HUUMA - empaattista ja ennakoivaa ehkäisevää työtä nuorten parissa

HuuMa:n ytimessä on nuoren elämismaailman empaattinen lähestyminen, puhutaanpa sitten tiedolla johtamisesta tai arjen kohtaamisesta nuoren kanssa. Nuoren elämismaailma syntyy siitä, mitä nuori näkee ja kokee ja miten hän on vuorovaikutuksessa ympärillä olevien ihmisten, omien kipukohtiensa ja toiveidensa sekä erilaisten ilmiöiden kanssa. Tämän myötä ytimessä on myös ennakointi ja sitä kautta tulevaisuuden tekeminen. Kun mietimme yhdessä tulevaisuutta, voimme tehdä parempia päätöksiä.

HuuMa-kokonaisuus sisältää konseptin nuorten parissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön tiedolla johtamiseen sekä toimintamallit: Ilmiöpöytä sekä lapsi- ja nuorilähtöisen tiedon tilan arviointi. Lisäksi konseptin implementointi ehkäisevän työn toimintasuunnitelmatyössä on kuvattu.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
HUUMA - empaattista ja ennakoivaa ehkäisevää työtä nuorten parissa
Lyhyt kuvaus

HuuMa:n ytimessä on nuoren elämismaailman empaattinen lähestyminen, puhutaanpa sitten tiedolla johtamisesta tai arjen kohtaamisesta nuoren kanssa. Nuoren elämismaailma syntyy siitä, mitä nuori näkee ja kokee ja miten hän on vuorovaikutuksessa ympärillä olevien ihmisten, omien kipukohtiensa ja toiveidensa sekä erilaisten ilmiöiden kanssa. Tämän myötä ytimessä on myös ennakointi ja sitä kautta tulevaisuuden tekeminen. Kun mietimme yhdessä tulevaisuutta, voimme tehdä parempia päätöksiä.

HuuMa-kokonaisuus sisältää konseptin nuorten parissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön tiedolla johtamiseen sekä toimintamallit: Ilmiöpöytä sekä lapsi- ja nuorilähtöisen tiedon tilan arviointi. Lisäksi konseptin implementointi ehkäisevän työn toimintasuunnitelmatyössä on kuvattu.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Tarkoituksena on avata lukijalle HuuMa - Päijät-Häme, huumeeton maakunta 2019-2021 -hankkeessa kehitettyä nuoren elämismaailman ymmärryksestä käynnistyvää tiedolla johtamisen konseptia ja kehittämistyön aikana syntyneitä malleja.

Toimiaika

Kokonaisuus on on ollut käynnissä 1.1.2019 - 31.10.2021.

Toimijat

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ja sen 12 omistajakuntaa, Lab-ammattikorkeakoulu, 6 alueellista ja 12 paikallista verkostoa, kumppanijärjestöt Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja MLL:n Hämeen piiri sekä joukko paikallisia toimijoita.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Terveyden edistämisen määräraha
Liitetiedostot ja linkit
Kuva
HuuMa karttana
Kuvateksti
HuuMa-konseptia lähdettiin kehittämään karttakuvan ohjaamina.
Yhteyshenkilön nimi
Anne-Marie Haavisto
Yhteyshenkilön organisaatio
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso-liikelaitos
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anne-marie.haavisto@phhyky.fi

