Kainuun rakenneuudistus vv. 2020-2021 - alueellisen valmistelun tukena (KaRa)

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Kainuun rakenneuudistus vv. 2020-2021 - alueellisen valmistelun tukena (KaRa)
Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

KaRa-hankkeen kehittämistyön tavoitteena on valmistautua Kainuussa sote-uudistukseen, kehittää johtamista ja ohjausta selkiyttämällä sote-palvelujen järjestämistehtävää sekä kehittämällä järjestämistehtävään liittyen tiedolla johtamista. Toimintatapojen ja -prosessien uudistamiseen ja yhtenäistämiseen pyritään digitaalisia välineitä hyödyntäen. Hankkeeseen sisällytetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämistyöt.

Toimiaika

Hanke toteutetaan 1.8.2020 - 31.12.2021.

Toimijat

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun soten johto ja eri ammattilaiset

Kainuun kansalais- ja potilasjärjestöt

Kainuun vanhus- ja vammaisneuvostot

Kehittäjäasiakkaat

Kainuulaiset asukkaat

Kansallinen tuki: STM, DigiFinland Oy, THL, AVI

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Kristiina Taskinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (sairaanhoitopiiri)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kristiina.taskinen@kainuu.fi

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

10.02.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kainuussa ollaan toimittu vuodesta 2005 lähtien sotetoiminnassa yhtenä rekisterinpitäjänä, ensin vv. 2005 - 2012 Kainuun hallintokokeilussa ja v. 2013 lähtien Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä. Kainuun sote tuottaa Kainuun seitsemän kunnan (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo  ja Suomussalmi) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, Puolanka on osa-jäsenenä tuottaen itse perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 

Soteuudistukseen ollaan Kainuussa valmistautumassa kahdella hankkeella: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Kainuuseen – osa I Helposti lähelläsi (HELLÄ) ja Kainuun rakenneuudistus vv. 2020-2021 - alueellisen valmistelun tukena (KaRa) -hankkeilla. Valmistelussa hyödynnetään edellistä Kainuun maakunta- ja soteuudistusvalmistelua.

Päämäärä ja päätavoite

KaRa-hankkeen kehittämistyön päämäärä ja päätavoite on valmistautua Kainuussa sote-uudistukseen. Tavoitteena on kehittää johtamista ja ohjausta, selkiyttää sote-palvelujen järjestämistehtävää sekä kehittää organisaatiossa tiedolla johtamista kokonaisuutena ja järjestämistehtävään liittyen.

Lisäksi toimintatapojen ja -prosessien uudistamista tuetaan digitaalisia työvälineitä ja ratkaisuja kehittämällä ja käyttöönottamalla niin asiakkaiden kuin työntekijöiden käyttöön. Hankkeeseen sisällytetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämistyöt.

KaRa koostuu neljästä osa-alueesta. 

Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio -osaan (Osa-alue 1) sisältyvät Kainuun maakunnan vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja Rakenneuudistus-hankkeen hankekoordinaatio ja -hallinto.

Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen osa (Osa-alue 2) koostuu neljästä työpaketista, jotka ovat: Työpaketti 1 Järjestämistehtävän selkiyttäminen ja järjestäjän tietotarpeet, Työpaketti 2 Tietojohtamisen kyvykkyyden kehittäminen, Työpaketti 3 Tietojohtamista tukevat työvälineet ja Työpaketti 4 Tiedolla johtamisen pilotti. 

Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla (Osa-alue 3) koostuu samoin neljästä työpaketista: Työpaketti 1 Asukkaan sähköiset asiointipalvelut, Työpaketti 2 Työntekijän digitaaliset työvälineet, Työpaketti 3 Tiedon laadun parantaminen ja Työpaketti 4 Kyberturvallisuuden parantaminen.

Osa-alue 4 käsittää yhteistyöaluetasoisen tai muun maakuntien yhteisen kehittämisen.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Osa-alue 1:n tavoitteena on valmistella, uudistaa ja tehostaa Kainuun maakunnan alueellista sote-palvelujen tulevaisuuden järjestämistä. Kainuun osalta tässä ollaan jo pitkällä, koska Kainuussa on tuotettu sote-palvelut maakunnallisesti / alueellisesti jo vuodesta 2005 lähtien: ensin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä vuosina 2005 – 2012 ja vuodesta 2013 lähtien nykyisessä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Toisena tavoitteena tässä osassa on koordinoida ja hallinnoida hanketta siten, että asetettuihin tavoitteisiin ja tuloksiin päästään aikataulussa. Pelastustoimen uudistaminen sen siirtyessä maakunnan tehtäväksi sisällytetään tähän osaan, uudistamiseen liittyvät tehtävät tehdään yhdessä Kainuun pelastuslaitoksen kanssa. Osa-alueen kehitystyössä huomioidaan lainsäädäntö ja noudatetaan kolmeen osaan vaiheistamista (ennen hallituksen esitystä, hallituksen esityksen jälkeen ja lakien hyväksymisen jälkeen valmisteltavat asiat) niissä tehtävissä, missä se on tarpeen eli Pelastuslaitoksen ja Puolangan kunnan osalta.

Osa-alue 2:n tavoitteet liittyvät vahvasti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Järjestämistehtävän selkiyttämisen pyrkimyksenä on edistää ja tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän tehtävää Kainuussa. Tähän liittyen tavoitteena on selvittää tehtävässä tarvittavat tiedot, mistä tiedot saadaan ja miten niitä hyödynnetään tietojohtamisessa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää organisaation tietojohtamisen kyvykkyyttä ja nostaa sitä uudelle tasolle. Edellä mainittuja tavoitteita tuetaan mm. tietojohtamista tukevien työvälineiden käyttöönotolla.

Osa-alue 3:n tavoitteena on toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla Kainuussa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on kehittää sekä asukkaan sähköisiä asiointipalveluita että työntekijän digitaalisia työvälineitä kehittämällä ja yhtenäistämällä samalla toimintatapoja ja -prosesseja. Tavoitteena on myös tiedon laadun parantaminen ja osaamisen vahvistaminen liittyen kirjauskäytäntöihin sekä kyberturvallisuuden parantaminen.

