JärjestöKainuu 2.0 - Hyvinvoinnin tukena
https://kainuunpiiri.mll.fi/kumppaneille-ja-ammattilaisille/kehittamistyo-ja-hankkeet/jarjestokainuu20/
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
https://kainuunpiiri.mll.fi/kumppaneille-ja-ammattilaisille/kehittamistyo-ja-hankkeet/jarjestokainuu20/
JärjestöKainuu 2.0 -hankkeen päätavoite on kainuulaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vahvistamalla kainuulaisten järjestöjen osallisuutta kunnallisessa ja maakunnallisessa hyvinvointityössä ja turvaamalla kansalaistoiminnan vaikuttamismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
2017-2020
Hanke on verkostohanke. Hankkeen koordinaatiosta ja johtamisesta vastaa MLL:n Kainuun piiri. Hankeosapuolten kanssa laaditaan kumppanuussopimus tai -sopimuksia, jotta kaikilla hankeosapuolilla on yhteneväinen käsitys työnjaosta, vastuista ja velvollisuuksista.
Ohjausryhmä
Hanketta ohjaa ohjausryhmä. Ohjausryhmä muodostuu järjestöjen edustajista, kuntien edustajista, Kainuun maakunnan edustajista, Kainuun soten edustajista, hankepäälliköstä ja MLL:n piirin edustajasta. Ohjausryhmän tehtävänä on myös rakentaa toimiva rakenne järjestöyhteistyöhön kuntien ja kuntayhtymän kanssa. Ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa.
Johtoryhmä
Hankkeen keskeisenä toteuttajana toimii johtoryhmä. Johtoryhmä muodostuu keskeisimmistä järjestötoimijoista. Edustajina voivat toimia järjestöjen työntekijät sekä hallituksen jäsenet. Johtoryhmä toimii hankehenkilöstön ja hallinnoijan tukena hankkeen toteuttamisessa. Johtoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, ainakin kerran kuukaudessa.
Suunnitteluryhmät
Hankkeelle muodostetaan suunnitteluryhmiä kehittämään ja tarvittaessa toteuttamaan hankkeen tavoitteiden mukaisia kehittämistehtäviä, kuten yhteistyörakenne, järjestöstrategia, resursointia jne. Suunnitteluryhmät ovat tehtäväkohtaisia ja niihin kootaan jäsenet asiantuntijuuden perusteella työstettävän asian näkökulmasta. Suunnitteluryhmät toimivat tarpeellisen ajan. Suunnitteluryhmä voi verkostoitua paikallisiin, jo olemassa oleviin työryhmiin ja siihen voi kutsua mukaan osallistujia tapauskohtaisesti. Kehittäjä-asiakkaita hyödynnetään tarvittaessa.
Hankehenkilöstö
Hankkeessa työskentelee kaksi työntekijää, järjestöagentti ja järjestökoordinaattori. He muodostavat hanketiimin. Hankehenkilöstö vastaa hankkeen etenemisestä tavoitteiden mukaisesti.
Päämäärä ja tavoitteet
JärjestöKainuu 2.0 -hankkeen päätavoite on kainuulaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Hanke koostuu kahdesta osatavoitteesta, joita luotsaa kumpaakin oma työntekijänsä:
1. Järjestöjen osallisuus ja rooli kunnallisessa ja maakunnallisessa hyvinvointityössä
•Järjestöt osaksi Kainuun kuntien ja maakunnan hallinnollisia rakenteita ja suunnitelmia
•Järjestötoiminta palvelupolkuihin kunta- ja maakuntatasolla
•Järjestötyön resursointi ja järjestöjen toimintaedellytysten vahvistaminen
2. Järjestöjen yhteistyö ja kehittäminen
•Järjestötiedon kerääminen
•Järjestöjen toiminnan kehittäminen ja yhteiset ”tuotteet”
•Tiedottaminen järjestöjen toiminnasta ja palveluista
Järjestöjen keskinäisen, sekä järjestöjen ja kuntien välisen, ja järjestöjen ja maakunnan (ml. Kainuun sote-kuntayhtymä) välisen yhteistyön lisääntyminen (mm. järjestöyhdyshenkilöt ja järjestöillat kunnissa. Järjestörakenteiden muodostuminen (mm. Järjestöasiain neuvottelukunta).
