Huomiota kiinnitettävä myös omaishoitajan mielen hyvinvointiin

Mielenterveysosaaminen nähdään usein varsin kapeasti mielen sairauksina ja ongelmina tai hoidon ja palveluiden järjestämisenä. Vahvistamisen näkökulma jää helposti sivuun ja voi tuntua jopa vieraalta. On hyvä huomata, että mielen hyvinvointi on paljon enemmän kuin sairauksien puuttumista tai ennaltaehkäisemistä. Se on myös tyytyväisyyden tunnetta sekä kokemusta siitä, että elämä on mielekästä ja merkityksellistä.

Mielen hyvinvoinnin työssä on kyse voimaantumisen vahvistamisesta, joka tarkoittaa ihmisen pystyvyyden ja elämänhallinnan tunteen sekä merkityksellisyyden kokemuksen vahvistamista eri keinoin.

Mielen hyvinvointi tukee omaishoitajan selviytymistä myös elämäntilanteissa, joissa resilienssi on koetuksella ja henkinen hyvinvointi kaipaa erityistä huomiota. Esimerkiksi sitovaksi koetussa omaishoitotilanteessa on erityisen tärkeää tunnistaa keinoja, jotka auttavat rakentamaan hyvää ja mielekästä arkea.

Omaishoitajalta kysyttävä mielen hyvinvoinnista

Mielen hyvinvointi lisää toimintakykyä omaishoitajan arjessa. Omaishoitajalla tulisi olla mahdollisuus säännölliseen palautumiseen ja myös aikaa toimille ja tekemisille, jotka hän itse kokee mielekkäiksi.   

On hyvä huomata, että läheisen hoitaminen tuottaa usein jo itsessään omaishoitajalle merkityksellisyyden kokemusta. Rakkaan ja itselle tärkeän ihmisen auttaminen arjen toimissa sekä yhteisen elämän jatkaminen sairaudesta huolimatta on omaishoitosuhteen kantava voimavara.     

Omaishoitotilanteessa huomio usein kiinnittyy hoidettavan hyvinvointiin, arjen sujumiseen sekä palveluiden järjestämiseen. Omaishoitajan arjessa mielen hyvinvointia vahvistavia tekijöitä on hyvä tietoisesti nostaa keskusteluun ja antaa tilaa näistä kertomiselle. Joskus tämä edellyttää rauhallisen oman hetken järjestämistä, jolloin läheinen ei ole kuulemassa keskustelua. Aito kuunteleminen ja pysähtyminen omaishoitajan hyvinvoinnin äärelle tuottaa hyvää myös hoidettavalle.   

Huomio voimavaroihin myös kuormittavissa tilanteissa

Omaishoito voi ajoittain olla hyvinkin kuormittava. Näissä tilanteissa huomio kiinnittyy helposti arjen haasteisiin ja vaikeuksiin, jolloin kuva todellisuudesta voi värittyä negatiiviseksi. Omaishoitajan jaksamisen kannalta onkin olennaista tasapainottaa kuvaa tilanteesta suuntaamalla huomiota asioihin, jotka sujuvat ja ovat vaikeuksista huolimatta hyvin. Yhdessä voidaan pohtia mistä hän saa iloa ja voimaa, mitkä asiat hänelle ovat tärkeitä ja miten näille hyvinvointia tuoville asioille on tilaa arjessa. 

Hyväksi todettuja käytäntöjä ovat esimerkiksi omaishoitajille suunnatut mielen hyvinvoinnin kartoitukset sekä voimavaroja korostavat kyselyt. Niitä voidaan sisällyttää esimerkiksi osaksi omaishoitajien terveystarkastuksia. Kartoituksissa keskeistä on olla kiinnostunut kuulemaan se, miten omaishoitaja itse kertoo arjen sujuvan ja millaiseksi hän tilanteensa kokee. Huolet ja murheet tulee kuulla, mutta valmiiden vastausten ja ratkaisujen tarjoamista kannattaa pidätellä. Paras ratkaisu löytyy usein omaishoitajalta itseltään. Apuna tässä voidaan käyttää kysymyksiä: mikä sinua auttaisi tässä tilanteessa, mikä on auttanut vastaavissa tilanteissa aiemmin, millaista tukea sinä juuri nyt tarvitset?

Kirjoittaja:

Tamara Björkqvist, Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin -hanke, kehittämiskoordinaattori Sosiaalitaito/Ikäinstituutti

Hanna Savela, Miten jaksat omaishoitaja -hanke, hankekoordinaattori Omaishoitajaliitto.

Blogikirjoitus on osa mielenterveysstrategian ja Innokylän Kohti mielen hyvinvointia -blogisarjaa.

Blogisarjan aiemmat julkaisut:

• Sodankylässä hyvinvointilähetti toimii kuntalaisten tukena
• Miten tunnistetaan iäkkäiden tuen tarve mielenterveyspalveluissa?