Osa-alue 4:ssä ollaan mukana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoimassa Pohjoisen OT-keskuksen jatkovalmistelussa: Ydinyksikön perustaminen ja osaamiskeskusten luominen.

 

Tuotokset ja tulokset

Osa-alue 1

Hankeraportoinnit ja maksatushakemukset toteutettiin ajallaan ja hyväksytysti. Toteutettiin 6 ohjausryhmää (yhteinen HELLÄ-hankkeen kanssa). Budjetti alitettiin. Lähes kaikki hankkeen konkreettiset tavoitteet saavutettiin, joidenkin tavoitteiden toteutusten osalta oli aikatauluhaasteita.

Osa-alueittain tapahtuvan sekä eri tehtävien etenemisen synkronoitumisessa toisiinsa oli jonkin verran haasteita johtuen mm. toisistaan riippuvien tehtävien erilaisesta etenemisestä. Lisäksi joissakin tehtävissä yhteensovittamisen ongelmia tuottivat HELLÄ:ssä tapahtuvan tk-vastaanottotoiminnan kehittämisen hitaus sekä toisaalta KaRa:n puolella HELLÄ:n toimintaa tukemaan suunniteltujen kehittämistöiden toteutumattomuus hankesuunnitelman mukaisesti.  

Hanke ei osallistunut suoranaisesti vapaaehtoiseen alueelliseen valmisteluun kuntien kanssa, koska Kainuussa oli sovittu tältä osin erilaisesta valmistautumisesta kuntien ja Kainuun soten kanssa.

Osa-alue 2

Paikkatieto-ohjelman käyttöönotto: Paikkatieto-ohjelman käyttöönottoa ei suoraan mainita hankesuunnitelman tavoitteena. Käyttöönotto liittyi järjestämistehtävän selkiyttämiseen ja tukemiseen. Kainuun palvelu- ja toimipaikkatiedoilla varustettu Paikkatieto-ohjelma saatiin käyttöönotettua. Paikkatieto-ohjelma on järjestäjän työväline, jolla voidaan monipuolisesti kuvata mm. palvelujen sijoittumista ja palvelutarvetta eri alueilla ja tukee siten osaltaan tiedolla johtamista.

Järjestämistehtävän selkiyttäminen ja järjestäjän tietotarpeet/Toiminta-arkkitehtuurin kuvaaminen: ARC-ohjelmaan päivitettiin tiedonhallintamalli ja ohjelmassa on valmius hyvinvointialueen kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseen.

Tulevaisuuden data-alustan suunnittelu ja määrittely: Hankkeessa suunniteltiin ja määriteltiin VIRTA-arkkitehtuurin mukainen moderni ja skaalautuva tietojohtamisen ratkaisuarkkitehtuuri, joka täyttää tulevan soteuudistuksen raportointi- ja analytiikkavaatimukset. Ratkaisussa oli tarkoitus hyödyntää mahdollisimman paljon Kainuun sotessa käytössä olevia järjestelmiä, mm. Kainuun sotessa SoteDigi Oy:n toteuttaman VIRTA-pilotin ympäristöä.

Tuloksena saatiin tietojohtamisen tavoitetilan tekninen arkkitehtuuri (ratkaisukuvaus) ja karkean tason suunnitelma nykyisen tietovarastoratkaisun migraatioprojektista.

Vähimmäistietosisältöjen kehittämistyö (Järjestämislaki 29 §): Kehittämistyöhön osallistuminen DigiFinland Oy:n koordinoimassa VIRTA-tietojohtamisen verkostossa yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa järjestäjän vähimmäistietosisältöjen osalta (Järjestämislaki 29 §).

Kehittämistyön tulosten tuominen alueelle testattavaksi ja toimeenpantavaksi, jotta kansallisesti määritellyt tiedot saataisiin yhdenvertaisesti Kainuun omaan tiedolla johtamiseen, alueiden arviointiin ja seurantaan. 

TP2. Tietojohtamisen kyvykkyyden kehittäminen

Tavoitteena oli hankesuunnitelman mukaisesti nostaa tietojohtamisen tasoa Kainuun sotessa, jota kohti pyrittiin sekä tietojohtamisen kokonaisvaltaisella suunnittelulla että tietojohtamisen suunnitelmallisella kehittämisellä.

Tuotokset: 1. Tietojohtamisen kehittämissuunnitelma toimenpiteineen vs. 1.0 ja 2.0 2. Koulutustilaisuudet ja koulutuspalautteen kerääminen, tietojohtamiseen liittyvän tiedon jakaminen 3. Tietojohtamisen toimintamallin kartoitus sekä valmisteleva työ sen kehittämiseksi 4. Tietojohtamiseen liittyvän muutoksen siemenen istuttaminen

Keskeisenä hyötynä on tietojohtamisen kokonaisuuteen liittyvän problematiikan ja muutostarpeiden esiin nostaminen ja siihen vastaaminen tuottamalla hyödynnettävää tietoa tueksi jatkotyöhön sekä tietojohtamisen kokonaisuuteen liittyvän ymmärryksen lisääminen koulutuksen ja tiedon jakamisen avulla.

Tietojohtamisen kehittämissuunnitelman ja sen toimenpiteiden toteutumista olisi tukenut osa-alue 1:n sekä myös osa-lue 2/tp 1:n täysipainoinen toteutuminen hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Työpaketin tavoitteet olivat osin osa-alue 2/tp 1:een sidotut: ”Tietojohtamisen eri osa-alueiden järjestelmällisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen toteutumiseksi tavoitteena on muodostaa strategiasta ja toimintalähtöisestä kokonaisarkkitehtuurista johdettu tietojohtamisen kehittämissuunnitelma”. Tietojohtamisen kehittämissuunnitelman aikataulu oli tiukka ja organisaation strategiatyötä sekä arkkitehtuurityötä tehtiin eri aikataulussa. Osa-alue 1 työtä (vapaaehtoinen alueellinen valmistelu) ei edistetty Kainuun sotessa ennen kuin sote-lait menivät läpi ja työ alkoi hitaasti. 

