Henkilökohtainen budjetointi (HB-hanke)
Henkilökohtainen budjetointi (HB) on järjestämistapa, jossa vammainen henkilö on keskiössä suunnittelemassa, valitsemassa ja räätälöimässä yksilöllisesti tarvitsemansa avun, tuen ja palvelujen kokonaisuutta.
Vuosina 2020–2021 toteutettu henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämishanke koostui alueellisesta ja valtakunnallisesta yhteiskehittämisestä.
Kokonaisuuden nimi
Henkilökohtainen budjetointi (HB) on järjestämistapa, jossa vammainen henkilö on keskiössä suunnittelemassa, valitsemassa ja räätälöimässä yksilöllisesti tarvitsemansa avun, tuen ja palvelujen kokonaisuutta.
Vuosina 2020–2021 toteutettu henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämishanke koostui alueellisesta ja valtakunnallisesta yhteiskehittämisestä.
Henkilökohtaisella budjetoinnilla (HB) tarkoitetaan palvelujen järjestämistapaa, jossa käyttäjä hankkii palveluja hänelle myönnetyllä henkilökohtaisella budjetilla. Se voi olla ainut järjestämistapa tai yksi järjestämistapa muiden rinnalla. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa käyttäjä on keskiössä suunnittelemassa, valitsemassa ja päättämässä palvelujensa toteuttamisesta. Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteena on mahdollistaa yksilölliset palvelujen, tuen ja avun ratkaisut.
Tämä vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke perustui pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteeksi määriteltiin vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden, osallisuuden ja valinnanmahdollisuuksien vahvistaminen siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja tarpeisiin kullekin henkilölle parhaiten sopivalla toteutustavalla. Hankkeessa kuvattiin nykyisen lainsäädännön mahdollistamia yksilöllisiä palvelujen järjestämis- ja toteuttamisratkaisuja sekä luotiin hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus henkilökohtaisen budjetoinnin mallista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koostama ehdotus henkilökohtaisen budjetoinnin mallista luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle joulukuussa 2021.
Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa oli mukana yhdeksän alueellista hanketta. Valtakunnallista kokeiluhanketta ohjasi sosiaali- ja terveysministeriö. Kaikki alueelliset hankkeet osallistuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaan valtakunnalliseen kehittämistyöhön. THL vastasi käsitetyön koordinoinnista sekä hallituksen esitykseen vaadittavien taustamateriaalien ja tutkimuksen tuottamisesta. Lisäksi THL kokosi ehdotuksen valtakunnalliseksi henkilökohtaisen budjetoinnin malliksi.
8.1.2020–31.12.2021
Mukana oli yhdeksän alueellista hanketta, joilla oli erilaiset tavoitteet henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilemiseen ja rakentamiseen omalla alueellaan. Aluehankkeet ovat listattuina alla ja niistä löytyy lisätietoa alla olevista linkeistä:
- HB-Pirkanmaa - asiakkaan ja ammattilaisen tukeminen
- HeBu-Vantaa
- HeVa-hanke (Päijät-Häme)
- Ihmislähtöinen HB (Etelä-Karjala)
- Keski-Uusimaan HB-hanke
- Omannäköistä elämää (Vaasa-Laihia)
- Silta omannäköiseen elämään (Eteva-kuntayhtymä)
- Sopiva (Etelä-Savo)
- Liikkumista tukevat palvelut (Länsi-Uusimaa)
THL asetti hankkeelle ohjausryhmän, jossa olivat edustettuina STM, THL, Kuntaliitto, VANE ja vammaisjärjestöt. Alueiden eri toimijat, oppilaitokset, eri alojen asiantuntijat ja järjestöt toimivat hankkeen verkostoissa.
Eri maissa on ollut jo vuosikymmenien ajan erilaisia kokeiluja ja käytäntöjä, joita on kutsuttu henkilökohtaiseksi budjetoinniksi. Yhtenäistä määritelmää ei ole kuitenkaan syntynyt, vaan henkilökohtaisella budjetoinnilla on voitu tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Myös Suomessa on ollut kiinnostusta henkilökohtaiseen budjetointiin jo aiemmin. Suomessa tehtiin 2010-luvulla muutamia henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluja, joista esimerkkeinä toimivat STM:n palvelusetelikokeilun HB-hankkeet, Avain kansalaisuuteen -hanke ja Tiedän mitä tahdon! -projekti. Tämän HB-hankkeen lähtötilanteena oli selvittää aiempia tietoja hyödyntäen ja uutta tietoa tuottaen, millainen voisi olla Suomen henkilökohtaisen budjetoinnin malli.
Tavoitteena oli Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti lisätä vammaisten henkilöiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista, johon yhtenä keinona toimii suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja palvelurakenteeseen soveltuva henkilökohtaisen budjetoinnin malli. Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palveluiden suunnittelu- ja toteuttamisprosessissa siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Esityksen tavoitteet kytkeyityvät vammaisyleissopimuksen päämääriin. Erityisesti henkilökohtaisella budjetoinnilla voidaan edistää vammaisyleissopimuksen 19 artiklan toteutumista, missä säädetään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisesta oikeudesta elää yhteisössä, jossa heillä on täysimääräinen osallisuus ja yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Esityksen tavoitteena oli tuottaa henkilökohtainen budjetointi yhdeksi järjestämistavaksi, jolla voidaan osaltaan toteuttaa edellä kuvattuja päämääriä räätälöimällä apua, tukea ja palveluita vammaisen henkilön tarvitsemalla tavalla.
Hankkeen tavoitteena oli rakentaa toimiva, osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vahvistava henkilökohtaisen budjetoinnin Suomen malli ja luoda koko maata koskevat periaatteet ja toimintatavat vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin käytännön toteutusta varten. Henkilökohtainen budjetointi mahdollistaa palveluiden ja tukitoimien joustavamman käytön.
Tuloksena tavoitellaan asiakkaalle mahdollisuutta käyttää palveluita joustavammin. Tavoitetta tukee hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus vammaissosiaalityön ja palveluntuottajien kanssa. Palvelusuunnitelman merkitys korostuu, ja asiakkaalle voidaan tehdä päätöksiä, jotka huomioivat mahdolliset muutokset palvelutarpeissa. Tämän ajallisesti tiiviin kokeiluhankkeen puitteissa ei kuitenkaan voitu tehdä tarkempaa tulosten tai vaikutusten arviointia ja seurantaa.
