Mielenterveyden edistäminen ja osaamisen vahvistaminen
Mielenterveyden edistäminen ja osaamisen vahvistaminen ovat osa mielenterveysstrategiaa.
Mielenterveyttä edistetään
- Yksilötasolla tukemalla esimerkiksi itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamista
- Yhteisötasolla vahvistamalla sosiaalista tukea ja osallisuutta sekä lisäämällä lähiympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta
- Rakenteiden tasolla esimerkiksi turvaamalla taloudellinen toimeentulo ja tekemällä yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vähentävät syrjintää ja epätasa-arvoa.
Mielenterveysosaaminen tarkoittaa tietoa ja ymmärrystä mielenterveydestä voimavarana ja terveyden osa-alueena, mielenterveyden suoja- ja riskitekijöistä sekä keinoista vahvistaa mielenterveyttä.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Mielenterveyden edistäminen ja osaamisen vahvistaminen ovat osa mielenterveysstrategiaa.
Mielenterveyttä edistetään
- Yksilötasolla tukemalla esimerkiksi itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamista
- Yhteisötasolla vahvistamalla sosiaalista tukea ja osallisuutta sekä lisäämällä lähiympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta
- Rakenteiden tasolla esimerkiksi turvaamalla taloudellinen toimeentulo ja tekemällä yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vähentävät syrjintää ja epätasa-arvoa.
Mielenterveysosaaminen tarkoittaa tietoa ja ymmärrystä mielenterveydestä voimavarana ja terveyden osa-alueena, mielenterveyden suoja- ja riskitekijöistä sekä keinoista vahvistaa mielenterveyttä.
Mielenterveysstrategian toimeenpanossa mielenterveyden edistäminen ja osaamisen vahvistaminen toteutuu valtion rahoittamien hankkeiden kautta. Tämä osa-alue kuuluu mielenterveysstrategian painopisteeseen 1. Mielenterveys pääomana.
Kansallinen mielenterveyden edistäminen -tehtäväkokonaisuus
Mielenterveysstrategian tehtävinä 2023-2024 on edistää kansallisesti mielenterveyttä. MUKANA-kokonaisuus sisälsi seuraavat tehtävät:
- Mielen hyvinvoinnin ABC-mallin pilotointi
- Mielenterveyden edistämisen hyvät käytännöt
- Mielenterveyden edistämisen verkkokoulu
- Mielen hyvinvoinnin lukutaidon mittari
Mielenterveyden osaamisen vahvistaminen kunnissa
2021-2023 Mielenterveysstrategian tavoitteita toimenpantiin hankkeilla. Mielenterveyden osaamisen vahvistaminen kunnissa -hankekokonaisuus sisälsi 15 hanketta. Näissä hankkeissa kehitettiin erilaisia menetelmiä ja toimintoja, jotka vahvistavat osaamista kunnissa. Ratkaisut löytyvät kohdasta Liitetyt toimintamallit sekä julkaisusta:
Mielenterveyden edistäminen ja osaamisen vahvistaminen toteutuu osana mielenterveysstrategiaa koko strategiakauden ajan 2020-2030.
Mielenterveyden edistämistä ja osaamisen vahvistamista tekevät useat eri tahot ja toimijat:
- Kunnat, maakunnat, hyvinvointialueet
- Järjestöt
- Yksilöt
- STM, THL, TTL
2021-2023 Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa eli MITO-hankkeet.
- Digitaalisten palvelujen lisääminen ja hyödyntäminen - Helsinki
- Hyvä mieli! – Etelä-Karjalan mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa
- Yhdessä mielessä – mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi - Päijät-Häme
- ARMI – Arjen yhteisöllisyyttä mielen hyvinvoinnin tukena - Pohjois-Karjala
- Kokemusasiantuntijatoiminta osaksi kuntien peruspalveluita - Etelä-Pohjanmaa
- Opastavaa tukea psyykkisesti kuormittuneille perheille, joissa alaikäisiä lapsia – HMT-Opa – Hyvän mielen talo
- Poikkea MIELIPOINTTIIN, POIMI - Ylöjärven kaupunki
- Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin - Ikäinstituutin säätiö
- Mielenterveysosaamisen vahvistaminen Haminan kasvatus- ja koulutuspalveluissa - Haminan kaupunki
- MEIDÄN MIELESSÄ - Keski-Pohjanmaa
- PASEK-hanke - Pirkanmaan shp
- Itsenäisesti asuvien 16–18-vuotiaiden nuorten mielenterveyden edistäminen
- Hyvinvointilähetti tukena Covid-19-pandemian jälkeisessä arjessa
- Miten jaksat omaishoitaja?
- Hyvän mielen kunta
Päämäärä ja tavoitteet
Tämä kokonaisuus kuuluu mielenterveysstrategian painopisteeseen 1. Mielenterveys pääomana.
Tavoitteena on, että mielenterveys on yksikön, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan
- kaikissa elämän vaiheissa
- opiskelussa ja työssä
- arkiympäristöissä, yhteisöissä ja vapaa-ajan toiminnassa
- yhteiskunnan ja ympäristön muutoksissa.
Yleisen kansanterveydellisen näkökulman lisäksi erikseen otetaan huomioon eri vähemmistöryhmät, kielelliset ja kulttuuriset ryhmät.
Arviointi
Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman 2020-2030 väliraportti julkaistiin 2022.
Julkaisu on asiantuntijoiden koostama väliraportti, jossa
- kerrotaan mielenterveysstrategian visio ja tavoitteet vuosille 2020–2022,
- kuvataan mielenterveysstrategian indikaattoreihin keskittyen suomalaisten mielenterveyden ja päihteiden käytön muutoksia ja nykytilaa,
- kuvataan esimerkkejä mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilanteesta,
- esitellään lyhyesti rahoitettujen hankkeiden päätuotokset ja tulokset sekä
- annetaan asiantuntijasuositukset toimeenpanon jatkoon.
Mielenterveysstrategia 2020-2030 : Toimeenpanon ensimmäiset vuodet ja yhteisen tekemisen tahto