Luotu

19.10.2021

Viimeksi muokattu

24.11.2021
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Huumeongelma Päijät-Hämeessä on vakavampi kuin koko maassa keskimäärin ja tilanne on noussut myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ylisukupolvisuus ja syrjäytymisen problematiikka on laajalti tunnistettu ja toimenpiteet nuorten huumeidenkäytön ehkäisemiseksi ovat välttämättömiä. Nuoret ovat näyttäytyneet ehkäisevä päihdetyössä toiminnan objekteina. Toiminta ei ole ollut pitkäjänteistä, eikä nuoria innostavia vaihtoehtoja ole kattavasti tarjolla. Edistävää ja ehkäisevää työtä ei ole ketjutettu saumattomiksi ja kokonaisvaltaisiksi ratkaisuiksi tai konseptiksi. Ehkäisevää huumetyötä ei ole voitu vaikuttavasti johtaa tiedolla, tieto ei ole ollut ajantasaista eikä systemaattisesti tuotettua ja nuorten kanssa muodostettua. Toiminnan suunnittelemisen ja toteuttamisen tulee olla yhteisölähtöistä ja yhteisön ja paikan tarpeista ja vahvuuksista lähtevää, jotta se on lähellä nuoria. HuuMa - Päijät-Häme, huumeeton maakunta -hanke kytkeytyy suunnitelmalliseen alueellisesti koordinoituun ehkäisevään työhön sekä niin ikään koordinoituun hyvinvointityöhön. Hankkeella on yhtymäkohtia maakunnalliseen LAPE-työhön ja se edistää ja täydentää vuosina 2017-2018 tehtyä LAPE-kehittämistyötä. 

Päämäärä ja päätavoite

Huumeiden käytön ehkäisyssä siirretään painopistettä yhteisölähtöisiin (koti, koulu, vapaa-aika) interventioihin, joissa nuorille tarjotaan luonnollisia hyvänolon tunteita huumeiden käytön vaihtoehdoksi. Nuoria kuullaan interventioiden suunnittelussa. Toimintaa toteutetaan poikkisektorisena, edistävän ja ehkäisevän työn yhteistyönä eri toimintaympäristöissä. Työssä huomioidaan kohderyhmän heterogeenisyys ja tarve varhaisen tuen palveluihin. HuuMa-hankkeessa on systematisoitu nuorten parissa tehtävän edistävän ja ehkäisevän työn tiedolla johtamista ja kokeiltu muutamia interventioita kunnissa ja sote-palveluissa. Alueella on panostettu nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen ja toimijoiden yhteisen ymmärryksen lisäämiseen ilmiölähtöisten tilaisuuksien ja koulutusten avulla. Tehdyn työn myötä odotuksena on ollut, että nuorten harrastuneisuus lisääntyy, nuorten asenne huumeiden käyttöä kohtaan kiristyy ja huumekokeilut vähenevät, mikä vähentää syntyviä inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
  • Tehostaa ja systematisoida nuorten parissa tehtävää, huumeiden käyttöä ehkäisevää työtä monialaisena ja yhteisölähtöisenä toimintana alueellisissa rakenteissa.
  • Kehittää tarve- ja nuorilähtöisen tiedon muodostamista ja soveltamista työn suunnittelussa ja toteuttamisessa.
  • Kokeilla tarvelähtöisiä, tiedollisia, toiminnallisia ja kohtaamisiin kytkeytyviä interventioita.
  • Kerätä hyviä käytäntöjä nuorten parissa tehtävästä suojaavia tekijöitä lisäävästä ja haavoittavia vähentävästä tai ehkäisevästä työstä.
  • Tuottaa uusia malleja tiedolla johtamiseen liittyen.
  • Tuoda alueelle yhteistyökumppaneiden kanssa uusia tapoja kohdata lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan.
  • Tehdä työtä osallistavan yhteiskehittämisen keinoin.
  • Arvioida ja kuvata hankkeessa kehitetty tiedolla johtamisen malli ja konseptoida se myös valtakunnallisesti hyödynnettäväksi.
Tuotokset ja tulokset

Nuorilähtöinen tieto kunnissa - kysely ja itsearviointi nuorilähtöisen tiedon tilan arvioimiseen kunnassa

Ongelma: Ehkäisevää huumetyötä ei ole voitu vaikuttavasti johtaa tiedolla, tieto ei ole ollut ajantasaista eikä systemaattisesti tuotettua ja nuorten kanssa muodostettua. Olemassa olevaa tietoa ei ole hyödynnetty systemaattisesti.

Tarve: Kehittää tarve- ja nuorilähtöisen tiedon muodostamista ja soveltamista työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. 

