Etelä-Karjalan hyvinvointialue RRP / Happee2 - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella Suomen kestävän kasvun ohjelmaa toteutetaan kahdessa vaiheessa Hyvinvointialueemme palvelut ja prosessit edelleen edelläkävijöinä, HAPPEE1 ja HAPPEE2-hankkeissa. Ensimmäisen vaiheen kehittäminen toteutui ajalla 1.1.-31.12.2022 (hankesuunnitelma ja raportti löytyvät Innokylästä) ja toinen vaihe vuosina 2023-2025 (hankesuunnitelma tallennetaan Innokylään 4/2023 kun rahoittaja on hyväksynyt rahoituspäätöksen mukaisesti päivitetyn hankesuunnitelman). Toimintamalleja kuvataan Innokylään HAPPEE2-hankkeen aikana.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella Suomen kestävän kasvun ohjelmaa toteutetaan kahdessa vaiheessa Hyvinvointialueemme palvelut ja prosessit edelleen edelläkävijöinä, HAPPEE1 ja HAPPEE2-hankkeissa. Ensimmäisen vaiheen kehittäminen toteutui ajalla 1.1.-31.12.2022 (hankesuunnitelma ja raportti löytyvät Innokylästä) ja toinen vaihe vuosina 2023-2025 (hankesuunnitelma tallennetaan Innokylään 4/2023 kun rahoittaja on hyväksynyt rahoituspäätöksen mukaisesti päivitetyn hankesuunnitelman). Toimintamalleja kuvataan Innokylään HAPPEE2-hankkeen aikana.
Väestön vanhetessa ja syntyvien lasten määrän vähetessä palvelutarpeet ja elinympäristö muuttuvat. On tunnistettu, että palvelutarpeeseen tulee vastata toimintaprosessien ja työvälineiden kehittämisellä sekä ylialueellisella yhteistyöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat säästöpotentiaalit ovat toimintaprosessien muutoksessa ja digipalvelujen käyttöönotossa. Etelä-Karjalan alueen palvelujen tulevien vuosien kehittämisessä haluttiin painottaa Eksoten strategian mukaisesti asiakaslähtöisyyttä ja maakunnallista palveluverkkoa. Lisäksi tavoitteena oli syventää palvelujen integraatiota ja vahvistaa digitalisaation hyödyntämistä.
HAPPEE 1 ja HAPPEE2 -hankkeiden tavoitteet on määritelty ja toimenpiteet suunniteltu poikkihallinnollisessa valmisteluyhteistyössä terveyspalvelujen (sis. perusterveydenhuollon avoterveyspalvelut, kuntoutus, suun terveydenhuolto, sairaalapalvelut) ja perhe- ja sosiaalipalvelujen (lasten ja nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden palvelut) kanssa. Valmistelussa on huomioitu EU:n ja Suomen kestävän kasvun ohjelman painopisteet ja ehdot. Lisäksi Yhteinen tulevaisuus - tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa-hankkeessa meneillään oleva kehittämistyö on huomioitu valmistelussa. Tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämistyön punaisena lankana on vuoden 2023 loppuun saakka hoidon saatavuus ja hoitotakuu, perustason psykososiaalisten menetelmien osaamisen lisääminen perustason palveluissa sekä monialainen ja moniammatillinen toiminta sote-keskuksessa. Väestön palvelutarpeiseen vastataan kehittämistyön jatkumolla myös tämän hankkeen 2023–2025 aikana. Asiakaslähtöisten toimintaprosessien ja ammattilaisia tukevien työvälineiden kehittämisellä sekä poikkihallinnollisella ja ylialueellisella yhteistyöllä vahvistetaan organisaation ja alueen sote-palveluiden tuottamisen kyvykkyyttä erityisesti toimintamallien ja digiratkaisujen kehittämisellä sekä yhteen kytkemisellä. Tässä kehittämistyössä on huomioitu Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston elo-syyskuussa 2022 määrittelemät strategiset painopisteet 1) henkilöstöön panostaminen, 2) prosessit ja sujuvuus, 3) hoidon porrastus; paljon palveluja käyttävät. Digitalisaation hyödyntämisellä tavoitellaan sujuvia asiakasprosesseja.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella Suomen kestävän kasvun ohjelman mukainen kehittäminen kohdentuu ohjelman pilari 4:n mukaiseen kokonaisuuteen ja jakautuu neljään eri investointiin.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kohderyhminä ovat koko maakunnan asukkaista investointi 1:n osalta
- 13–29-vuotiaat, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- ja mielenterveyshäiriöitä
- palveluiden piiristä eri syistä merkittävästi syrjäytyneet henkilöt: Päihdeongelmaiset aikuiset
- Vammaiset: muun muassa kuntoutuksen tarpeessa olevat henkilöt, joiden palvelut ovat viivästyneet tai heikentyneet epidemian aikana.
- pitkäaikaissairaat asiakkaat (perusth ja suun th)
sekä lisäksi investointi 1:n myös muidenkin investointien 2,3 ja 4 osalta
- nuoret työttömät ja osatyökykyiset
- maahanmuuttopalvelun asiakkaat
- ikääntyneet, joilla on todettua tai piilossa olevaa fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta; mm. yksin kotiin jääneet ikääntyneet, joilla sosiaalinen tukiverkko on niukkaa
Päätavoitteena on Suomen kestävän kasvun ohjelman hakuoppaan pilari 4 mukaisesti hoitoon pääsyn nopeuttaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.
Päätavoitteeseen vastataan hakuoppaan pilari 4:n investointien mukaisesti
- Edistetään hoitotakuun toteutumista perusterveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa sekä puretaan koronatilanteen aiheuttamaan palveluvelkaa
- Edistetään hoitoon pääsyä vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen)
- Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta
- Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot
HAPPEE1 1.1.-31.12.2022 (päättynyt)
HAPPEE2 1.1.2023-31.12.2025 (käynnissä)
Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä kansallisten toimijoiden, alueellisten yhteistyöverkostojen ja asiakkaiden sekä toisten hyvinvointialueiden kanssa, asiantuntijapalveluita tarjoavien toimijoiden tuella.
Päämäärä ja tavoitteet
Arviointi
HAPPEE1-hankkeen tulokset on kuvattu liitetiedostoissa investoinneittain. Hankkeen ensimmäisen osan (vuoden 2022 hanke) loppuraportti löytyy myös liitetiedostoista.