Järjestötoimijoiden osaamisen lisääminen (valmennukset), järjestöjen toiminnoista tiedottaminen (järjestökirje, Kaenuulaiset.fi, sosiaalinen ja perinteinen media), tiedottaminen järjestöille ajankohtaisista niitä koskevista asioista (järjestökirje, Kaenuulaiset.fi, sosiaalinen ja perinteinen media).
Arviointi
Hankehenkilöstö on toteuttanut säännöllisesti seurantaa ja itsearviointia peilaten hankeen tavoitteisiin ja toimenpidesuunnitelmiin, ja päivittänyt työskentelyään arvioinnin mukaan.
Hankkeen ohjausryhmä on arvioinut hankkeen toimintakokonaisuutta. Kysymyksenasettelussa on sovellettu STEA:n arviointioppaan PATA -mallia. Ohjausryhmä on antanut hankkeelle yleisarvosanaksi (ka) 3,25 asteikolla 1-4.
Hankkeen johtoryhmä on arvoinut hankehenkilöstön lisäksi omaa toimintaansa. Arvosanaksi (ka) johtoryhmäläiset ovat antaneet 3,62 koko johtoryhmän työskentelystä tähtiasteikolla 1-5. Omaksi henkilökohtaiseksi arvosanakseen (ka) johtoryhmäläiset ovat antaneet 3/5.
Molemmat em. ryhmät ovat myös suullisesti toivoneet toiminnan jatkumista vuodelle 2021. Tällaiselle toiminnalle on Kainuussa aito tarve, ja tekemistä riittäisi edelleen.
Koulutuksista, tapahtumista ja eri toiminnoista on kerätty palautteita. Esimerkiksi 2019-2020 järjestövalmennusten yleisarvosana oli palautteiden perusteella 4,3 (1-5 asteikolla).
JärjestöKainuu -hankkeen vuonna 2020 toteuttamassa järjestökyselyssä oli oma osuus JärjestöKainuu-hankkeen vaikuttavuuden mittaamiseksi.
Järjestökyselyyn 2020 vastaajista 85 % oli kuullut hankkeesta, ja heistä suurin osa oli osallistunut johonkin hankkeen järjestämistä tilaisuuksista. Lähestulkoon kaikki heistä olivat hankkeen toimittaman järjestökirjeen tilaajia.
Tiedotuksessa liittyen yhdistysten ja kuntien väliseen yhteistyöhön hanke oli onnistunut kohtalaisesti. Edellisestä soteuudistuksesta tiedottaminen oli onnistunut, mutta uudesta, Tulevaisuuden sotekeskus- uudistuksesta järjestöt kaipasivat lisää tietoa. Tämä on ymmärrettävää, koska uudistus oli vielä keväällä 2020 erittäin epämääräinen varmasti ydintoimijoillekin.
Vastausten perusteella järjestöjen roolia yhteistyötahojen kanssa tulisi selkiyttää edelleen lisää. Parhaiten rooli oli selkiytynyt oman kunnan alueella, mutta maakunnassa ja soteyhteistyössä olisi vielä runsaasti työtä. Tähän on tulossa toivottavasti parannusta vuonna 2021 perustettavan Kainuun järjestöasiain neuvottelukunnan myötä.
Vastaajista 64 % vastasi, että hankkeen toiminnalla on ollut hyötyä omalle järjestölle. Eniten vaikutusta on ollut järjestöjen väliseen yhteistyöhön, viestinnän parantumiseen ja osaamisen lisääntymiseen.
JärjestöKainuu- hanketta koskevat vastaukset ovat hyvin linjassa aiempien yhteistyötä koskevien vastausten kanssa, ja yhteenvetona voidaan näin ollen päätellä, että hanke on edesauttanut etenkin järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi se on parantanut etenkin järjestöjen viestintää sekä lisännyt järjestötoimijoiden osaamista.
Hanke sai monenlaista palautetta kyselyn lopussa, mutta alla oleva lainaus tiivistänee asian hyvin: ”Paljon olette tehneet ja asioita eteenpäin vieneet, mutta paljon jää tehtävää myös hankkeen jälkeen. Jospa järjestöt ja yhdistykset ovat itse aktiivisia ja äänekkäitä, että saamme yhdistysten asioita eteenpäin. On tärkeää, että yhdistysten ääni kuuluu kuntien ja soten rinnalla. Sama pätee kuntien, soten ja yhdistysten yhteistyöhön. Yhdessä olemme enemmän. Saamme pienen ihmisen asiaa, hyvinvointia tuettua, edistettyä.”
