioimaan Virtuaalihoitajan avulla digitaalisen lääkeautomaatin soveltuvuutta asiakkaalle. Lisääntyneiden turvapuhelujen hälytysten määrästä huomattiin asiakkaan toimintakyvyn aleneminen. Virtuaalihoitaja nostamat herätteet lääkehoidon poikkeamista koettiin hyvänä, sillä satunnaisia ongelmia ei välttämättä havaitse kirjauksista. Asiakkaiden hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät tiedot näkyivät koottuina kaikkien osalta. Sairaanhoitajat kokivat tämän hyödyllisenä etenkin niiden asiakkaiden osalta, joiden luona he kävivät harvoin.
Hoitajat katsoivat herätteitä pääsääntöisesti 1–2 kertaa viikossa. Kaikki hoitajat käyttivät Virtuaalihoitajaa iltapäivällä, koska aamulla ei ole aikaa avata sovellusta. Hoitajat kokivat, etteivät he kiireen keskellä ehdi kunnolla perehtyä herätteisiin ja hyödyntää Virtuaalihoitajaa. Sairaanhoitajat kokevat saavansa iltahoitajilta tiedon voinnin muutoksesta ennen herätteitä lukemalla hoitajien jättämät viestilaput seuraavana aamuna. Hoitaja, jolle varattiin työaikaa herätteiden käsittelyyn, koki toimintatavan hyvänä. Hoitajat kokivat saaneensa riittävästi koulutusta, neuvontaa ja ohjausta. He olisivat halunneet osallistua säännölliseen, viikoittaiseen ohjaustilaisuuteen, mutta heillä ei ollut aikaa tai eivät olleet työvuorossa.
Kaikki kokivat Virtuaalihoitajan selkeänä ja helppokäyttöisenä, pois lukien kaksivaiheisen tunnistautumisen. Virtuaalihoitajan käyttö koettiin sujuvampana sen säännöllisen hyödyntämisen myötä. Haasteellisia olivat tilanteet, kun sovellusta ei ehditty käyttämään pitkään aikaan ja käyttö unohtui. Hoitajat kokivat tarpeettomina Turhia kotihoidon käyntejä -herätteet, joita nousi asiakkaille, joiden luona oli käytävä esimerkiksi pukemassa tukisukat tai pistämässä insuliinia. Lisäksi Virtuaalihoitaja nosti Kipu-herätteitä, kun hoitaja oli kirjannut käyntiteksteihin kipulaastarin vaihto. Palvelun tuottajan kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä Virtuaalihoitajan kehittämiseksi ja osa kehitystoimista toteutettiin kokeilun aikana.
Kansikuva
