Kanta-Hämeen rakenneuudistus
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Kokonaisuuden nimi
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Hankekokonaisuuden tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä ja yhteistä kehittämistä Kanta-Hämeessä, vahvistaa soten tietojohtamista päätöksenteon ja johtamisen eri tasoilla, tukea tietojärjestelmien kehittämistä sekä tukea Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman digitavoitteita.
Jotta alueen kokonaisuutta voidaan koordinoida ja johtaa johdonmukaisesti, hankkeen
kautta varmistetaan laadukas ja alueen toimijoita hyödyttävä alueellinen yhteistyö ja huolehditaan
välttämättömästä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishankkeiden hallinnoinnista, koordinaatiosta
ja viestinnästä. Jotta hankkeella on lisäarvoa, tuetaan sen kautta alueen toimijoita järjestämistehtävässään
ja tehtävän eteenpäinviennissä ja synergiahyötyjen löytämisessä. Olennaista on, että alueellinen yhteistyö nivotaan kansalliseen yhteistyöhön, tilannekuvaan ja tavoitteisiin sekä Kanta-Häme voi osaltaan tukea kansallista ponnistelua uudistuksen eteen. Hankkeen kautta voidaan turvata jo aiemmilla uudistuskausilla tehdyn työn jatkaminen ja edelleen hyödyntäminen.
Hankekokonaisuus vahvistaa yhteistyöhön liittyviä rakenteita, toimintamalleja ja verkostomaista
yhteistyötä sekä alueen sisällä sekä muiden maakuntien sekä kansallisten toimijoiden kanssa. Verkostomaisessa yhteistyössä viedään eteenpäin muun muassa tietojohtamisen, tutkimus-
kehittämis, innovaatio- ja osaamistoiminnan, asiakaskokemuksen, hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen sekä vaikuttavuusperustaisten johtamisen ja palvelupolkujen teemoja. Keskeinen yhteisesti
kehitettävä teema on lisäksi alueen kokonaisvaltainen johtamisen kehittäminen alueelliset
erityispiirteet huomioiden. Johtamista tuetaan sekä strategisella, järjestämisen ja tuottamisen tasolla;
ihmisten ja organisaatiokulttuurien muutoksen johtamisen tasolla, että tiedon, tuottavuuden ja
mittaamisen tasolla.
Kolmanneksi hankkeen kautta yhtenäistetään alueen sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintaprosesseja ja toimintamalleja erityisesti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -
ohjelman näkökulmasta. Tavoitteena ovat sekä digitaalisten palveluiden kehittäminen ja toiminnan
muutosten mahdollistaminen, sekä yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen suunnittelu ja kehittäminen
tietoturva huomioiden sekä valtakunnallisten toimintamallien käyttöönotto. Kehittäminen on lainsäädännön, THL:n määräysten ja ohjeiden sekä valtakunnallisen SOTE-kokonaisarkkitehtuurin
linjausten mukaista ja nivoutuu tiiviisti kansallisten toimijoiden kehittämistyöhön. Prosessien ja palveluiden uudistaminen tukee palvelujen, erityisesti peruspalvelujen saatavuutta, yhteensovittamista
ja yhteentoimivuutta sekä jatkuvuutta, palvelujen vaikuttavuutta ja kustannusten nousun hillintää.
Neljänneksi hankkeen kautta koordinoidaan ja toteutetaan laajapohjaista usean maakunnan laajuista
yhteistä tuotannonohjauksen suunnittelua.
Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021
Hankekokonaisuuden hallinnoijana toimii Hämeen liitto.
Osatoteuttajat:
Hattulan kunta, Hausjärven kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta. Lopen kunta, Riihimäen kaupunki, Forssan kaupunki, Ypäjän kunta, Tammelan kunta, Jokioisten kunta, Humppilan kunta, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Riihimäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Potilastietojärjestelmäriippumattoman tuotannonohjauksen alueellisessa kehittämisessä ovat mukana Etelä-Pohjanmaan alue, Päijät-Hämeen alue ja Satakunnan alue
Lisäksi kumppaneina toimivat alueen oppilaitokset, sekä yritykset ja järjestöt sekä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on käynnistänyt sote-uudistuksen valmistelun kahden merkittävän valtionapuhaun myötä. Kesällä 2019 annetussa lisätalousarviossa uudelleen kohdennettiin edellisen vaalikauden maakunta- ja sote-uudistuksen käyttämättä jääneet rahat. Määrärahasta jaetaan alueille valtionavustuksina voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvaan vapaaehtoiseen alueelliseen yhteistyöhön ja yhteisen valmistelun tukemiseen enintään 120 miljoonaa euroa vuosille 2020–2021.