TP3. Tietojohtamista tukevat työvälineet

TiJo-mallin kehittäminen ja uudistetun mallin käyttöönotto: TiJo (tietojohtamisen malli, tietokanta ja tietovarasto) on päivitetty ja teknisesti käyttöönotettu. TiJo käyttäjäkoulutus on järjestetty raportoinnin asiantuntijoille. TiJo mahdollistaa raportoinnin kehittämisen entistä tarkemmalla tasolla ja antaa alustan tietojen varastoinnille. TiJo toimii tietolähteenä  käyttöönotetulle raportointijärjestelmälle (Power BI).

Raportointijärjestelmän käyttöönotto: Kainuun sotelle on hankittu ja hankkeessa teknisesti käyttöönotettu moderni tietojohtamista tukeva raportointijärjestelmä – MS Power BI, jolla eri tietolähteistä saatavaa tietoa voidaan yhdistellä kätevästi. Raportointijärjestelmää voidaan hyödyntää kaiken raportoinnin tukena tarpeen mukaan ja se mahdollistaa tiedon visualisoinnin ja analysoinnin.  Raportoinnin asiantuntijatiimin kokousten avulla osaamista pyrittiin saamaan organisaatioon. Kainuun soten raportoinnin asiantuntijoita on koulutettu ja omatoiminen raportointi on nyt mahdollistettu.

Raportointitiimi: Hankesuunnitelmassa ei ollut suoraa ja selkeää tavoitetta raportointitiimin liittyen. Keskeisimmät tavoitteet TiJo-mallista/-tietovaraston päivittämisestä ja uuden raportointijärjestelmän käyttöönotosta saavutettiin. TiJo:on liittyvän osaamisen/ymmärryksen kasvattamista omassa organisaatiossa saatiin tuettua osallistamalla raportointitiimin avulla Kainuun soten eri asiantuntijoita TiJo-mallin päivittämiseen (erilaiset määrittelytyöt sekä TiJo:n ja lähdetietojen tarkistusraportit). Raportointitiimiläiset saivat myös koulutuksen TiJO:sta. Tietojen luokittelusta sote-tietopaketeittain luovuttiin. TiJo-malli ei ole vielä valmis, vaan se vaatii jatkotyöstämistä myös hankkeen jälkeen mallin/järjestelmän käytettävyyden parantamiseksi.

Uusi raportointijärjestelmä Power BI otettiin organisaatiossa käyttöön ja raportointitiimiläiset saivat koulutukset ohjelman käyttöön. Ohjelman avulla TiJo:sta saatavia tietoja on mahdollista visualisoida sekä eri tietolähteistä saatavia tietoja yhdistellä. Power BI:n käytön osaamisen vahvistamista tuettiin viikoittaisilla Power BI –työpajoilla. Raportointitiimillä oli tärkeä rooli TiJo:n päivittämisessä ja raportointijärjestelmän käyttöönotossa, mutta samalla tiimin toiminta oli myös kokeilu raportointi- ja analysointityön organisointiin ja resursointiin Kainuun sotessa (osana tietojohtamisen kyvykkyyden kehittämistoimenpiteitä).

TiJo:sta saatavia tietoja hyödyntäviä Power BI-raporttipohjia on käytettävissä raporttipalvelimella ja TiJo:n sekä Power BI:n koulutustallenteet ovat käytettävissä organisaatiossa myös hankkeen jälkeen. Kokemuksia, havaintoja ja palautetta tiimin toiminnasta voidaan hyödyntää Kainuun soten raportointi- ja analysointityön jatkokehittämisessä.

Digitaalisen ohjaustaulun määrittely ja käyttöönotto tukemaan tulevaisuuden sote-keskuksen toiminnanohjausta: Digitaalisen ohjaustaulun on tarkoitus tukea Tulevaisuuden sote-keskuksen operatiivista johtamista. Manuaalisen ohjaustaulun korvaamiseksi digitaalisella näytöllä tehtiin  vaatimusmäärittely asiakkaan tarpeesta ja tietoteknisistä riippuvuuksista. Tietoteknisen arkkitehtuurin määrittely on kuvattu ja tarvittavat tietojärjestelmät integraatioineen ovat tiedossa. Toteutus  ja käyttöönotto siirtyy hankkeen jälkeiseen aikaan. Valitun toimittajan kanssa on sopimusneuvottelu kesken. Tehtävässä ei edetty toteutukseen asti, mihin vaikutti alun perin hankintaprosessin hidas eteneminen ja loppujen lopuksi se, että valitun palveluntuottajan kanssa ei päästy sopimukseen työstä eikä hankeaika antanut enää mahdollisuutta muuhun ratkaisuun.

Alueellisen reaaliaikaisen asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto tukemaan mm. Tulevaisuuden sote-keskuksen johtamista ja ohjausta: Tulevaisuuden sote-keskuksen johtamisessa tarvitaan paitsi asiakkaiden näkemystä ja palautetta heidän saamastaan palvelusta ja asiakaskokemuksesta myös työntekijöiden palautetta työpäivästään. Reaaliaikaisen palautejärjestelmän suunnittelu- ja määrittelytyö on tehty ja kustannusarvio toteutusta varten on valmis. Palautejärjestelmän toteutus ja käyttöönotto ei toteutunut hankkeessa. Syynä tähän oli työn hidas eteneminen.

