Osaamisen vahvistamista tarvitaan hyvinvointiteknologian lisääntyessä - keskeistä on hyvinvointialueiden ja oppilaitosten yhteistyö

Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa yhä enemmän. Teknologian kehittyminen sekä uusien teknologioiden käyttöönotto edellyttää työntekijöiden osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja ylläpitämistä. Sanna ImeläinenPäivi Kousa ja Merja Ikonen kertovat blogissaan, kuinka osaamisen kehittämistä on pilotoitu KATI-ohjelmassa Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. 

Kuva
kuvituskuva

Toimintaympäristö muuttuu ikääntyvien määrän lisääntyessä. Ikääntynyt voi asua kotona entistä pidempään, ja tarvittavat palvelut järjestetään kotiin. Näin ollen kotihoidon asiakkaiden palveluntarve on nykyään entistä suurempaa ja sisällöltään laajempaa. Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi teknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa käytetään enenevästi kotihoidon asiakkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä palvelujen ja työntekijöiden tukena. Kotihoidossa tehtävä työ vaatii laaja-alaista osaamista ja moniammatillista yhteistyötä.

Työn luonne ja teknologian kehittyminen sekä uusien teknologioiden käyttöönotto edellyttää työntekijöiden osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja ylläpitämistä. Kun henkilöstön osaaminen vahvistuu, tukee se myös työn hallinnan tunnetta sekä työhyvinvointia. Kotihoidon teknologian käyttöönoton lisääntyessä on tärkeää huomioida henkilöstön tarpeet ja tuoda esille teknologiasta saatavat hyödyt. Koulutuksen avulla voidaan tiedon lisäksi lisätä myös myönteistä asennetta hyvinvointiteknologiasta ja sen käyttöönotosta. Henkilöstön osaamista voidaan vahvistaa koulutuksen lisäksi erilaisin keinoin, kuten ammattikorkeakoulujen ja työelämän välillä tehtävien ketterien kokeiluiden, kehittämis- ja tutkimushankkeiden ja verkkokoulutusympäristöjen kehittämisen avulla.

KATI-ohjelmassa on pilotoitu osaamisen kehittämistä

Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelma on edistänyt uusien teknologioiden hyödyntämistä kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa. LAB-ammattikorkeakoulu on ollut mukana ohjelman KOHTI-hankkeessa (Kotona asumista ja hoitotyötä tukeva teknologia) Päijät-Hämeessä ja KARITA-hankkeessa (Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla) Etelä-Karjalan alueella. Hyvinvointiteknologian käyttöönoton ja prosessin johtamisen tueksi on osaamisen kehittämistä pilotoitu hankkeissa erilaisilla toimenpiteillä tiiviissä yhteistyössä alueiden kanssa.

Hankkeiden tavoitteena on ollut henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. LAB-ammattikorkeakoulu toteutti Päijät-Hämeessä tämän tavoitteen toimenpiteinä työntekijöille suunnatun Kotihoidon kuvalehti -julkaisun sekä kotihoidon esihenkilöille sekä sairaanhoitajille suunnatut erilliset Työ muutoksessa -valmennukset. Kotihoidon kuvalehti -julkaisu kohdistui kotihoidon henkilöstön teknologiaan liittyviin mielikuviin ja asenteisiin. Esihenkilövalmennuksen ja sairaanhoitajien valmennuksen avulla lisätiin osaamista ja yhteistä ymmärrystä teknologiasta ja sen hyödyistä kotihoidon toimintaympäristössä, vahvistettiin teknologiamyönteisyyttä ja dialogisuutta sekä lisättiin esihenkilöiden sekä tiimien sairaanhoitajien valmiuksia motivoida työntekijöitä uuden teknologian käyttöönotossa. 

Myös Etelä-Karjalassa järjestettiin simulaatio- ja valmennuskoulutusta kotihoidon esihenkilöille sekä kotihoidon, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakasohjauksen henkilöstölle. Ammattikorkeakoulun opettajille mahdollistettiin työelämäjaksot hyvinvointiteknologian osaamisen päivittämiseksi. Tulevina sote-ammattilaisina myös opiskelijoiden asenteet, tiedot, taidot ja osaaminen hyvinvointiteknologiasta ovat tärkeässä roolissa. Opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen tukee osaamisen kehittämisen kokonaisuutta.

Tulevaisuuden osaamistarpeet

Sosiaali- ja terveysalan koulutukset tulisi toteuttaa entistä työelämä- ja asiakaslähtöisemmin sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt huomioiden. Pidempien koulutusten rinnalla lyhyemmät valmennukset vaikuttavat laajemmin asenteisiin ja koulutuksia voidaan räätälöidä alueiden tarpeisiin. Hankkeiden toteuttamissa valmennus- ja simulaatiokoulutuksissa kerätty palaute on ollut sekä Päijät-Hämeen että Etelä-Karjalan osalta erittäin positiivista ja koulutukset on koettu tarpeellisiksi. Osaamistarpeita ja oppimismahdollisuuksia on tarpeen tunnistaa ja kehittää yhteistyössä.

Sanna Imeläinen

Sanna Imeläinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja on toiminut KARITA-hankkeessa projektipäällikkönä.

Päivi Kousa

Päivi Kousa työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja on toiminut KOHTI-hankkeessa TKI-asiantuntijana.

Merja Ikonen

Merja Ikonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan TKI-hankkeissa projektisuunnittelijana.

Keskeiset lähteet:

Piacquadio, A. 2019. Kuva/penkki-kaupunki-mies-rakkaus. Pexels.  https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/penkki-kaupunki-mies-rakkaus-3791664/

STM. 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4&isAllowed=y

STM. 2020b. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y

THL. 2022a. Ikäteknologian kansallinen koordinaatiomalli. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-ohjelma-kati-/ikateknologian-kansallinen-koordinaatiomalli

THL. 2022b. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelma (KATI).  https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-ohjelma-kati-

THL. 2022c. Muuttuvat vanhuspalvelut. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut