Asiakaslähtöinen ja osallistava RAI-arviointi
Kokonaisuus kokoaa yhteen asiakaslähtöisiä ja osallistavia RAI-arviointikäytäntöjä.
Kokonaisuuden nimi
Kokonaisuus kokoaa yhteen asiakaslähtöisiä ja osallistavia RAI-arviointikäytäntöjä.
Tarkoitus ja tavoitteet
Kokonaisuuden tarkoituksena on koota asiakaslähtöisiä ja osallistavia RAI-arviointikäytäntöjä. Tavoitteena on edistää ja jakaa asiakaslähtöisiä ja osallistavaa RAI-arviointityötä erilaisilla asiakasryhmillä.
Asiakaslähtöisyydestä
Asiakas kohdataan yksilönä, osana omaa arkeaan ja ympäristöään – sekä fyysisessä että sosiaalisessa kontekstissa.
Asiakaslähtöisyys edellyttää asiakkaan näkökulman ymmärtämistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi:
- käsitysten selvittämistä sairaudesta tai terveydentilasta
- huolien ja tunteiden kartoittamista
- ongelmien vaikutusten tarkastelua arjen toimintaan
- odotusten kuulemista siitä, mitä asiakkaan mielestä tulisi tehdä
Asiakkaan aktiivinen rooli on tärkeää. Hän ei ole toimenpiteiden kohde, vaan osallistuu itse tavoitteiden määrittelyyn ja toiminnan suunnitteluun. Tämä vahvistaa motivaatiota ja sitoutumista.
Tavoitteiden asettaminen perustuu huolelliseen arvioon tarpeista. Arvioinnin aikana asiakas pohtii omaa tilannettaan, tunnistaa keskeiset muutoskohteet ja laatii konkreettisia tavoitteita niiden työstämiseksi. Asiakas saattaa tarvita ohjausta ja neuvontaa omien tavoitteiden määrittelyyn ja ilmaisemiseen. Siinä ammattilaisella on tärkeä rooli.
Osallisuudesta
Osallisuus on kokemus kuulumisesta ja vaikuttamisesta itselle merkityksellisessä yhteisössä. Se rakentuu luottamuksesta ja muuttuu yksilön resurssien ja elämäntilanteen mukaan. Osallistuminen on aktiivista toimintaa, joka voi vahvistaa osallisuuden tunnetta. Osallistaminen puolestaan on keino tukea osallistumista.
Osallisuuden kokemus muodostuu seuraavista asioista:
- Kuuluminen: kuuluminen itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön
- Merkityksellisyys: päivittäisten tekemisen merkityksellisyys
- Hallittavuus: mahdollisuus tavoitella itselle tärkeitä asioita
- Osallistuminen: mahdollisuus osallistua yhteisiin tekemisiin ja vaikuttaa elinympäristöön
Osallisuus voimaannuttaa
Asiakasosallisuus voi lisätä asiakkaan sitoutumista palveluun ja vahvistaa hänen toimijuuttaan. Samalla se tuo ammattilaiselle onnistumisen kokemusta ja syventää koko työyhteisön asiakasymmärrystä. Osallisuus ei vähennä ammattilaisen asiantuntemusta, vaan täydentää sitä asiakkaan kokemustiedolla.
RAI-arvioinnista
RAI-arvioinnin tavoitteena on
- auttaa henkilöä saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja toimintakyky,
- edistää itsenäistä elämää ja osallistumista valitsemaansa yhteisöön sekä
- kohdistaa huomiota mahdollisiin terveysongelmiin.
RAI-arviointijakson yksilöllinen ja monitahoinen tiedonkeruu perustuu
- henkilön omiin ja hänen läheisensä (jos saatavilla) näkemyksiin, kokemuksiin, tuntemuksiin ja mielipiteisiin kysyttävistä asioista.
- henkilön havainnointiin arjen eri tilanteissa.
- arvioinnista vastaavan ja henkilön kanssa työskentelevien ammattilaisten kokemuksiin ja näkemyksiin henkilön tilanteesta.
- palvelun aikana muodostuneista asiakasasiakirjoista.
Palveluja saavan henkilön tulee itse olla ensisijainen tiedon lähde
Henkilön aito osallistuminen RAI-arviointiinsa edellyttää, että hänellä on välineitä vastavuoroiseen viestintään. Jos ymmärretyksi tulemisessa on haasteita, ammattilaisten on mahdollista käyttää puhetta täydentäviä, tukevia tai korvaavia menetelmiä yksilöllisesti.
Toimintamalleja on kehitetty vuodesta 2025 alkaen.
Kehittämiseen ovat osallistuneet
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sote-osasto, palvelut-yksikkö, iäkkäiden palvelut -tiimi.
- THL:n Yhteisrahoitteiseen RAI-vertailukehittämiseen osallistuvat organisaatiot ja heidän edustajansa.
Kehittämiseen osallistuneiden tiedot on kirjattu toimintamalleihin.
