KOHTI teknologiamyönteisyyttä - Kotona asumista tukevan teknologian hyödyntämisen valmennuskokonaisuus
Toimintamallissa esitellään kotihoidon valmennuskokonaisuuden sisältöä, jonka avulla vahvistetaan henkilöstön teknologiahyväksyntää sekä lisätään esihenkilöiden työkaluja henkilöstön motivoimiseksi ja tukemiseksi teknologian käyttöönoton ja käytön johtamiseen liittyen.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa esitellään kotihoidon valmennuskokonaisuuden sisältöä, jonka avulla vahvistetaan henkilöstön teknologiahyväksyntää sekä lisätään esihenkilöiden työkaluja henkilöstön motivoimiseksi ja tukemiseksi teknologian käyttöönoton ja käytön johtamiseen liittyen.
Kuva
Valmennuskokonaisuuden taustateoriana käytettiin sekä teknologian hyväksymisen TAM - mallia (Technology Acceptance Model), että UTAUT - mallia (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology). Näissä malleissa teknologian hyväksyntää tarkastellaan useasta eri näkökulmasta, jotka huomioiden ja vahvistamalla voidaan lisätä teknologian käytön hyväksyntää.
Teknologian hyväksymisen vahvistamista lähestyttiin kolmella eri teemapäivällä. Ensimmäinen teemapäivä sisälsi johdatuksen Hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin nyt ja tulevaisuudessa. Johdatus sisälsi myös esihenkilön itsensä tarkastelua oman osaamisen ja osaamisen kehittämisen tarpeista. Teemapäivän toinen puolisko käytettiin teknologiarasteilla, toiminnallisessa osuudessa. Neljässä testipisteessä esihenkilöt pääsivät kokeilemaan ja perehtymään tarkemmin erilaisiin kotona asumista tukeviin teknologioihin. Kokeilujen tavoitteena oli vahvistaa esihenkilöiden osaamista teknologioiden käytössä ja sitä kautta tukea heidän kykyänsä motivoida henkilöstöä. Jokaisella toimintarastilla ryhmä sai pohdittavakseen, mikä teknologiassa innostaa, pelottaa, mietityttää tai aiheuttaa haasteita.
Valmennuskokonaisuuden toisessa osassa keskityttiin teknologian hyväksymiseen ja esihenkilön omaan motivaatioon ja asenteisiin teknologiaa kohtaan. Tässä tapaamisessa panostettiin yhdessä keskustelemiseen ja yhdessä oivaltamiseen. Työtapana toimi dialoginen työpaja, jossa keskusteltiin ja jaettiin kokemuksia. Yhdessä pohdittiin teknologian hyötyjä asiakkaille, työntekijöille ja esihenkilöille.
Valmennuskokonasiuuden kolmannessa osassa toteutettiin caseihin perustuva simulaatiotyöskentely teknologiajohtamisen vahvistamiseksi. Simulaatioissa pureuduttiin kahteen eri työyhteisö-caseen, joissa esihenkilöiden keskinäisellä vuorovaikutuksella oli erityisen tärkeä rooli. Case-työskentelyn tavoitteena oli käydä osallistavaa keskustelua teknologian käyttöönoton johtamisesta ja avata erilaisia näkökulmia kotihoidon esihenkilötyön arkeen ja työyhteisön motivointiin teknologian käyttöönottoon liittyen.
Kotihoidon kuvalehti on julkaisu, jonka jokaisella aukeamalla on kuva kotona asuvasta ikääntyneestä ilman teknologian tuomaa tukea. Kuvissa pyritään hieman liioittelemalla kuvaamaan haateita, joita ikääntyneet tänä päivänä kokevat. Julkaisulla haluttiin haastaa hoitohenkilökuntaa pohtimaan teknologian mahdollisuuksia ja hyödyntämistä yhtenä ratkaisuna ikääntyneiden kotona asumista tukevana tekijänä. Kuvalehti toimii ns. matalan kynnyksen tekijänä esim.kahvihuonekeskusteluissa, mutta sitä voidaan hyödyntää myös ohjaus- ja opetustilanteissa niin asiakkaiden, kuin omaisten kanssa.