Nuorilähtöisen tiedon tilan kartoittaminen avaa sitä, kuinka monipuolista ja nuorten näkökulmasta oikeaa ja ajankohtaista tietoa esimerkiksi kunnissa tunnistetaan ja hyödynnetään. Kartoittamisen avulla voidaan käydä läpi, mitä valtakunnallisia tietovarantoja ja tiedon lähteitä käytetään ja miten paikallisesti kerätty tieto tulee hyödynnettyä.

Kartoituksessa painotetaan erityisesti paikallisen tiedon osuutta. Tilastotietokannoista, väestötutkimushankkeista ja ylipäätään tilastoista saatava tieto ja kansalliset indikaattorit ovat tyypillisesti paremmin huomioituja nuoriin liittyvien hyvinvointisuunnitelmien, päätösten ja kehittämistyön taustalla. Ne saattavat jäädä kuitenkin etäälle nuoren elämismaailmasta. Paikallista tietoa pitää oppia tunnistamaan, kokoamaan ja käyttämään toimintaa suunniteltaessa ja arvioitaessa.

Yksittäiset tai jaetut kokemukset, tilastot, tutkimukset ja paikkatieto ovat palapelin palasia, joista tulee yhdessä koota kuva todellisuudesta. On pyrittävä muodostamaan yhteistä nuorilähtöistä tietoa työn pohjaksi. Kunnat rakentavat toimintansa valtiolta tulevan ohjauksen pohjalta. Kulmakivinä ovat koulutetut ammattilaiset muun muassa kouluissa, nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja toimijat kolmannella sektorilla. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa paikalliset tilastot, arkityöstä tulevat kokemukset ja tuntemus lasten, nuorten ja perheiden tarpeista ja tahdosta alkavat elää ja tuottaa toimintaa. Nuorten ja perheiden on oltava tässä aktiivisesti mukana.

Kartoituksella selvitetään, miten ja millaista lapsi- ja nuorilähtöistä hyvinvointitietoa hankitaan, hallitaan, tulkitaan ja käytetään kunnissa, ja ketkä tietoa keräävät ja käyttävät.

Toteutus: Kartoitukseen osallistuivat Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän omistajakunnat (12 kuntaa). Itsearviointikeskustelu pilotoitiin 4 kunnassa. Kartoituskysely ja pisteytetty itsearviointilomake kehitettiin ja mallinnettiin HuuMa-hankkeessa.

 

Ilmiöpöytä- ja Ilmiöpöytäkiertue -malli

Ongelma: Ehkäisevää huumetyötä ei ole voitu vaikuttavasti johtaa tiedolla, tieto ei ole ollut ajantasaista eikä systemaattisesti tuotettua ja nuorten kanssa muodostettua.

Tarve: Kehittää tarve- ja nuorilähtöisen tiedon muodostamista ja soveltamista työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Rakentaa konseptia yhteisessä prosessissa, jossa toimijat muodostavat tietoa, oppivat, kokeilevat ja arvioivat.

Ilmiöpöytä on nimensä mukaisesti Ilmiöpöytä-menetelmän avulla fasilitoitu tilaisuus, jossa jokin ilmiö on pöydällä. Ilmiön ympärille kokoonnutaan keskustelemaan: kehystämään ilmiötä tiedon avulla ja ymmärtämään sitä. Ilmiöpöydissä lähestytään jotakin ajankohtaista teemaa ilmiölähtöisesti, monialaisesti, dialogisesti ja tiedolla johtamisen näkökulmasta. Ilmiöpöytä tarjoaa mahdollisuuden ilmiöiden, niiden taustalla vaikuttavien asioiden, ja jopa juurisyiden tunnistamiseen. Tähän liittyy erilaisista tilastoista ja tutkimuksista saatava sekä kokemuksiin, palautteeseen ja havaintoihin perustuva tieto.

Ilmiöpöytä-menetelmä on sovellettu Sitran Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakkia hyödyntäen. Menetelmä tukee systeemisessä ilmiölähtöisessä tiedolla johtamisessa ja etenee tiedosta kohti ymmärrystä ja toimintaa.