Tiedolla johtamisen pilotti: Pilotin ensimmäisenä tavoitteena tutkittiin, toteutuuko meillä kuvatun hoito- ja palveluketjun prosessin mukainen sydänpotilaan hoito sekä samalla tutkittiin nykyisen hoito- ja palveluketjun vaikuttavuutta.  Koska hoito- ja palveluketjua ei varsinaisesti oltu kuvattu, tehtiin se pilotissa. Seuraavana tavoitteena oli kehittää prosessia. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota eri toimijoiden rooliin ja vastuisiin prosessissa. Prosessin tarkasteluun oli tarkoitus liittää myös asiakkaan kokema terveyshyöty keräämällä mittaukseen mukaan asiakaspalautetta hankkeessa hankittavalla asiakaspalautejärjestelmällä. Tämä tavoite ei ole täyttynyt, koska asiakaspalautejärjestelmää ei hankkeen aikana saatu käyttöön. Sen sijaan asiakaspalautetta kerättiin pilotin aikana asiakaskyselyllä, joka toi esiin asiakaspalautteen keräämiseen liittyvän haastavuuden. Tärkeimpinä tuloksina ja hyötynä voi pitää hoito- ja palveluketjun kuvaamista, asiakkaan ja muiden osallisten näkökulman tuomista mukaan hoito- ja palveluketjuun ja sen kehittämiseen sekä vaikuttavuustiedon näkyväksi tuomista ja hyödyntämistä olemassa olevaa tietoa ja järjestelmää käyttäen.

HyVo-käyntiin liittyvät vaikuttavuusindikaattorit: Tavoitteena oli selvittää, mitä tietoa Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen puolella pilotissa uudistettavista HyVo-käynneistä/ryhmistä saadaan ja miten saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa. Tavoitetta ei ole KaRan osalta täysin vielä saavutettu, koska HELLÄn puolella pilotti on viivästynyt. HyVo-käyntiin liittyviä vaikuttavuusindikaattoreita ei ole vielä saatu käyttöön.

Osa-alue 3 

TP1. Asukkaan sähköiset palvelut

Maakunnallisen sote-digipalvelualustan kehittäminen asukasta ohjaaviksi ja digitaaliset palvelut kokoavaksi yhden luukun palveluksi: Hankesuunnitelmassa luetellut tavoitteet saavutettiin: 1. Digipalvelualustan suunnittelu ja määrittely 2. Verkkosivujen muutos digipalvelualustaksi terveysasemien vastaanottotoiminnan osalta. 3. Suomi.fi -palvelutietovarantoon tallennettujen palveluun liittyvien tietojen integrointi osaksi verkkosivuja.

Suunnittelu ja määrittely on tehty: Kainuun soten verkkosivuja selkeytetään poistamalla paljon tilaa vienyt informaatioarvoltaan vähäinen etusivun pääkuva. Näin etusivulle saadaan vapautettua tilaa itse palveluille. Etusivulle tuodaan oikopolku terveysasemien palveluihin sekä Suomi.fi-PTV-palvelutietoihin. Tätä suunnitelmaa ei ennätetty viedä hankkeen aikana tuotantoon, tuloksena demo toteutuksesta. Syynä alun perinkin kriittinen aikataulu ja verkkosivujen toimittajan epärealistinen suunnitelma toteutusaikatauluksi.

Omahoitoa ja yhteydenpitoa mobiililaitteilla: Hankesuunnitelmassa luetellut tavoitteet saavutettiin: 1. Käyttöliittymän suunnittelu ja määrittely 2. Käyttöliittymän toteutus 3. Käyttöliittymän testaus 4. Käyttöliittymän käyttöönotto

Kainuun Omasote -palvelun asiakkaiden käyttöliittymästä on saatu helppokäyttöisempi ja myös mobiililaitteilla saavutettavampi.

TP2. Työntekijän digitaaliset työkalut: 

Asiakkuussovelluksella tietoa asiakkaan kokonaistilanteesta ja tukea moniammatilliseen työhön: Hankesuunnitelmassa luetellut tavoitteet saavutettiin: 1. SBM-alustan päivittäminen 2. Asiakkuudenhallinnan prosessin ja sovelluksen määrittely sote-keskus roolille 3. Sovelluksen kehittäminen 4. Sovelluksen katselmointi 5. Sovelluksen hyväksyntä 6. Sovelluksen testaaminen 7. Sovelluksen koulutus ja käyttöönotto

Asiakkuussovellus tukee moniammatillisen vastaanottotoiminnan prosessia ja vastaanottotoiminnassa työskentelevien ammattilaisten työtä. Sovellus auttaa työntekijää asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa, nopeuttaa kokonaistilanteen hahmottamista ja paljon palveluita tarvitsevien terveyshyötypotilaiden löytämistä.

Toiminnanohjausjärjestelmä Kerralla kuntoon – toimintamallin tukena: Hankesuunnitelmassa luetellut tavoitteet 1&2 saavutettiin: 1. Hankkia toiminnanohjausjärjestelmä (TOJ) kokeilukäyttöön 2. Seurata kokeilukäytön kulkua (henkilöstön koulutus ja TOJ:n käyttöönotto ja 9 kuukautta kokeilukäytön tulosten seuranta) 3. Tavoite: Valmistella kilpailutus TOJ:n hankinnasta pysyvämpään käyttöön ei toteutunut, koska TOJ:ä ei päätetty ottaa pysyvämpään käyttöön Kainuun sotessa

TOJ:n käytöstä ja Kerralla kuntoon toiminnasta saatiin kokemusta ja ymmärretään nyt paremmin sillä saavutettavat hyödyt ja tiedetään sen rajoitteet.

Palveluseteli – Ostopalvelujärjestelmä PSOP:n käytön laajentaminen: Hankesuunnitelmassa luetelluista tavoitteista toteutuivat 1 & 3: 1. Nykytilan kartoitus 2. Laajennussuunnitelma 3. Käyttöönotto suun terveydenhuollossa. Aikataulutettua laajennussuunnitelmaa tulosalueittain ei ole pystytty toteuttamaan. Nykytilan kartoituksella on selvitetty tulosalueet, joilla olisi PSOP-järjestelmän avulla hallinnoitavaa ostopalvelua. Realistisen laajennussuunnitelman teko vaatii vielä yksiköiden ymmärryksen kasvattamista PSOP:sta ja sen tarjoamista hyödyistä sekä vuoropuhelua eri tulosalueiden kesken.

TP3. Tiedon laadun parantaminen:

Kirjaamisen valmennus osana sosiaalihuollon Kantaan liittymistä ja tiedolla johtamisen kyvykkyyden lisäämistä: 

Tavoitteiden toteutuminen: Työpaketin tavoite vahvistaa kirjaamisen osaamista kirjaamisvalmennuksin ja edesauttaa kansallisten määritysten käyttöönottoa alueella toteutui pääasiallisesti suunnitelman mukaan.

