Itä-Uusimaan rakenneuudistus
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021
Itä-Uudenmaan sote-rakenneuudistuksen hakijoina ja toteuttajina ovat alueen kaikki kunnat ja kaupungit, eli Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä ja Pukkila. Myrskylä ja Pukkila kuuluvat maantieteellisesti Uuteenmaahan, vaikka hankkivat sote-palvelunsa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymältä. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan alueella ja erityisesti Helsingin kanssa, joka hallinnoi korin 4 osakokonaisuuden yhteishanketta. HUS toimii sovittujen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisosioiden hallinnoijana, joihin ITU osallistuu.
Työryhmiin osallistuu ammattilaisia jokaiseta alueen kunnasta suhteessa kunnan asukaslukuun. Yhteistyötä tehdään niin ammattilaisten, kuntalaisten, järjestöjen ja muiden yhteistyökummaneiden kanssa.
Päämäärä ja tavoitteet
Itä-Uudellamaalla sote-rakenneuudistamisen avulla haetaan ratkaisua erityisesti seuraaviin haaste- ja ongelmakohtiin:
- Alueelle halutaan ja on tarve luoda yhteinen hallinnollinen tai yhteistoiminnallinen rakenne ja toimintamalli siten, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen alueellisina kokonaisuuksina mahdollistuu, palvelujen saatavuus paranee ja palveluvalikoima monipuolistuu erityisesti digitaalisten palvelujen käyttöönoton myötä (mm. etäpalvelut kotiin, etäkonsultaatiopalvelut, matalan kynnyksen chat-palvelu)
- Asukkaiden palvelutarpeisiin vastataan aiempaa ennakoivammin ja kokonaisvaltaisemmin, neuvonta ja asiakasohjaus varmistaa asiakkaalle ratkaisukeskeisen lähestymistavan jo varhaisessa tietotarpeen tai kevyen palvelutarpeen vaiheessa
- Erityisesti turvataan monipuolisten kokonaispalvelujen saanti niitä tarvitseville sekä matalan kynnyksen lähestymismahdollisuus lapsiperheiden ja mielenterveyskuntoutujien tarpeita vastaamaan
- Alueen asukkaiden palvelutarpeiden tunnistamiseen on riittävät seurannan ja mittaamisen menettelyt, jotta palvelujen edelleen kehittäminen perustuu tietoon ja tehdyt valinnat väestöstä esiin nouseviin tarpeisiin
- Alueen asukkaille voidaan tarjota yhtenäinen, tasapuolinen ja saavutettavissa oleva palveluverkko
- Alueen asukkaille tarjotaan soveltuvia digitaalisia vaihtoehtoja ja ne on kattavasti otettu käyttöön erityisesti valituissa palveluissa, ml. ruotsinkieliset sähköiset palvelut
Rakenneuudistuksen päätavoitteena on, että toteutetun kehitystyön jälkeen Itä-Uusimaa toimii yhtenäisenä alueellisena kokonaisuutena, joka pystyy huomioimaan alueen eri osien erityispiirteet, järjestämään sen asukkaiden tarvitsemat yhdenvertaiset, helposti saavutettavissa olevat palvelut ja tukemaan kehityksen eri vaiheissa olevia kuntiaan sosiaali- ja terveyspalvelujen edelleen kehittymisessä. Itä-Uusimaa haluaa löytää sekä rakenteelliset että palvelujen järjestämisen ratkaisut, jotka jäävät käyttöön lopullisesta sote-ratkaisusta riippumatta.