Ilmiöpöydässä voidaan tunnistaa myös toimijoiden rooleja suhteessa tekemiseen ja tietoon. Ilmiöpöydässä ilmiötä voidaan lähestyä sen ilmentymiä tarkastelemalla esimerkiksi valitsemalla jokin ajankohtainen näkökulma. Systeeminen ajattelu on olennaista: asiat, tapahtumat, ihmisten elämä, ilmiöt kietoutuvat toisiinsa ja ovat samaan aikaan läsnä. Ilmiöpöytä -menetelmää voi hyödyntää hyvinvointikertomuksen tekemisessä, jonkin ajankohtaisesti puhuttavan ilmiön tarkastelemisessa, toimivamman verkoston tai yhteistyöryhmän rakentamisessa tai missä tahansa yhteisen tiedon muodostamista vaativassa asiassa.

Ilmiöpöytäkiertue on useammassa kunnassa tai kaupunginosassa järjestettävä yksittäisten ilmiöpöytien sarja. Mitä useammassa ilmiöpöydässä jotakin ilmiötä tarkastellaan, sitä monipuolisempaa yhteistä tietoa siitä voidaan muodostaa. Ilmiöpöytäiltoihin liittyy ennakkovalmistautumista.

Toteutus: Ilmiöpöytäkiertueelle osallistui vuoden aikana Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän 9 omistajakuntaa. Tarkasteltava ilmiö oli lapsiperheköyhyys ja sen ilmentymät kunnissa. Lisäksi järjestettiin kiertueen käynnistävä kaikille avoin Ilmiöpöytä. Kaikkiaan ilmiöpöytiin osallistui 160 ihmistä. Ilmiöpöytä -menetelmä kehitettiin ja mallinnettiin HuuMa-hankkeessa ja kiertueesta tehtiin julkaisu: 

Haavisto Anne-Marie (toim.), Kuronen Risto, Lehtovaara Heli, Leimio Susanna, Vesterinen Elina (2021). Lapsiperheköyhyys – Ilmiöpöytäkiertue Päijät-Hämeessä 2020-2021. Verson työpapereita 1/2021

 

HuuMa -konsepti empaattiseen ja ennakoivaan nuorilähtöiseen ehkäisevään työhön (ehkäisevän työn tiedolla johtaminen)

Ongelma: Ehkäisevää huumetyötä ei ole voitu vaikuttavasti johtaa tiedolla, tieto ei ole ollut ajantasaista eikä systemaattisesti tuotettua ja nuorten kanssa muodostettua. Toimintaa ei ole konseptoitu poikkisektoriseksi, saumattomaksi ja kokonaisvaltaiseksi.

Tarve: Kehittää tarve- ja nuorilähtöisen tiedon muodostamista ja soveltamista työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Rakentaa konseptia yhteisessä prosessissa, jossa toimijat muodostavat tietoa, oppivat, kokeilevat ja arvioivat. Kuvata ja ottaa käyttöön konsepti kattavan, vaikuttavan ja kustannustehokkaan edistävän ja ehkäisevän työn tekemiseksi.

HuuMa-konsepti on ymmärrys​ siitä, kuinka oikeaa ja nuoren elämismaailman näkökulmasta merkityksellistä tietoa ymmärtämällä ja yhdessä toimimalla voidaan tehdä vaikuttavampaa edistävää ja ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa. Konsepti sisältää taustaymmärryksen nuoren elämismaailmasta sekä tieto-ymmärrys-toiminta -vaiheisiin jakautuvan tiedolla johtamisen mallin.

Konsepti on yhdessä nuorten,​ yhteisöjen ja asiantuntijoiden kanssa laadittu ymmärrys siitä, kuinka ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa tehdään empaattisesti ja ennakoivasti. Ehkäisevän työn toiminta perustuu tietoon ja ymmärrykseen. Nuorelle ja perheelle se on arkisia ​tekoja ja vuorovaikutuksessa lisääntyvää ymmärrystä ja hyvinvointia. Asiantuntijan työtä on ymmärtää, miten nuorta suojaavia tekijöitä vahvistetaan ja miten riskejä ehkäistään ja pienennetään systemaattisesti. Työ vaatii roolien ja yhdessä tekemisen tapojen ja paikkojen tunnistamista, osaamista ja yhteisiä käytäntöjä. Yhteiseen tietoon perustuva työ tuottaa vaikutuksia, joita voidaan arvioida. Kun ymmärrämme nuoren elämismaailmaa, herkistymme oikealle tiedolle ja muodostamme yhdessä uutta tietoa, ymmärrämme myös, miten vaikutuksia saadaan aikaan. Useat samansuuntaiset vaikutukset saavat aikaan vaikuttavuutta. Ehkäisevä työ vaatii yhteensovittavaa johtamista ja ymmärrystä sekä nuoren elämismaailmasta että toisten tekemästä työstä.​

Yhteinen ymmärrys lisää rohkeutta tehdä yhdessä ja sitoutua, luottamusta ennakoida reagoimisen sijaan ja joustaa muuttuvissa tilanteissa.  

Toteutus: Konseptia rakennettiin vuosina 2019-2021 yhteiskehittäen ja palvelumuotoilumenetelmiä hyödyntäen. Kehittämistiimeihin osallistui 55 ihmistä ja työpajoissa kehitti 100 lasta ja nuorta sekä nuoria kokemusasiantuntijoita. Kehittämistä tehtiin 12:ssa kunnassa, alueen kuntien omistamassa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä, 6:ssa alueellisessa ja 12:sssa kunnallisessa verkostossa kahden toteuttajan voimin. Konseptia implementoitiin Ilmiöpöytäkiertueella sekä alueellisessa ehkäisevän työn toimintakertomus- ja suunnitelmatyössä. Toimintoihin osallistui 44 koulua, 3750 lasta ja nuorta sekä satoja vanhempia ja satoja ammattilaisia.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

HuuMa-konseptin implementointien tarkoituksena on ollut mallintamisen ja menetelmällistämisen avulla tavoitteellistaa nuorilähtöisen tiedon ja yhteisen ymmärryksen muodostamista merkityksellisen yhteisen työn pohjana. Konseptin tekeminen on ollut yhteisen kielen ja nuoren elämismaailmaa ymmärtävän toimintakulttuurin rakentamista. Oleellista on ollut miettiä sekä sitä mitä vaikutuksia halutaan että miten muutosta niiden saamiseksi toteutetaan. ​

Konseptin ytimessä on nuoren elämismaailman ymmärtäminen jo ennen, kun tietoa edes kerätään tai ymmärretään. Hyöty nuorille syntyy toiminnassa ja toiminnan rakenteissa tapahtuvien muutosten tuloksena silloin, kun muutokset todella koskettavat nuoren elämismaailmaa oikealla tavalla. HuuMa-konseptissa puhutaan systeemeistä eli ikään kuin kokonaisuuksista, joissa asiat ja ihmiset vaikuttavat toisiinsa. Systeemisiä muutoksia halutaan sekä nuorten ja yhteisöjen arkeen syntyvien vaikutusten kautta että vaikutuksia tuottavan yhteisen työn kehittymiseen. HuuMa:n laaja yhteiskehittäminen näkyykin luonnollisesti konseptissa yhteisenä tietona, ymmärryksenä ja tekemisenä. ​

Muutoksiin tarvitaan kyvykkyyttä ja kyvykkyys syntyy kokemuksen ja jaetun luottamuksen avulla. Samoin oppiminen. Yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilun menetelmät ovat auttaneet eläytymään ja luottamaan siihen, että omia oivalluksia on turvallista jakaa. Oppiva vaikuttavuus tuottaa uutta ymmärrystä toimintaympäristöstä, minkä myötä toimintaa voidaan ennakoida ja suunnata vaikuttavammin. Vaikuttavuus syntyy oppimalla yhdessä tavoitteena olevista muutoksista ja niihin vaikuttamisesta, ja suuntaamalla yhteistä työtä niiden toteuttamiseen. HuuMa-konseptin tekeminen on ollut huikea matka yhteisen oppimisen äärellä. 

Liitetiedostot ja linkit
HuuMa-karttana

Aihealueet

Ehkäisevä päihdetyö