Tuotokset: 1. Kaksi sosiaalihuollon kirjaamisvalmennusta sosiaalihuollon työntekijöille ja lisäksi suppeampia koulutuksia eri tarpeisiin. 2. Kansakoulu –hankkeiden valmentamat kirjaamisasiantuntijoiden (yht.47) säännölliset verkostotapaamiset ja aktivoiminen toimimaan omissa työyksiköissä. 3. Kansallisten määrittelyjen käyttöönoton edistäminen laatimalla palvelutehtävittäin peilaustaulukoita nykyisten ja tulevien määritysten vastaavuuksille. 4. Kirjaamiseen liittyvistä muutoksista ja Kantaan liittymisestä tiedottamista organisaation vastuualueilla. 5. Yleiset kirjaamisohjeet, ilmoituslomakkeiden päivitys, kirjaamisen työohjeiden laatimista

Mitä jäi toteutumatta: Organisaatiossa on osassa sosiaalihuoltoa käytössä potilastietojärjestelmä, johon ei sosiaalihuollon mukaisia määrityksiä pysty tekemään. Näiden palvelutehtävien/sosiaalipalvelujen osalta määrittelyjen käyttöönottoa ei ole pystytty edistämään, muuten kuin käymällä keskustelua vastuualueilla. Keskusteluissa tunnistettu tarve  tietojärjestelmän muutokseen, joka on tehtävä ennen sosiaalihuollon Kantaan liittymistä.

Hyödyt: Organisaatiossa saavutettu ymmärrystä kirjaamisen ja tiedon laadun merkityksestä sosiaalihuollossa, vahvistettu kirjaamisen osaamista, käyty keskustelua tulevista muutoksista ja Kantaan-liittymisen valmisteluista. Lisäksi hankkeen aikana on toteutettu kysely henkilöstölle valmiuksista ja osaamisesta, josta saadaan jatkotoimien pohjalle tarvittavaa tietoa.

Sosiaalihuollon Kantaan liittymiseen valmistautuminen: 

Tavoitteiden toteutuminen: Lastensuojelun asiakasasiakirjoja arkistoitiin onnistuneesti vanhoina tietoina sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon Kantaan päättyneiden asiakkuuksien osalta vv. 2015-2020.

Mitä jäi toteutumatta: Kantaan liittymiseen valmistautumiseen liittyvistä muista tehtävistä hankkeen aikana ei kaikkien tehtävien osalta edetty suunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Valmistautumiseen keskeisesti liittyvä uusi asiakastietolaki astui voimaan 1.11.2021 ja sen toimeenpanoon liittyvät STM:n asetus käyttöoikeuksista sekä THL:n määräykset eivät ehtineet tulla voimaan hankkeen aikana/tulivat voimaan niin myöhäisessä vaiheessa, jonka vuoksi konkreettisia toimenpiteitä ei pystytty tekemään. Hankkeen aikana kartoitettiin keskustellen varmennekorttien/ lukulaitteiden tilannetta, käyttöoikeuksia, sähköisen allekirjoituksen tilannetta, OID-koodituksia. Keskustelujen pohjalta todettiin, että valmistautumiseen liittyvät em. asiat ovat etenemässä/työn alla organisaatiossa.

Hyödyt: Asiakirjojen pitkäaikaissäilytyksen mahdollistuminen ja sen myötä arkistointitilan tarpeen väheneminen. Muilta osin keskeisenä tuotoksena on  käydyt keskustelut organisaatiossa valmistautumiseen liittyen ja toimenpiteiden jalkauttaminen avainhenkilöille

TP4. Kyberturvallisuuden parantaminen

Hankesuunnitelmassa luetellut tavoitteet saavutettiin. Tavoitteena oli: 1. Tehdään riskien hallinnan nykytilan kartoitus. 2. Tehdään tietoturvariskien tunnistaminen. 3. Tehdään tiedonhallintayksikölle tietoriskien jatkuvaan hallintaan tarkoitetut dokumentoidut käytännöt ja suunnitelma niiden jalkauttamisesta organisaatioon. 4. Jatkuvuussuunnittelun pohjaksi tehdään nykytila-analyysi, jossa arvioidaan Kainuun soten varautumisen kokonaisuuden nykytila. 5. Laaditaan organisaatiolle jatkuvuussuunnitteluun kehityssuunnitelma ja vuosikello. 6. Määritellään vaihtoehtoiset toimintatavat, palautumisajat ja –pisteet sekä viestintä. 7. Keskitetyn lokienhallinnan taustatiedoksi tehdään kartoitus lokihallinnan nykytilasta. 8. Tehdään tarvittavat muutokset nykyiseen lokienhallinta politiikkaan. 9. Sovitaan tarvittavista toimenpiteistä keskitetyn lokienhallintajärjestelmän sekä prosessien käyttöönotosta.

Tärkeimpinä työpaketin tuotoksina olivat:  1. Riskienhallinnan osiosta valmistunut Kainuun sotelle riskienhallinnanraportti ja kehityssuunnitelma. 2. Lokienhallinta osiossa valmisteltu Kainuun sotelle lokipolitiikka jossa määritetään organisaation lokienhallinnan tavoitteet ja periaatteet. 3. Jatkuvuudensuunnittelun osiossa valmisteltu Kainuun sotelle jatkuvuussuunnittelun raportti, kehityssuunnitelma sekä jatkuvuussuunnitelma.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Osa-alue 1

Lyhyen aikavälin vaikutus ja vaikuttavuus: Hankkeen kehitystyöt hyödyttävät soteuudistuksen tavoitteiden toteutumista ja hyvinvointialueen valmistelua.

KaRa:ssa oli tehtäviä, jotka kohdistuivat HELLÄ:ssä kehitettävän toiminnan tukemiseen digitaalisilla ratkaisuilla. Näiden kehittämistehtävien edistymisellä/edistymättömyydellä oli suora vaikutus HELLÄ:ään ja päinvastoin. 

