Yhteisöneuvonta
Toimintamallissa asukkaasta kasvaa oman kokemustiedon pohjalta vertaisiaan auttava yhteisöneuvoja. Tämä edellyttää osaamisen tunnistamista sekä osaamisen kasvun ja voimaantumisen tukemista. Yhteisöneuvontaa tuetaan ammatillisesti yhteisösosiaalityön keinoin.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa asukkaasta kasvaa oman kokemustiedon pohjalta vertaisiaan auttava yhteisöneuvoja. Tämä edellyttää osaamisen tunnistamista sekä osaamisen kasvun ja voimaantumisen tukemista. Yhteisöneuvontaa tuetaan ammatillisesti yhteisösosiaalityön keinoin.
Yhteisöneuvonta on ammatilliseksi toimintamalliksi kehittynyt yhteisösosiaalityön matalan kynnyksen työmuoto. Esimerkiksi sosiaalityön tai 3.sektorin asiakkaasta, kohtaamispaikan kävijästä tai alueen asukkaasta voi kasvaa yhteisöneuvoja, joka neuvoo ja ohjaa vertaisiaan hyödyntämällä omaa kokemustietoaan. Tämä edellyttää ihmisen halua auttaa muita ja sitä, että yhteisöneuvojan henkilökohtainen osaaminen tunnistetaan, sitä arvostetaan, ja osaamisen kasvua tuetaan. Yhteisöneuvonta on mahdollisuus toimijaksi kasvuun, henkilökohtaiseen voimaantumiseen sekä työllistymiseen ja työelämätaitojen vahvistumiseen. Toimintamallia tuetaan ammatillisesti yhteisösosiaalityön keinoin.
Yhteisöneuvojat ohjaavat ja neuvovat esimerkiksi sote-keskuksissa tai yhteisökeskuksissa asiakkaita itsenäisesti, yhteistyössä moniammatillisten ammattihenkilöiden kanssa. Yhteisöneuvojilla on aikaa asioiden itsenäisen hoitamisen tukemiseen sekä ennen kaikkea kuuntelemiseen ja kohtaamiseen. Näin on mahdollista tukea asiakkaan itsenäistä toimijuutta ja selviytymiskykyä jatkossa. Yhteisöneuvojat ohjaavat ja neuvovat asiakkaita niissä asioissa, joihin ei tarvita sosiaalihuollon ammattihenkilöin pätevyyttä. He voivat toimia merkittävänä resurssina sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhteisöneuvoja voi esimerkiksi toimia tukena sähköisten asioiden hoidossa, tulla asiointiavuksi, olla tulkkina tai välittäjänä asiakkaan ja ammattihenkilön välillä tai neuvoa etuusasioissa.
Yhteisöneuvonnalla voidaan tunnistaa sosiaalisia ongelmia jo niiden alkuvaiheessa, tarttua niihin nopeasti ja auttaa kävijöitä ennaltaehkäisevästi ja oikea-aikaisesti. Yhteisöneuvonnan kautta virallisen tiedon kulku alueen yhteisöihin paranee, ja virallista tietoa pystytään välittämään ihmisten ja yhteisöjen epävirallisiin verkostoihin. Tämä vahvistaa suuressa kuvassa demokraattista kansalaisyhteiskuntaa sekä edistää hyviä väestösuhteita.
Yhteisöneuvonta tarjoaa konkreettisen toimintamallin julkisten hyvinvointipalveluiden ja järjestötoimijoiden yhteistyöhön kummankin asiantuntijuutta, osaamista ja keinoja hyödyntäen. Järjestöt löytävät ihmisiä, jotka ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella. Tiiviin julkisen sektorin ja 3. sektorin välisen yhteistyön kautta asiakkaiden on ollut mahdollista saada sujuvasti ja oikea-aikaisesti tarvittaessa myös sosiaalihuollon ammattilaisen apua, neuvontaa tai ohjausta sekä löytää itsestään toimija, joka voi auttaa muita.
Kokemusasiantuntijalla ja yhteisöneuvojalla on monia yhteisiä elementtejä, mutta yhteisöneuvojana toimimiseen ei tarvitse tiettyä koulutusta, kuten kokemusasiantuntija toimiakseen kokemusasiantuntijakoulutuksen. Yhteisöneuvoja hyödyntää olemassa olevaa tietotaitoaan, hänelle tarjotaan perehdytys ennen tehtävän aloitusta sekä koulutusta työssä.
Hyvinvointialueen yksi päätavoitteista on parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Peruspalvelujen kehittämisessä on painotettu matalan kynnyksen palveluita sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä. Myös tulevaisuuden sote-keskusohjelman keskeinen tavoite on toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja sosiaalihuollossa suunta on painopisteen siirtäminen varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Yhteisöneuvontaa onkin kehitetty matalan kynnyksen toimintana yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön Tiekartta 2030: Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvityksessä on tehty toimenpide-ehdotus, että sosiaalityössä tulee kehittää alueperustaisia yhteisösosiaalityön toimintamalleja, joissa tuetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja ihmisten toimijuutta omassa elämässään ja yhteisössään. Myös Tampereen kaupungin uudessa strategiassa Tekemisen kaupunki yhteisöllisyyden vahvistaminen on nostettu yhdeksi neljästä painopisteestä.
Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut kärsivät ammattihenkilöiden puutteesta, eikä ongelma ole ratkeamassa helposti tai nopeasti. Esimerkiksi sosiaalihuollossa kohtaamisen ja ajan antamiseen ihmiselle ei pyrkimyksistä huolimatta riitä tarpeeksi aikaa. Kaikkeen neuvontaan ja ohjaamiseen sekä ihmisten kohtaamiseen ei tarvita ammattihenkilöiden pätevyyttä. On tunnistettava ja tunnustettava, että julkinen sosiaalihuolto tai muu julkinen organisaatio ei pysty yksinään vastaamaan eriarvoistumiskehityksen seurauksena syntyneeseen pahoinvointiin. Yhteiskuntaa tulisikin kehittää niin, että uusiin ongelmiin ja palvelutarpeisiin kyetään löytämään ratkaisuja kaikkien toimijoiden resursseja ja keinoja hyödyntäen. Demokraattinen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee toimiakseen kansalaisten aktiivisuutta, sosiaalista luottamuspääomaa, yhteisöllisyyttä ja vahvaa tasa-arvoa. Yhteisöneuvonnan ytimessä onkin kansalaisten osaamisen ja toimijuuden, yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.
Yhteisöneuvonnan kohderyhmänä ovat kaikki kansalaiset, mutta erityisesti he, jotka tarvitsevat ohjausta tai neuvontaa asioidensa hoitamisessa. Kuitenkin kohderyhmänä ovat pääosin he, joiden elämäntilanteet eivät ole vielä kriisiytyneet vaan yhteisöneuvonnalla tilanteiden kärjistymistä voidaan ennaltaehkäistä.
Yhteisöneuvojana toimiminen on mahdollisuus henkilökohtaiseen voimaantumiseen, työllistymiseen ja työelämätaitojen vahvistumiseen heille, joille osatyökykyisyydestä tai pitkittyneestä työttömyydestä johtuen työllistyminen on vaikeaa. Yhteisöneuvontaa voi tehdä vapaaehtoisena, työkokeilussa, palkkatuella, kieliharjoittelussa tai kuntouttavana työtoimintana. Keskeistä on ihmisen henkilökohtaisen osaamisen tunnistaminen, kunnioittaminen ja tukeminen. Yhteisöneuvojaa tuetaan opintoihin, työpaikkaan tai muuhun toimintaan tulevaisuudessa.
Yhteisöneuvonnassa asiakkaita tuetaan itsenäiseen toimijuuteen ja pyritään, että neuvottavan oma selviytymiskyky ja kyvykkyyden sekä itsenäisyyden tunne kasvaa. Neuvontaa saanut ja kohdatuksi tullut ihminen voi löytää itsestään toimijan ja osaajan, joka voi auttaa muita ja toimia mahdollisesti yhteisöneuvojana. Tällöin tapahtuu käänne kohteesta toimijaksi ja asiakkaasta asiantuntijaksi.
Yhteisöneuvontaa on kehitetty yhdessä 3. sektorin toimijoiden kanssa osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen kehittämistyötä ja Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön toimintaa. Seuraavien pilottien ja kokeilujen kautta yhteisöneuvontaa kehitetään ja juurrutetaan vakiintuneeksi toimintamalliksi.