Erilaisten teknologioiden käyttöönotto lisääntyy sosiaali- ja terveysalalla voimakkaasti. Uusia ratkaisuja otetaan käyttöön entistä enemmän myös ikääntyneiden palveluissa sekä kotihoidossa väestön voimakkaan ikääntymisen ja kroonistuvan hoitajapulan avuksi. Vaikka teknologia nähdään hoitotyötä tukevana ja asiakkaan toimintakykyä ylläpitävänä, on edelleen tunnistettavissa haasteita teknologian käyttöönoton johtamisessa.
Kohderyhmänä on kotiin vietävien palveluiden esihenkilöt sekä kotiin vietävien palveluiden henkilöstö. Ennen valmennuskokonaisuuden suunnittelua esihenkilöiltä kerättiin tietoa webropol-kyselyllä siitä, mitä tarpeita ja odotuksia heillä on valmennukselle. Vastauksia hyödynnettiin valmennuksen suunnittelussa. Jo alkukyselyn pohjalta nousi vahvasti esille yhteisen ymmärtämisen ja kokemusten jakamisen merkitys. Valmennuskokonaisuun toteutuksessa korostui vuoropuhelu, yhdessä oppiminen, oivaltaminen ja kokemusten jakaminen sekä itse teknologiaan tutustuminen. Jokaisen valmennuskerran jälkeen pyydettiin osallistuneilta palautetta, jota hyödynnettiin seuraavan valmennuskerran suunnittelussa. Myös valmennuksen lopussa kerättiin vielä palaute koko valmennuskokonaisuudesta.
Henkilöstön tarpeita kartoitettiin laajalla, koko henkilöstöön kohdistuneella kyselyllä, jonka tavoitteena oli selvittää teknologian käyttöönoton johtamisen nykytilanne ja tuen tarve henkilöstön näkökulmasta.
Valmennuskokonaisuudesta luodaan koulutuskokonaisuus, joka jatkossa jalkautetaan koskemaan mahdollisimman laajasti Sote-sektoria. Koulutuskokonaisuuteen on mahdollisuus osallistua Hyvinvointialueesta riippumatta ja valmennusta tullaan toteuttamaan säännöllisesti.
Kuvalehteä on jaettu Päijät-Hämeen kotiin vietävien palvelujen jokaiseen kotihoidoyksikköön (yht.24 yksikköä) sekä asiakasohjaukseen, kuntoutussairaala Jalmariin sekä sidosryhmille.
Valmennuskokonaisuus vahvisti esihenkilöiden teknologiajohtamisen taitoja. Palautekyselyssä korostui oman ymmärryksen ja hyväksynnän lisääntyminen teknologian hyödyntämisestä. Teknologioiden kokeilu ja testaaminen muodoistui tärkeäksi valmennusosuudeksi, joka myös lisäsi tietoa teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista. Esihenkilön oman innostuksen kasvaminen koettiin käyttöönottoa madaltavaksi tekijäksi. Osaaminen lisääntyi myös teknologiamyönteisen ja innostavan ilmapiirin ylläpitoon ja motivoimiseen.
Kotihoidon kuvalehden tavoitteena oli lisätä teknologiaymmärrystä. Palautetta kerättiin kaikilta kotihoidon yksiköiltä sekä asiakasohjauksesta. Julkaisu koettiin riittävän tiiviinä sekä selkeänä ja sen hyödyntäminen asiakastyössä koettiin hyvänä. Palautteista nousi esiin myös hoitohenkilökunnan omaan työhön liittyvän arvostuksen kohoaminen. Julkaisu tuki arvostuksen tunnetta.
Kansikuva