Pitkän aikavälin vaikutukset: Hankkeen tuotoksia voidaan hyödyntää soteuudistuksen toteutumisessa ja Kainuun hyvinvointialueen valmistelussa.

Osa-alue 2

TP1. Järjestämistehtävän selkiyttäminen ja järjestäjän tietotarpeet:

Paikkatieto-ohjelman käyttöönotto: Ei vaikutusta muihin alueilla oleviin hankkeisiin/kehittämistehtäviin eivätkä muut alueella olevat  hankkeiden/kehittämistehtävien onnistumiset ole vaikuttaneet tämän kehittämistehtävän onnistumiseen

Lyhyen/Pitkän aikavälin vaikutukset: Hyödynnetään hyvinvointialueen valmistelussa. Järjestäjä saa käyttöönsä monipuolisen työvälineen ja pystyy hyödyntämään sitä suunnitellessaan asukkaiden palvelutarpeen mukaisia palveluita ja niiden toteuttamispaikkoja.

Toiminta-arkkitehtuurin kuvaaminen: Hyvinvointialueen valmistelun aikataululla ja etenemisellä on ollut vaikutusta tähän kehittämistehtävään. Mikäli valmistelu olisi edennyt rivakammin, KaRa:n kehittämistyötä olisi voitu suoraan hyödyntää hyvinvointialueen valmistelussa.

Pitkän aikavälin vaikutukset: Hyvinvointialueen valmistelussa ja suunnittelussa hyödynnetään ARC-ohjelmaa ja siihen toteutettua tiedonhallintamallia.

Tulevaisuuden data-alustan suunnittelu ja määrittely: Ei varsinaisesti vaikutusta muihin alueilla tehtävän aikana olleisiin hankkeisiin/kehittämistehtäviin. KaRa:n tehtävistä TiJo:n päivittämisellä osaltaan vaikutusta tähän tehtävään (hyödyntämismahdollisuuden selvittäminen tulevassa ratkaisussa) sekä Raportointijärjestelmä Power BI:n käyttöönotto (tulevan ratkaisun raportointi- ja analytiikkajärjestelmä).

Määrittelyn perusteella voidaan toteuttaa kokonaisratkaisu, joka täyttää tulevat järjestäjän tietotarpeet. Toteutus aloitetaan v. 2022 (ICT-muutostuki).

Vähimmäistietosisältöjen kehittämistyö (Järjestämislaki 29 §): Kansallisen kehitystyön hitaus on vaikuttanut alueelliseen etenemiseen. Tehty kehittämistyö on hyödynnettävissä suoraan hyvinvointialueen valmistelussa ja vähimmäistietosisältöjen kehittämistyötä jatketaan DigiFinland Oy:n koordinoimassa VIRTA-verkostossa.

TP2. Tietojohtamisen kyvykkyyden kehittäminen

Alkuperäinen tavoite tietojohtamisen tason nostaminen: toteutumista ei voida arvioida, koska tietojohtamisen arviointimallia ei käytetty uudelleen vaikutusten mittaamiseksi. Lyhyen aikavälin vaikutus: tietojohtamisen ymmärryksen kasvattaminen tietoa jakamalla sekä suunnittelemalla asioita yhdessä (hankkeessa tehty työ, asioiden esiin nostaminen, kehittämistarpeiden kartoitus), tiedottamisen ja tiedon jakamisen kautta (osallistumismahdollisuudet tietojohtamiseen liittyviin tilaisuuksiin: koulutukset ja tiedotukset) sekä tarjoamalla koulutusmahdollisuus myös hankkeen kautta.

Työpaketissa on riippuvuus hankkeen muihin työpaketteihin. Tietojohtamisen kokonaisuuden eri ulottuvuuksia on kehitetty muissa työpaketeissa, joka on osaltaan konkretisoinut ja edesauttanut tietojohtamisen kyvykkyyden kasvua. Jotta KaRa-hankkeessa kokonaisuudessaan tehtyä työtä pystytään hyödyntämään jatkossa strategisesti, ymmärrys tietojohtamisesta ilmiönä, käsitteenä ja kokonaisuutena on olennaista sekä kiinnostus ja halu sen kehittämiseen.

Pitkän aikavälin vaikuttavuus: kun tietojohtamisen kokonaisuudessa esiin tulleisiin asioihin puututaan ja niitä lähdetään kehittämään ja edistämään suunnitelmallisesti, tekemällä muutostoimenpiteitä strategiselta tasolta lähtien sekä arvioimalla niiden vaikutuksia, johtaa se pitkällä aikavälillä tietojohtamisen kyvykkyyden kasvuun.

TIJO-mallin kehittäminen ja uudistetun mallin käyttöönotto: TIJO tietokanta on suoritetasolla asti valmiina hyödynnettäväksi. Suorite- ja kustannustiedot ovat yhdistettävissä. Järjestelmä tehostaa tiedolla johtamista ja nostaa osaltaan tiedolla johtamisen kyvykkyyttä. Mahdollistaa raportoinnin kehittämisen ja perusjärjestelmän tietojen varastoinnin. TIJO:n hyödynnettävyyttä tulevissa raportointitarpeissa on vielä selvitettävä. 

Raportointijärjestelmän käyttöönotto: Raportointiympäristö on hyödynnettävissä. Tehostaa ja parantaa tietotuotantoa osaltaan merkittävästi sitten, kun sen hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön. Vaatii vielä paljon työtä ja harjoitusta, jotta järjestelmä saadaan ns. haltuun. Hankkeen aikana se ei toteutunut, koska järjestelmä osoittautui haastavaksi omaksua, myös organisaation resurssiongelmat ja sitoutumisen ongelmat osaltaan vaikeuttivat järjestelmän hyödyntämisen omaksumista. 