Marraskuussa 2022 on aloitettu yhteisöneuvonnan pilotti Pirsote-hankkeen ja A-killan yhteistyössä Multisillassa, Vanhan suklaantehtaan tiloissa. Toiminta alkoi 16.11.2022 ja pilotti jatkuu 4.1.2023 saakka toimien yhteensä 8 kertaa. A-kilta tarjoaa päihteetöntä yhteisöneuvontaa ja ilmaista aamupalaa keskiviikkoisin 9-11. Ohjaajat tekevät matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, sekä jatko-ohjaavat yhdessä aikuissosiaalityön kanssa sote-keskuksiin sekä muihin tarvittaviin viranomaispalveluihin. Aikuissosiaalityön työntekijöistä joku on aina mukana. Toiminnan keskiössä on asiakkaiden kohtaaminen ja päihteettömyyteen tukeminen. Asiakasmäärät, missä asiassa on autettu ja mitä toiveita kävijöillä on alueelle, tilastoidaan ja ne kootaan loppuraporttiin. Lisäksi vaikuttavuutta mitataan yhdellä kysymyksellä pärjäämisen tunteesta ohjaus- ja neuvontakäynnin jälkeen. Kahdeksan kerran ohjaus- ja neuvontatyö ostopalveluna A-killalta kustantaa 3 200 euroa. Toiminnan jatkuvuus vuonna 2023 on erittäin tärkeää, koska Multisillan alueella ei ole sote-keskusta eikä lähitoria lähivuosina.
Lisäksi yhteisökeskus L8:ssa Hervannassa on aloitettu yhteisöneuvontaa marraskuussa arkisin klo 9-11. Toimintaa järjestää A-Kilta ja sitä kehitetään yhdessä PirSote-hankkeen kanssa. Yhteisöneuvontaa tekevät A-killan ohjaajat sekä perehdytetyt yhteisöneuvojat. Toiminnasta tilastoidaan kävijämäärä, missä asiassa neuvontaa tai ohjausta on annettu, onko ohjattu eteenpäin tai tarvittaisiinko jostain asiasta lisää tietoa.
Syksyllä 2022 Tampereen kaupungin ja ja Tampereen seurakuntayhtymän yhteistyössä yhteisöneuvoja on aloittanut työtehtävänsä kulttuurien kohtaamispaikassa Marhaban-keskuksessa. Yhteisöneuvonnan pääpaino Marhabanissa on kotoutumisen tukeminen. Yhteisöneuvonnan toimintamallin mukaisesti on toteutettu myös etsivän nuorisotyön pilotti Tampereen kaupungin, Pakolaisnuorten tuki ry:n Valomo-hankkeen, Marhabanin ja Tampereen seurakunta- ja diakoniavastuu-yksikön (DVV) yhteistyössä. Yhteisöneuvoja yhdessä Valomon työntekijän kanssa jalkautuu Tampereen keskustan alueen kaduille ja kauppakeskuksiin tavoitteena tavoittaa niitä nuoria, jotka ovat ilman koulutusta ja työtä. Tarvittaessa nuoria polutetaan Ohjaamon ja Pakolaisnuorten tuki ry:n toimintojen pariin.
Yhteisöneuvonta on lisännyt asiakkaiden kokemusta siitä, että he ovat tulleet kohdatuksi ja ymmärretyiksi. Erityisesti yhteisöneuvojien apu ja läsnäolo eri asioiden hoidossa on tuonut turvaa asiakkaille, ja asiakkaat ovat saaneet asioitaan hoidettua. Yhteisöneuvojien omakohtaiset kokemukset useista asiakkaiden elämäntilanteista ovat tuoneet perspektiiviä ymmärtää asiakkaita ja asiakkaille tunteen ymmärretyksi tulemisesta. Järjestöissä toimiva yhteisöneuvoja on ohjannut sosiaalipalveluiden piiriin ihmisiä, joita sosiaalipalvelut olisivat tuskin tavoittaneet. Yhteisöneuvojan toimiminen sosiaalipalvelujen neuvonnassa on ehkäissyt neuvontapisteen ruuhkautumista. Yhteisöneuvoja on hoitanut asiakkaiden kanssa käytännön asioita, jotka ovat vapauttaneet sosiaaliohjaajien resursseja. Yhteisöneuvojan tekemä aulapalvelutyö on estänyt sekavuutta muutosten aikana. Jokainen ihminen on kohdannut ihmisen heti sosiaalipalvelujen neuvontaan saapuessaan, kun yhteisöneuvoja on paikalla.
Kansikuva
