Asiakaslähtöinen ja osallistava RAI-arviointi
Kokonaisuus kokoaa yhteen asiakaslähtöisiä ja osallistavia RAI-arviointikäytäntöjä.
Kokonaisuuden nimi
Kokonaisuus kokoaa yhteen asiakaslähtöisiä ja osallistavia RAI-arviointikäytäntöjä.
Kokonaisuuden tarkoituksena on koota asiakaslähtöisiä ja osallistavia RAI-arviointikäytäntöjä. Tavoitteena on edistää ja jakaa asiakaslähtöisiä ja osallistavaa RAI-arviointityötä erilaisilla asiakasryhmillä.
Toimintamalleja on kehitetty vuodesta 2025 alkaen.
Kehittämiseen ovat osallistuneet
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sote-osasto, palvelut-yksikkö, iäkkäiden palvelut -tiimi.
- THL:n Yhteisrahoitteiseen RAI-vertailukehittämiseen osallistuvat organisaatiot ja heidän edustajansa.
Kehittämiseen osallistuneiden tiedot on kirjattu toimintamalleihin.
RAI-järjestelmän (Resident Assessment Instrument) lakisääteinen käyttö iäkkäiden palvelutarpeen arvioinnissa ja säännöllisissä palveluissa alkoi 1.4.2023. RAI-järjestelmän käyttöä ei erikseen kirjattu vammaispalvelulakiin, sosiaalihuoltolakiin eikä terveydenhuoltolakiin, mutta sen käyttö voidaan nähdä edellä mainittujen lakien hengen mukaisena ja siten palvelee lainsäätäjän tarkoitusta turvata palveluita ja varmistaa laatua.
Kokonaisuus palvelee
- RAI-arviointeja tekeviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja heidän RAI-osaamista.
- Erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmiä, joille tehdään RAI-arviointi hoidon ja palvelun suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten.
RAI-järjestelmää käyttämällä palvelua saavien toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioidaan yhdenmukaisesti ja monipuolisesti. RAI-arvioinnin keinoin palvelut on mahdollista suunnitella yksilöllisesti ja kohdentamaan tarpeenmukaisesti heille, jotka niitä tarvitsevat.
RAI-arviointikäsikirja ohjaa arvioinnin tekemistä. Käsikirjan mukaan tavoitteena on, että henkilö osallistuu RAI-arviointiinsa, tulee kuulluksi ja käyttää näin oikeuttaan itsemääräämiseen. Henkilön aito osallistuminen RAI-arviointiinsa edellyttää, että hänellä on käytettävissään riittävästi tietoa ja välineet vastavuoroiseen viestintään.
Kokonaisuuden tarkoituksena on palvelua saavan vammaisen henkilön osallisuus prosessin kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on tukea henkilöä oman näkemyksensä muodostamiseen ja ilmaisemiseen.
Edellytyksenä on, että henkilö saa riittävästi tietoa ymmärrettävässä muodossa, käyttää hallitsemaansa kieltä tai kommunikointikeinoa. On suhtauduttava vakavasti siihen, miten ammattilaisten työtä koskevat lait ja eettiset ohjeet velvoittavat ammattilaisia edistämään osallisuutta ja kuulluksi tulemista palveluita annettaessa.
RAI-arviointivälineistö on suunniteltu henkilöiden arviointiin heidän toimintaympäristössään. Sen käyttö on lisääntynyt vuosittain niin hyvinvointialueiden kuin yksityisten palveluntuottajien osalta. Käytön lisäännyttyä on hyvä tunnistaa ja vakioida asiakaslähtöisiä ja osallistavia käytäntöjä henkilöiden RAI-arvioinnissa.
THL:n tuottama RAI-vertailutieto on hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien hyödynnettävissä tiedolla johtamisessa ja vertailukehittämisessä.
RAI-palauteraportti on kehitetty RAI-arviointivälineitä käyttäville ja se sisältää yhteenvedon oman organisaation toimintayksiköiden asiakaskunnasta, toiminnasta ja palvelun laadusta sekä niitä koskevista valtakunnallisista vertailutiedoista. Raportti päivitetään kahdesti vuodessa.
Osallisuutta kuvaavat RAI-vertailumittarit ovat nähtävissä RAI-arviointivälinekohtaisilla RAI-palauteraporteilla, joiden avulla voi hahmottaa vallitsevia toimintakäytäntöjä osallisuutta koskien.
Asiakaslähtöinen ja osallistava RAI-arviointi tuottaa monipuolisia hyötyjä koko palvelujärjestelmän tiedonkeruun ja tietotuotannon näkökulmasta. Kun arviointi toteutetaan aidosti asiakasta kuunnellen ja hänen näkemyksiään arvostaen, mahdollistuu vaikuttavien hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen. Tämä lähestymistapa vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja tukee yksilöllisten tarpeiden huomioimista.
Erityisesti tilanteissa, joissa tiedon saaminen on haastavaa tai kommunikaatiossa ilmenee vaikeuksia, on tärkeää hyödyntää puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä. Näin varmistetaan, että jokaisen asiakkaan ääni tulee kuulluksi ja huomioiduksi arvioinnissa.
Asiakaslähtöinen ja osallistava RAI-arviointi edistää hoivakulttuurin muutosta kohti osallistavampaa ja ihmislähtöisempää toimintatapaa. Se luo perustan kulttuurille, jossa asiakasosallisuus ei ole vain tavoite, vaan arjen käytäntö.
Vaikutuksia voidaan seurata systemaattisesti hyödyntämällä RAI-järjestelmän osallisuutta kuvaavia vertailumittareita. Näiden mittareiden säännöllinen tarkastelu mahdollistaa kehittämistoimien kohdentamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin sekä tukee tiedolla johtamista kaikilla tasoilla.