Raportointitiimi: Lyhyen aikavälin vaikutus/vaikuttavuus: Kainuun sotessa saatiin raportointitiimin tuella ja avulla otettua käyttöön uusi raportointijärjestelmä, jolla voidaan yhdistellä tietoja eri lähteistä. Raportointitiimiläiset saivat koulutukset ja sen myötä perusvalmiudet Power BI:n sekä TiJo:n käyttöön. Hankkeen aikana toteutettu raportointitiimi (kokoonpano ja tiimin toiminta) toi esille selkeitä tarpeita raportointityön jatkokehittämiselle tiedolla johtamisen kokonaisuuden näkökulmasta.

Työpaketin kehittämistehtävien onnistumiseen voidaan katsoa vaikuttavan/vaikuttaneen osaltaan  organisaation tietojohtamisen kyvykkyys (Työpaketti 2. Tietojohtamisen kyvykkyyden kehittäminen) –työpaketin kehittämistehtävät. Tiedolla johtamisen työvälineiden hyödyntämisen osaamisen voidaan olettaa kasvavan organisaatiossa tiedolla johtamisen kyvykkyyden ja ymmärryksen kasvaessa. Toisaalta tiedolla johtamista tukevien työvälineiden käyttöönoton voidaan katsoa vaikuttavan osaltaan tiedolla johtamisen kyvykkyyteen. Myös ”1. Järjestämistehtävän selkiyttäminen ja järjestämisen tietotarpeet” –työpaketin kehittämistehtävillä on vaikutusta työpaketti 3. kehittämistehtäviin: järjestämistehtävän ja järjestäjän tietotarpeiden selkiytyessä/tarkentuessa tarkentuu myös se, millaista, miten ja mihin tarkoitukseen tiedolla johtamisen työvälineillä tuotetaan tietoa.

Digitaalisen ohjaustaulun määrittely ja käyttöönotto tukemaan tulevaisuuden sote-keskuksen toiminnanohjausta: Vapauttaa toteutuessaan terveysasemien henkilöstön substanssiosaamista hoitotyöhön ohjaustaulun manuaalisen kirjaamisen työn osalta. Työ jäi kesken, toteutusta ja käyttöönottoa haetaan Suomen Kestävän kasvun ohjelman mukaisessa hankevalmistelussa.

Alueellisen reaaliaikaisen asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto tukemaan mm. Tulevaisuuden sote-keskuksen johtamista ja ohjausta: Alueellisen reaaliaikaisen asiakaspalautejärjestelmän avulla palvelua voidaan tehostaa annetun palautteen perusteella jopa saman päivän aikana. Asiakkailta saatua tietoa hyödynnetään tiedolla johtamisessa. Palvelu paranee ja resursseja pystytään kohdistamaan suoraan akuuttiin tarpeeseen. Toteutukseen ei hankkeessa aika riittänyt, haetaan sitä Suomen Kestävän kasvun ohjelman mukaisessa hankevalmistelussa.

Tiedolla johtamisen pilotti: Lyhyellä aikavälillä pilotti toi esiin valitun asiakasryhmän asiakaskokemuksen sekä hoito- ja palveluketjun vaikuttavuuden. Kehittämistehtävässä oli tarkoitus hyödyntää hankittavaa asiakaspalautejärjestelmää asiakaspalautteen keräämiseen. Asiakaspalautejärjestelmään ei hankkeen aikana ennätetty hankkia, joten asiakaspalautetta kerättiin asiakaskyselyllä. Kehittämistehtävä on myös ollut vaikuttavuusindikaattorityön osalta sidoksissa Hellä- hankkeeseen. HyVo-käyntiin liittyviä vaikuttavuusindikaattoreita ei ole vielä tältä osin saatu käyttöön. Pitkällä aikavälillä kehittämistehtävä toivottavasti tuo helpommaksi enemmän (vaikuttavuus)tietoon perustuvan päätöksenteon.

HyVo-käyntiin liittyvät vaikuttavuusindikaattorit: Sidoksissa vahvasti Hellä-hankkeeseen, jossa työ vielä kesken ja jatkuu. Tulevaisuudessa yhtenäiset vaikuttavuusindikaattorit antavat työkalut vaikuttavuuden mittaamiseen.

Osa-alue 3

TP1. Asukkaan sähköiset palvelut

Maakunnallisen sote-digipalvelualustan kehittäminen asukasta ohjaaviksi ja digitaaliset palvelut kokoavaksi yhden luukun palveluksi: Kehittämistehtävän onnistuminen edisti Hellä-hankkeessa kehitettävää terveysasemien vastaanottotoimintaa, kun terveysasemien palveluiden näkyvyyttä verkkosivuilla saatiin parannettua. Sitä vastoin kehittämistehtävään varattu resurssi ei riittänyt Hellä-hankkeessa kehitettävän perhekeskustoiminnan tukemiseen ja verkkosivujen palvelumuotoiluun tältä osin.  Suomi.fi -palvelutietovarantoon tallennettuihin palvelutietoihin pääsee jatkossa Kainuun soten verkkosivujen etusivulta. Jatkossa verkkosivuja voidaan kehittää siten, ptv:ssa olevaa tietoa tuodaan laajemmin osaksi verkkosivuja, joissa on palvelun kuvauksia ja yhteystietoja. Tämä helpottaisi jatkossa palvelutietojen ylläpitoa verkkosivuilla. Muiden hankkeiden onnistumisella ei ole ollut vaikutusta tämän kehitystehtävän toteutukseen. Työ jäi kesken, toteutuksen jatkamista ja käyttöönottoa haetaan Suomen Kestävän kasvun ohjelman mukaisessa hankevalmistelussa.

Omahoitoa ja yhteydenpitoa mobiililaitteilla: Omasoten käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Omasoten uudistuksesta saatu käyttäjäpalaute on ollut myönteistä. Omasote -palvelun uudistamisen onnistuminen on ollut vaikutusta Hellä-hankkeessa toteutettavan vastaanottotoiminnan kehittämistehtävän onnistumiseen. Uudistunut Omasoten käyttöliittymä on houkutteleva ja helpottaa ammattilaisia työssään innostaa asiakkaita käyttämään järjestelmää ensisijaisena yhteydenottotapana. Muilla alueella olevien kehittämistehtävien/hankkeiden onnistumisella/epäonnistumisella ei vastaavasti ole ollut vaikutusta tämän kehittämistehtävän onnistumiseen. Omasoten omahoitoa tukevissa ominaisuuksissa on edelleen kehitettävää ja näitä sisällytetään Suomen Kestävän kasvun ohjelman mukaiseen hankehakuun.

