Heikot signaalit osana yhteiskehittämistä osa 2
Heikkojen signaalien havainnointi, kerääminen ja jatkotyöstö kannattaa kytkeä osaksi organisaation kehittämistoimintaa. Heikot signaalit osana yhteiskehittämistä -blogisarjan toisessa osassa Siiri Jalo ja Laura Tahvanainen kertovat, miten heikkojen signaalien työstäminen onnistuu yhteiskehittämisen mahdollistamisen kautta organisaatiossa.
Kuva
Olemme koonneet tähän kolmiosaiseen blogisarjaan vinkkejä siihen, miten heikkojen signaalien keräämisen ja tulevaisuusajattelun voi helposti tuoda oman organisaation, toimintayksikön ja työntekijän arkeen. Koontityössä olemme hyödyntäneet Innokylän Innovaatio- ja strategiaverkostossa esille nousseita ajatuksia, vinkkejä ja lähestymistapoja peilaten niitä asiantuntijoiden tutkimuksiin ja materiaaleihin. Tavoitteena on kannustaa heikkojen signaalien keräämiseen, tulkitsemiseen ja jatkotyöstämiseen osana yhteiskehittämistä.
Yhteiskehittämisen mahdollistaminen
Kehittämispäällikkönä Turun kaupungilla toimivan Jaakko Ståhlbergin mukaan kehittämistoimintaan ja kokeiluihin tarvitaan organisaatioissa johdon tuki ja osallistuminen. Organisaation tehtävänä olisi mahdollistaa joustava yhteistyö eri toimijoiden välillä. Poikkihallinnolliset haasteet tai mahdollisuudet vaativat hallinnollisesti yhteistyön mahdollistavia rakenteita. Usein perinteinen rakenne saattaa olla hyvin jäykkä tämän suuntaiseen toimintatapaan. Usein asioita kehitetään projekteina tai hankkeina, jolloin ne saattavat olla ja tuntua organisaatioissa muiden toimintojen “päälle liimatuilta”. (AuroraAI-ohjelmalla kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa –verkostotapahtuma 17.6.2022)
Innokylän havaintojen mukaan heikkojen signaalien tulkinta on yksi osa kehittämistoimintaa. Organisaation “koneiston” olisi hyvä olla rakentunut siten, että kehittämistyö ja esimerkiksi heikkojen signaalien kerääminen, tunnistaminen ja arvioiminen voidaan toteuttaa osana työn arkea.
Monessakaan kunnassa ei esimerkiksi ole sellaista riittävää tilannekuvaa tai saatikka ihmiskeskeistä tulevaisuuskuvaa “mihin me tähtäämme?”. Tätä kautta voidaan esimerkiksi oikeasti miettiä, mitä palveluita kuntamme oikeasti tarvitsee ja millainen olisi yhteinen jaettu tilannekuva. Usein esimerkiksi budjetti mietitään pahimmassa tapauksessa 1,5 vuotta etukäteen perustoimintaa varten. Mitä jos tulee äkillisiä muutoksia tai tarpeita koko ajan muuttuvassa maailmassa? (AuroraAI-ohjelmalla kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa –verkostotapahtuma 17.6.2022)
Heikot signaalit auttavat valmistautumaan tulevaisuuteen
Saara Simonen (2022) kirjoittaa aikaisemmassa Innokylän blogitekstissä: “Tärkeintä on ottaa aikaa ja tutustua rohkeasti aiheeseen juuri itselle, omalle organisaatiolle ja kohderyhmälle soveltuvalla tavalla. Tulevaisuuden tuomia muutoksia on helpompi ottaa vastaan, kun niitä on pyrkinyt haistelemaan jo etukäteen. Tärkeintä ei ole, että löytyy juuri sellaisenaan toteutuvia näkyjä tulevaisuudesta, vaan avartaa omaa ajatteluaan näkemään, miten erilaiset mahdolliset tulevaisuudet voivat vaikuttaa toimintaamme nykyhetkessä.”
Heikkojen signaalien havaitseminen tarkoittaa ilmiön ymmärrystä ja merkitystä yksilötasolla, tiimitasolla, yksikkötasolla sekä organisaatiotasolla. Signaalien havaitsemiseen ja erityisesti niiden jatkotyöstöön tarvitaan luovuutta. Luovuuden syttyminen tarkoittaa riittävästi aikaa sekä mahdollisuuksia arjessa. Luovuuteen ei voi pakottaa, vaan kestävämpää on miettiä keinoja, miten luovuuden esteitä poistetaan organisaatiossa.
Luovuuden esteitä voi syntyä yksilön epäonnistumisen pelon ja yhteisön hyväksymisen puutteen takia. Yhteisöllisyys, psykologisen turvallisuuden ja luottamuksellisen ilmapiirin toteutuminen työyhteisöissä ja yhteiselle luovalle ideoinnille tarvittavan aikaresurssin mahdollistaminen ovat tärkeässä asemassa, jotta luovuus pääsee kukoistamaan. Avain luovuuden esteiden purkamisessa on tavoitella avointa ja empaattista organisaatiokulttuuria, jossa arvostetaan moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Luovuutta pääsee parhaiten valjastamaan organisaation vahvuudeksi, jos jokainen voi ilmaista ajatuksia ja epäonnistumiset käännetään oppimiskokemuksiksi.
Heikot signaalit Innovaatio- ja strategiaverkostossa
Innovaatio- ja strategiaverkosto järjesti 14.9. verkkoklinikan, jossa heikoista signaaleista työstettiin tulevaisuustarinoita. Voit tutustua tulevaisuustarinoihin täällä: Tulevaisuustarinoita sote-kentältä
Verkostotapaamisessa 17.11. jatketaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen yhteiskehittämismallin työstämistä sekä vuoropuhelua tulevaisuustarinoiden pohjalta.
Ilmoittaudu mukaan: Tulevaisuustarinat kansallisessa kehittämistyössä -verkkoklinikka 17.11. klo 9-11
Innovaatio- ja strategiaverkosto järjestää kaikille avoimia verkkoklinikoita sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatiotoiminnasta ja yhteiskehittämisestä.
Siiri Jalo työskentelee TKI-asiantuntijana ja Laurea Tulevaisuustaajuus -hankkeen projektipäällikkönä Laurea-ammattikorkeakoulussa ja on Innokylän Innovaatio- ja strategiaverkoston laajennetun ryhmän jäsen.
Laura Tahvanainen työskentelee projektiasiantuntijana Hyvinvoiva Terveydenhuolto -hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulussa ja on Innokylän Innovaatio- ja strategiaverkoston laajennetun ryhmän jäsen.
Lähteet:
McKinney, Phil 2012. Beyond The Obvious – Killer Questions That Spark Game-Changing Innovation. Hachette Books: New York
Simonen, Saara 2022. Blogikirjoitus: Tulevaisuustyön avulla voi valmistautua mahdollisiin tulevaisuuksiin. 2.2.2022. Tulevaisuustyön avulla voi valmistautua mahdollisiin tulevaisuuksiin | Innokylä (innokyla.fi)
Ståhlberg, Jaakko, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki AuroraAI-ohjelmalla kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa-verkostotapahtuman puheenvuoro. 17.6.2022. AuroraAI-ohjelmalla kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa -verkostotapahtuma - YouTube
Lue myös blogisarjan ensimmäinen osa:
Heikot signaalit osana yhteiskehittämistä -blogisarjan kolmannessa osassa avataan tarkemmin, miten heikkojen signaalien työstämisessä voi lähteä liikkeelle omassa organisaatiossa.