Valmistelun rahoituksessa kyse ei ole tulevan sote-uudistuksen toimeenpanosta, vaan vapaaehtoisen alueellisen yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Näissä hankkeissa voidaan jatkaa edellisellä vaalikaudella tehtyä valmistelua ja alueen kuntien ja kuntayhtymien aloittamaa, välttämättömäksi osoittautunutta kehittämistyötä. Avustuksen myöntämisessä arvioidaan erityisesti hankkeen yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikuttavuuden toteutumista sekä hankkeen yleistä merkitystä. Taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuinka hankkeen toimenpiteillä voidaan edistää tuottavuutta tai vähentää esimerkiksi päällekkäisiä kustannuksia tietojärjestelmien ylläpidosta.
Kanta-Hämeessä hankekokonaisuuden tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä ja yhteistä kehittämistä Kanta-Hämeessä, vahvistaa soten tietojohtamista ja tietojärjestelmien kehittämistä sekä tukea Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sote-keskusohjelman tavoitteita digitaalisuuden hyödyntämisestä. Tässä vaiheessa tehdä valtionapuhankkeen puitteissa muutoksia palveluiden järjestämiseen, vaan kohdistetaan yhteinen kehittäminen palveluprosesseihin ja -polkuihin, johtamiseen, tietojärjestelmiin ja yhteisen näkemyksen vahvistamiseen mm. tietojohtamisesta. Lisäksi vahvistetaan vapaaehtoisia rakenteita mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä asiakaslisäarvon tuottamisen osalta.
Tavoitteet ja tarpeet on määritelty yhdessä huomioiden nykyinen tilannekuva kansallisen sote-reformin suhteen. Lisäksi hankesuunnitelmassa pyritään osaltaan vastaamaan niihin haasteisiin, joita on nostettu esiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittaisissa arvioissa. Kanta-Hämeessä palveluiden järjestäminen on jakautunut usealle järjestämisvastuulliselle organisaatiolle, ja toimintatavat ja rakenteet eroavat toisistaan. Toisaalta osa palveluista on organisoitu maakunnan laajuisiksi ja yhteistyötä tehdään jo mm. tietojärjestelmien, hankintojen ja palveluiden kehittämisen suhteen.
Kanta-Hämeen sote-rakenneuudistuksen valmistelua tukevan hankekokonaisuuden tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä ja yhteistä kehittämistä Kanta-Hämeessä, vahvistaa soten tietojohtamista päätöksenteon ja johtamisen eri tasoilla, tukea tietojärjestelmien kehittämistä sekä tukea Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman digitavoitteita. Näiden tavoitteiden tarkemmat toteuttamistoimet ja seuranta on kuvattu hankesuunnitelmassa osa-alueittain. Osa-alueiden tavoitteet nivoutuvat yhteen yhteisten päämäärien kautta.
Jotta alueen kokonaisuutta voidaan koordinoida ja johtaa johdonmukaisesti, hankkeen kautta varmistetaan laadukas ja alueen toimijoita hyödyttävä alueellinen yhteistyö ja huolehditaan välttämättömästä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishankkeiden hallinnoinnista, koordinaatiosta ja viestinnästä. Jotta hankkeella on lisäarvoa, tuetaan sen kautta alueen toimijoita järjestämistehtävässään ja tehtävän eteenpäinviennissä ja synergiahyötyjen löytämisessä. Olennaista on, että alueellinen yhteistyö nivotaan kansalliseen yhteistyöhön, tilannekuvaan ja tavoitteisiin sekä Kanta-Häme voi osaltaan tukea kansallista ponnistelua uudistuksen eteen. Hankkeen kautta voidaan turvata jo aiemmilla uudistuskausilla tehdyn työn jatkaminen ja edelleen hyödyntäminen.
Hankekokonaisuus vahvistaa yhteistyöhön liittyviä rakenteita, toimintamalleja ja verkostomaista yhteistyötä sekä alueen sisällä sekä muiden maakuntien sekä kansallisten toimijoiden kanssa. Verkostomaisessa yhteistyössä viedään eteenpäin muun muassa tietojohtamisen, tutkimus- kehittämis, innovaatio- ja osaamistoiminnan, asiakaskokemuksen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä vaikuttavuusperustaisten johtamisen ja palvelupolkujen teemoja. Keskeinen yhteisesti kehitettävä teema on lisäksi alueen kokonaisvaltainen johtamisen kehittäminen alueelliset erityispiirteet huomioiden. Johtamista tuetaan sekä strategisella, järjestämisen ja tuottamisen tasolla; ihmisten ja organisaatiokulttuurien muutoksen johtamisen tasolla, että tiedon, tuottavuuden ja mittaamisen tasolla.
Kolmanneksi hankkeen kautta yhtenäistetään alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosesseja ja toimintamalleja erityisesti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman näkökulmasta. Tavoitteena ovat sekä digitaalisten palveluiden kehittäminen ja toiminnan muutosten mahdollistaminen, sekä yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen suunnittelu ja kehittäminen tietoturva huomioiden sekä valtakunnallisten toimintamallien käyttöönotto. Kehittäminen on lainsäädännön, THL:n määräysten ja ohjeiden sekä valtakunnallisen SOTE-kokonaisarkkitehtuurin linjausten mukaista ja nivoutuu tiiviisti kansallisten toimijoiden kehittämistyöhön. Prosessien ja palveluiden uudistaminen tukee palvelujen, erityisesti peruspalvelujen saatavuutta, yhteensovittamista ja yhteentoimivuutta sekä jatkuvuutta, palvelujen vaikuttavuutta ja kustannusten nousun hillintää. Neljänneksi hankkeen kautta koordinoidaan ja toteutetaan laajapohjaista usean maakunnan laajuista yhteistä tuotannonohjauksen suunnittelua.
Yhteistyötä Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollossa on tiivistetty, omistajaohjausta vahvistettu, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita kehitetty ja vahvistettu, tietojohtamista parannettu ja vahvistettu, tietojärjestelmiä, erityisesti asiakkaan sähköisiä palveluita laajennettu ja parannettu sekä luotu tiekarttaa ja etenemistapaa yhteistyöstä huomioiden Marinin hallituksen esityksen tulevista hyvinvointialueista. Lisäksi kehitetään yhteistyötä TKIO-toiminnan osalta, vahvistetaan keinoja asiakasarvon lisäämiseksi ja tuetaan erityisesti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen muutosjohtamista ja toimintakulttuurin muutosta. Osa-alueen 4 kautta on syntynyt selkeä suunnitelma tuotannonohjausjärjestelmän hankinnasta.
Kanta-Hämeen sote-rakenneuudistuksen valmistelua tukevan hankekokonaisuuden tavoitteena oli tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä ja yhteistä kehittämistä Kanta-Hämeessä, vahvistaa soten tietojohtamista päätöksenteon ja johtamisen eri tasoilla, tukea tietojärjestelmien kehittämistä sekä tukea Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman digitavoitteita.
Tavoite oli, että hankkeen kautta varmistetaan laadukas ja alueen toimijoita hyödyttävä alueellinen yhteistyö ja huolehditaan välttämättömästä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishankkeiden hallinnoinnista, koordinaatiosta ja viestinnästä. Jotta hankkeella on lisäarvoa, tuetaan sen kautta alueen toimijoita järjestämistehtävässään ja tehtävän eteenpäinviennissä ja synergiahyötyjen löytämisessä. Olennaista on, että alueellinen yhteistyö nivotaan kansalliseen yhteistyöhön, tilannekuvaan ja tavoitteisiin sekä Kanta-Häme voi osaltaan tukea kansallista ponnistelua uudistuksen eteen. Hankkeen kautta turvattiin jo aiemmilla uudistuskausilla tehdyn työn jatkaminen ja edelleen hyödyntäminen.
Verkostomaisessa yhteistyössä vietiin eteenpäin muun muassa tietojohtamisen, tutkimus- kehittämis, innovaatio- ja osaamistoiminnan, asiakaskokemuksen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä vaikuttavuusperustaisten johtamisen ja palvelupolkujen teemoja.
Lisäksi hankkeen kautta yhtenäistettiin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosesseja ja toimintamalleja erityisesti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman näkökulmasta. Tavoitteena oli sekä digitaalisten palveluiden kehittäminen ja toiminnan muutosten mahdollistaminen, sekä yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen suunnittelu ja kehittäminen tietoturva huomioiden sekä valtakunnallisten toimintamallien käyttöönotto. Kehittäminen oli lainsäädännön, THL:n määräysten ja ohjeiden sekä valtakunnallisen SOTE-kokonaisarkkitehtuurin linjausten mukaista ja nivoutui tiiviisti kansallisten toimijoiden kehittämistyöhön. Prosessien ja palveluiden uudistaminen tukee palvelujen, erityisesti peruspalvelujen saatavuutta, yhteensovittamista ja yhteentoimivuutta sekä jatkuvuutta, palvelujen vaikuttavuutta ja kustannusten nousun hillintää. Neljänneksi hankkeen kautta koordinoitiin ja toteutettiin laajapohjaista usean maakunnan laajuista yhteistä tuotannonohjauksen suunnittelua.
Hankkeen osa-aluekohtaiset ja osahankekohtaiset tulokset on eritelty tarkemmin liitteenä olevaan loppuraporttiin. Osahankkeista toteuttamatta jäi omistajapoliitikan vahvistaminen. TKIO-kokonaisuutta ehdittiin edistää hyvin vähän. Johtamisen uudistamista toteutettiin Tulevaisuuden sote-keskushankkeen kautta, joskin hankkeet tekivät kokonaisuuden toteuttamisessa yhteistyötä.
Kokonaisuudessaan osaprojektit saatiin toteutettua ja toimenpiteet etenevät suunnitellusti. Hankkeessa toteutettiin useampi muutossuunnitelma, jotka hyväksytettiin valvojalla. Hankkeen tuloksena saatiin useita hyviä, varsin alustavia tuloksia, joten työtä on syytä jatkaa. Hanke lisäsi yhteistyötä alueella ja sen turvin voitiin jatkaa ns. aiemman tuotantokauden yhteistyötä. Hankkeen tuloksia pyritään jalkauttamaan jatkohankkeissa sekä organisaatioiden omassa toiminnassa, sekä viedään eteenpäin hyvinvointialuevalmistelussa.
Hankkeen hyödyt kohdistuivat sekä alueen verkostorakenteisiin ja hallinnon yhteistyöhön, asiakkaalle mm. digitaalisina asiointimahdollisuuksina sekä johtamiseen erilaisen tietopohjan lisääntymisenä. Hyötyjä syntyi myös ammattilaisten työhön. Työtä tulee kuitenkin jatkaa, sillä moni kokeilu tai työstäminen jäi lyhyen hankeajan myötä kesken.
Hankkeen osa-alueittaiset tulokset ja tuotokset on tiivistetty tähän:
Osa-alue 1
- alueen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö tiivistyi
- kehittäminen on yhteisesti koordinoitua. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota myös johtamiseen.
- Hyötyjä syntyi hankehallinnoinnin keskittämisestä yhteen paikkaan ja mahdollistamalla asiantuntijaosaamisen jakaminen koko alueelle mm. tiedonhallinnan, tietojohtamisen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien osalta. Osa-alueen kautta tuettiin myös Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen toimeenpanoa
- kansallisen ja alueellisen tilannekuvan ylläpito ja päivittäminen koordinoidusti.
Osa-alue 2:
- Tietojohtamisen kypsyystaso on arvioitu ja tiekartta luotu.
- Prodacapo Regionin tietopohjaa on laajennettu
- Palvelupolkuja on kuvattu ja vaikuttavuuden mittaaminen on käynnissä.
- Tietohuollon ja indikaattoritietojen keräämisen osalta on tehty pilotointia automatiikan hyödyntämiseksi.
- Vaikuttavuus arvoon perustuvana johtamistapana on osana Tulevaisuuden sote-keskuksen valmennuksia viety eteepäin ja
- Pilotti virtauksen parantamisesta vuodeosastoilla on toteutettu
- asiakasosallisuutta on kehitetty yhteisen foorumin ja valmennusten kautta
- Maakunnallinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on tehty käyttäen valtakunnallisia seurantaindikaattoreita ja mittareita.
Osa-alue 3
- sähköisiä asiointikanavia on lisätty (mm. chat, esitiedot, omaolo)
- omaolo-palveluita viety eteenpäin
- tehty esiselvitykset esitietojen, integraatioalustan ja ict-muutossuunnitelman osalta
- Suomi.fi –valmiuteen siirtyminen sekä muut ydinjärjestelmien kehittämistoimet toteutettu
- Ikäihmisten asiakas- ja palveluohjauksen toiminnanohjauksessa on pilotissa otettu käyttöön järjestelmä, joka on suunniteltu rakenteeltaan yhteneväksi koko maakuntaa palvelevaksi.
Osa-alue 4
Viety eteenpäin neljän alueen yhteistä tuotannonohjaushanketta, tehty pilotointia eri toiminnoissa, tehty yhteistä määritystyötä ja hallintamallia.
Hankkeen kokonaisvaikuttavuutta on hyvin lyhyen hankekauden johdosta vaikea arvioida. Monet käyntiin saadut osahankkeet tai toteutukset jatkuvat nykyorganisaatioissa tai niiden vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä.
Osa-alueen 1 osalta
- Jatkettiin tavoitehakuisesti ja yhteistyötä tiivistäen alueen ylimmästä sote-johdosta sekä keskeisistä kehittämistoimijoista koostuvan strategisen sote-kehittämisryhmän työskentelyä. Verkosto työskentelee edelleen.
- Nivottiin Tulevaisuuden sote-keskuksen toimet ja päätösrakenteet yhteen sote-rakenneuudistushankkeen kanssa.
- Keskitetty hankehallinnointi mahdollisti myös pienten organisaatioiden osallistumisen kehittämiseen.
- Huolehdittiin välttämättömästä esivalmistelusta hyvinvointialuereformiin valmistauduttaessa, mm. koordinoimalla VATEn muodostamista ja muita välttämättömiä toimia. Ilman tätä työtä valmistelua ei olisi voitu käynnistää ripeästi lainsäädännön voimaantultua.
- Hankkeen aikana luodut viestintärakenteet mahdollistavat tiedonkulun organisaatioiden eri portaisiin. Nämä rakenteet tasa-arvoistavat tiedonvälitystä ja antavat kaikille vastuuorganisaatioille ja niissä työskenteleville ihmisille mahdollisuuden samaan tietoon.
Hankkeella oli tiivis yhteys alueen Tulevaisuuden sote-keskushankkeeseen ja sama ohjausmekanismi. Toisaalta hankkeiden eri aikataulut toivat haasteen toteutuksiin. Osa-alue 1 oli pitkälti koordinaatio- ja tiedotustyötä sekä välttämätöntä hallinnointia, jota tarvitaan varsinaisen kehittämistyön tueksi sekä hankkeen muiden osa-alueiden että rinnakkaishankkeiden osalta.
Osa-alue 2
Osa-alueen vaikutuksia on tarkasteltu osahankkeittain -kokonaisuuksittain.
HYTE: Hanke on ollut jälleen yksi uusi askel alueellisessa hyte-yhteistyössä, johon nyt saatiin kiinnitettyä aiempaa enemmän johtotehtävissä toimivia henkilöitä. Tämä todennäköisesti auttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuden ja tarvittavan yhteistyön etenemisessä myös jatkossa niin kunnissa kuin alueellisesti. Ymmärryksen ja osaamista lisääntyminen on vahvistanut pohjaa työn jatkamiselle.
Asiakasosallisuus: Asiakaskokemuksen johtamisen ja asiakaskokemusverkoston toimintaa koskeva mallinnus tukee vahvasti hyvinvointialueen valmistelutyötä ja sen eri osa-alueita. Se tulee järjestettävien koulutusten ja jalkautumisen myötä lisäämään ammattilaisten ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja tukemaan hyvinvointialueen onnistumista mm. asiakastyytyväisyyden suhteen.