TP2. Työntekijän digitaaliset työkalut: 

Asiakkuussovelluksella tietoa asiakkaan kokonaistilanteesta ja tukea moniammatilliseen työhön: Kehittämistehtävän onnistuminen on edistänyt Hellä-hankkeessa toteutettavaa vastaanottotoiminnan kehittämistä. Asiakkuussovellus kehitettiin tukemaan tämän hetkistä moniammatillista tiimitoimintamallia, joka on vielä nykyisellään hoitajien ja lääkäreiden yhteistyötä. Kun Hellä-hankkeen edistämä vastaanottotoiminnan toimintatavan muutos edistyy ja toimintamalliin saadaan mukaan myös muita ammattiryhmiä, tulee näiden ammattiryhmien tietotarpeet kartoittaa ja asiakkuussovelluksen kehittämistä jatkaa. Jatkokehittämistä haetaan Suomen Kestävän kasvun ohjelman hankehaussa.

Toiminnanohjausjärjestelmä Kerralla kuntoon – toimintamallin tukena:  Vaikka toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä ei päätetty enää jatkaa eikä sen hankintaa pysyvämpään käyttöön päätetty toteuttaa, saatiin Kerralla kuntoon -toimintamallista hyvää kokemusta ja sen kehittämistä suun terveydenhuollossa jatketaan. Jatkossa selvitettäväksi jää millainen toiminnanohjausjärjestelmä tukisi Kerralla kuntoon -toimintamallia parhaiten Kainuun soten hammashoitoyksiköissä.

TOJ kokeilukäytöllä ei ole riippuvuuksia muihin alueella tehtäviin kehittämistehtäviin ja näin ollen tällä tehtävällä ei ole ollut vaikutusta muiden tehtävien onnistumiseen, eivätkä muiden kehittämistehtävien onnistumisilla ollut vaikutusta tämän tehtävän lopputulokseen.

Palveluseteli – Ostopalvelujärjestelmä PSOP:n käytön laajentaminen: Suun terveydenhuollon palvelusetelit myönnetään jatkossa  PSOP-järjestelmän kautta ja niihin liittyvä laskutus ja tilitys hoituu nyt PSOP-järjestelmällä, jolloin ostopalveluiden tiedot ovat saatavissa järjestelmästä. Nykytilan kartoituksessa on saatu selville, että mm. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja Aikuisten mielenterveys ja riippuvuuksien hoito -vastuualueilla ostetaan ostopalveluita, joita voitaisiin hallinnoida PSOP-järjestelmällä. Kehittämistehtävällä ei ollut riippuvuuksia muihin hankkeisiin / kehittämistehtäviin. PSOP:n käytön laajentamista edelleen uusiin palveluihin sisällytetään Suomen Kestävän kehityksen ohjelman hankehakuun.

Kirjaamisen valmennus osana sosiaalihuollon Kantaan liittymistä ja tiedolla johtamisen kyvykkyyden lisäämistä: Kirjaamisen merkityksen ymmärrys ja osaaminen vahvistui organisaatiossa. Valmistauduttiin tuleviin muutoksiin. Kirjaamisvalmennuksien jatkuvuus (täydennyskoulutuksena sekä kirjaamisasiantuntijoiden toimesta työyksiköissä) Kirjaamisasiantuntijoiden verkostotapaamiset jäävät osaksi organisaation toimintaa. Kirjaamisen tueksi perustettu työryhmä jatkaa kirjaamiseen liittyvien asioiden selvitystä ja koordinoi yhdenmukaisten käytäntöjen muodostumista. Alueella olevien muiden sosiaalihuoltoon liittyvien hankkeiden kanssa on käyty läpi monialaista kirjaamista ja valmennettu työryhmiä monialaiseen kirjaamiseen. Pitkällä aikavälillä hankkeen aikana tehdyt toimet ja organisaation toimintaan jäävät rakenteet edesauttavat valmistautumista tulevaan sosiaalihuollon Kantaan liittymiseen ja vahvistavat tiedolla johtamiseen tarvittavan tiedon laatua.

Sosiaalihuollon Kantaan liittymiseen valmistautuminen: Lastensuojelun asiakasasiakirjojen Kanta-arkistointi mahdollistaa asiakirjojen asianmukaisen pitkäaikaissäilytyksen. Muita vaikutuksia kehittämistehtävän myötä: Työohjeiden tarkentaminen (asiakirjojen valmismerkinnät, päivämäärämerkinnät), arkistointiohjeiden päivitys lastensuojelussa sekä toimintatapoihin huomion kiinnittäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen.

Hankkeen aikana tunnistettiin tarve suunnitella mahdollista jatkoa vanhojen tietojen arkistoinnille. Tarve arkistoinnin rajauksen ulkopuolelle jäävien asiakirjojen osalta lastensuojelussa (ennen 2015 syntyneet ja 2021 alkaen syntyneet asiakirjat). Lisäksi hankkeen aikana tehtiin alustava selvitys vanhojen tietojen arkistoinnista muissa palvelutehtävissä.

TP4. Kyberturvallisuuden parantaminen:

Työpaketissa syntyneiden tuotoksien lisäksi, lyhyellä aikavälillä hyötyinä nousi esiin ymmärryksen lisääntyminen aihepiirien parissa työskenteleville henkilöille. Pidemmällä aikavälillä hyötyinä pitäisi näkyä organisaation parempi näkyvyys ja reagointi tietoturvatapahtumiin, organisaation kustannustehokas tietoturvan kehittäminen toimivan tietoturvariskien hallinnan avulla sekä parempi varautuminen normaaliolojen häiriötilanteisiin.

Kehittämistehtävällä ei ollut tunnistettuja riippuvuuksia muihin alueen kehittämistehtäviin/hankkeisiin.

KaRa

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Väestörakenne muutoksessa