RAI-järjestelmän (Resident Assessment Instrument) lakisääteinen käyttö iäkkäiden palvelutarpeen arvioinnissa ja säännöllisissä palveluissa alkoi 1.4.2023. RAI-järjestelmän käyttöä ei erikseen kirjattu vammaispalvelulakiin, sosiaalihuoltolakiin eikä terveydenhuoltolakiin, mutta sen käyttö voidaan nähdä edellä mainittujen lakien hengen mukaisena ja siten palvelee lainsäätäjän tarkoitusta turvata palveluita ja varmistaa laatua.
Kokonaisuus palvelee
- RAI-arviointeja tekeviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja heidän RAI-osaamista.
- Erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmiä, joille tehdään RAI-arviointi hoidon ja palvelun suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten.
RAI-järjestelmää käyttämällä palvelua saavien toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioidaan yhdenmukaisesti ja monipuolisesti. RAI-arvioinnin keinoin palvelut on mahdollista suunnitella yksilöllisesti ja kohdentamaan tarpeenmukaisesti heille, jotka niitä tarvitsevat.
RAI-arviointikäsikirja ohjaa arvioinnin tekemistä. Käsikirjan mukaan tavoitteena on, että henkilö osallistuu RAI-arviointiinsa, tulee kuulluksi ja käyttää näin oikeuttaan itsemääräämiseen. Henkilön aito osallistuminen RAI-arviointiinsa edellyttää, että hänellä on käytettävissään riittävästi tietoa ja välineet vastavuoroiseen viestintään.
Kokonaisuuden tarkoituksena on palvelua saavan asiakkaan osallisuus prosessin kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on tukea asiakkaan oman näkemyksensä muodostamiseen ja ilmaisemiseen.
Edellytyksenä on, että henkilö saa riittävästi tietoa ymmärrettävässä muodossa, käyttää hallitsemaansa kieltä tai kommunikointikeinoa. On suhtauduttava vakavasti siihen, miten ammattilaisten työtä koskevat lait ja eettiset ohjeet velvoittavat ammattilaisia edistämään osallisuutta ja kuulluksi tulemista palveluita annettaessa.
Toimintamalleissa kuvattuja menetelmiä voi käyttää RAI-arviointityöskentelyn tukena säännöllisesti tai tarvittaessa.
RAI-arviointivälineistö on suunniteltu henkilöiden arviointiin heidän toimintaympäristössään. Sen käyttö on lisääntynyt vuosittain niin hyvinvointialueiden kuin yksityisten palveluntuottajien osalta. Käytön lisäännyttyä on hyvä tunnistaa ja vakioida asiakaslähtöisiä ja osallistavia käytäntöjä henkilöiden RAI-arvioinnissa.
THL:n tuottama RAI-vertailutieto on hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien hyödynnettävissä tiedolla johtamisessa ja vertailukehittämisessä.
RAI-palauteraportti on kehitetty RAI-arviointivälineitä käyttäville ja se sisältää yhteenvedon oman organisaation toimintayksiköiden asiakaskunnasta, toiminnasta ja palvelun laadusta sekä niitä koskevista valtakunnallisista vertailutiedoista. Raportti päivitetään kahdesti vuodessa.
Osallisuutta kuvaavat RAI-vertailumittarit ovat nähtävissä RAI-arviointivälinekohtaisilla RAI-palauteraporteilla, joiden avulla voi hahmottaa vallitsevia toimintakäytäntöjä osallisuutta koskien.
Asiakaslähtöinen ja osallistava RAI-arviointi tuottaa monipuolisia hyötyjä koko palvelujärjestelmän tiedonkeruun ja tietotuotannon näkökulmasta. Kun arviointi toteutetaan aidosti asiakasta kuunnellen ja hänen näkemyksiään arvostaen, mahdollistuu peittävästi tietoa asiakaskunnasta. Tämä lähestymistapa vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja tukee yksilöllisten tarpeiden huomioimista.
Erityisesti tilanteissa, joissa tiedon saaminen on haastavaa tai kommunikaatiossa ilmenee vaikeuksia, on tärkeää hyödyntää puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä. Näin varmistetaan, että jokaisen asiakkaan ääni tulee kuulluksi ja huomioiduksi arvioinnissa.
Asiakaslähtöinen ja osallistava RAI-arviointi edistää osallistavaa ja ihmislähtöistä hoivakulttuuria, jossa asiakasosallisuus ei ole vain tavoite, vaan arjen käytäntö.
Vaikuttavuus syntyy siitä, että asiakas kokee tulleensa kuulluksi, ymmärretyksi ja osalliseksi – ja että hänen tavoitteensa näkyvät palveluissa. Vaikutuksia voidaan seurata systemaattisesti hyödyntämällä RAI-järjestelmän osallisuutta kuvaavia vertailumittareita. Näiden mittareiden säännöllinen tarkastelu mahdollistaa kehittämistoimien kohdentamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin sekä tukee tiedolla johtamista kaikilla tasoilla.
