Yhteisöneuvonta
Toimintamallissa asukkaasta kasvaa oman kokemustiedon pohjalta vertaisiaan auttava yhteisöneuvoja. Tämä edellyttää osaamisen tunnistamista sekä osaamisen kasvun ja voimaantumisen tukemista. Yhteisöneuvontaa tuetaan ammatillisesti yhteisösosiaalityön keinoin.
Hyvinvointialueen yksi päätavoitteista on parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Peruspalvelujen kehittämisessä on painotettu matalan kynnyksen palveluita sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä. Myös tulevaisuuden sote-keskusohjelman keskeinen tavoite on toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja sosiaalihuollossa suunta on painopisteen siirtäminen varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Yhteisöneuvontaa onkin kehitetty matalan kynnyksen toimintana yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön Tiekartta 2030: Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvityksessä on tehty toimenpide-ehdotus, että sosiaalityössä tulee kehittää alueperustaisia yhteisösosiaalityön toimintamalleja, joissa tuetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja ihmisten toimijuutta omassa elämässään ja yhteisössään. Myös Tampereen kaupungin uudessa strategiassa Tekemisen kaupunki yhteisöllisyyden vahvistaminen on nostettu yhdeksi neljästä painopisteestä.
Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut kärsivät ammattihenkilöiden puutteesta, eikä ongelma ole ratkeamassa helposti tai nopeasti. Esimerkiksi sosiaalihuollossa kohtaamisen ja ajan antamiseen ihmiselle ei pyrkimyksistä huolimatta riitä tarpeeksi aikaa. Kaikkeen neuvontaan ja ohjaamiseen sekä ihmisten kohtaamiseen ei tarvita ammattihenkilöiden pätevyyttä. On tunnistettava ja tunnustettava, että julkinen sosiaalihuolto tai muu julkinen organisaatio ei pysty yksinään vastaamaan eriarvoistumiskehityksen seurauksena syntyneeseen pahoinvointiin. Yhteiskuntaa tulisikin kehittää niin, että uusiin ongelmiin ja palvelutarpeisiin kyetään löytämään ratkaisuja kaikkien toimijoiden resursseja ja keinoja hyödyntäen. Demokraattinen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee toimiakseen kansalaisten aktiivisuutta, sosiaalista luottamuspääomaa, yhteisöllisyyttä ja vahvaa tasa-arvoa. Yhteisöneuvonnan ytimessä onkin kansalaisten osaamisen ja toimijuuden, yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.
Toimintamallin tavoitteena on asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen, ongelmien ennaltaehkäisy, nopeiden ja sujuvien kanavien luominen työelämään sekä arvokkaan lisäresurssin mahdollistaminen kohtaamistyöhön. Lisäksi tärkeänä tavoitteena on, että tiiviin julkisen sektorin ja 3. sektorin välisen yhteistyön kautta asiakkaiden on mahdollista saada sujuvasti ja oikea-aikaisesti tarvittaessa myös sosiaalihuollon ammattilaisen apua, neuvontaa tai ohjausta.
Yhteisöneuvonnan kohderyhmänä ovat kaikki kansalaiset, mutta erityisesti he, jotka tarvitsevat ohjausta tai neuvontaa asioidensa hoitamisessa. Kuitenkin kohderyhmänä ovat pääosin he, joiden elämäntilanteet eivät ole vielä kriisiytyneet vaan yhteisöneuvonnalla tilanteiden kärjistymistä voidaan ennaltaehkäistä.
Yhteisöneuvojana toimiminen on mahdollisuus henkilökohtaiseen voimaantumiseen, työllistymiseen ja työelämätaitojen vahvistumiseen heille, joille osatyökykyisyydestä tai pitkittyneestä työttömyydestä johtuen työllistyminen on vaikeaa. Yhteisöneuvontaa voi tehdä vapaaehtoisena, työkokeilussa, palkkatuella, kieliharjoittelussa tai kuntouttavana työtoimintana. Keskeistä on ihmisen henkilökohtaisen osaamisen tunnistaminen, kunnioittaminen ja tukeminen. Yhteisöneuvojaa tuetaan opintoihin, työpaikkaan tai muuhun toimintaan tulevaisuudessa.
Yhteisöneuvonnassa asiakkaita tuetaan itsenäiseen toimijuuteen ja pyritään, että neuvottavan oma selviytymiskyky ja kyvykkyyden sekä itsenäisyyden tunne kasvaa. Neuvontaa saanut ja kohdatuksi tullut ihminen voi löytää itsestään toimijan ja osaajan, joka voi auttaa muita ja toimia mahdollisesti yhteisöneuvojana. Tällöin tapahtuu käänne kohteesta toimijaksi ja asiakkaasta asiantuntijaksi.