Tietojohtaminen: Vaikuttavuus tietojohtamisen osalta on liittynyt paljolti kokonaiskuvan ymmärryksen kehittämiseen (mitä ovat tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen tai mitä mitä on tiedon tuotanto, hallinta ja hyödyntäminen) hyvinvointialueen eri esimiestasojen ja johdon osalta. Monin eri tavoin sirpaleisen maakunnan kehittämistarpeet voivat liittyä niin johtamiseen, oppivaan organisaation, teknologioihin tai esim. prosesseihin ja työtapoihin. Kanta-Hämeen osalta on kovin vähän tunnistettavissa mitään "poppakonstia" tietojohtamisen rintamalla, mutta sellaisina voidaan pitää esimerkiksi yhtenäisen kirjaamiskäytännön luomista vaikkapa sosiaalipalveluiden osalta datan laadun varmistamiseksi. Erilaisuuksien tunnistaminen ja tunnustaminen on siis ollut yksi keskeisistä saavutuksista.
Tietojohtamisen pilotit:
- Lyhyen aikavälin vaikutukset liittyvät työajan säästöön T3-laskennan osalta. Toisaalta se vahvistaa myös käyttäjien käsitystä tietojohtamisen välineiden ja mittareiden mahdollisuuksista ja edesauttaa mittareiden käytön merkitystä laajemmalti pitkällä aikavälillä.
Vaikuttavuuskokeilut ovat opettaneet meille paljon tavoista, joilla vaikuttavuutta ylipäätään voidaan mitata. Vaikuttavuusperusteinen johtaminen on olennaisen tärkeää kehittämistä ja pilottien myötä on kertynyt tietoa siitä, miten tietoja kannattaa kerätä.
Pullonkaulat virtauksen nopeuttamisen tiellä on tunnistettu ja osaan jo tartuttu. Hoitojaksoja on saatu lyhennettyä. Moniammatilliset tiimit ovat löytäneet paremman keskusteluyhteyden. Prosessien yksinkertaistamista on aloitettu. Merkittävin haittaava ja hidastava tekijä on ollut korona eikä varsinaisesti riippuvuudet muista hankkeista. Toisaalta hanke on tukenut muita meneillään olevia hankkeita tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.
Osa-alue 3
Eri osahankkeiden lyhyen ajan vaikutukset olivat hieman erilaisia ja ne on kuvattu osahankkeittain:
- Integraatioalustaselvitys: Selvityksen perusteella järjestelmäsalkun integraatioiden toteutustapa on hajanainen sekä järjestelmien sisällä että järjestelmien välillä, ja integraatioista kertynyt tekninen velka on huomattava. Integraatioiden hallinta on resursoitu puutteellisesti, eikä hallinnassa sovelleta systemaattisesti järjestelmästrategiaa, integraatioiden viitearkkitehtuuria tai mitään muitakaan hallinnon ja johtamisen välineitä. Integraatiot eivät pääsääntöisesti ole monitoroitavissa. Selvitys loi pohjaa jatkovaiheelle.
- Omaolo: Yhteisellä työpajatyöskentelyllä saavutettiin yhteisiä käytöntöjä ja lisäksi synergiaetuja toisilta oppimisen muodossa. Yhteiselle kehittämiselle löytyi toimivat foorumit ja verkosto, joka kuitenkin tarvitsee tukea ja koordinaatiota tuekseen.
Chat-pilotit: Asiakkaat saivat uuden asiointikanavan, jonka monet kokivat erittäin hyödylliseksi. Chat-palvelua on helppo käyttää ja tietosuojan kannalta turvallinen vaihtoehto, koska chatia voi käyttää myös esim. täydessä linja-autossa. Ammattilaiset kokivat myös chatin käytön helpoksi ja hyväksi palvelutavaksi. Ammattilaisten aikaa säästyy, koska asiointi chatissa kävi monesti nopeammin, kuin puhelimessa. Anonyymisti aloitettu chat myös mahdollistaa yhteydenoton myös vaikeista asioista ja näin ongelmiin päästään puuttumaan aikaisemmin.
Esitiedot: Projektin tuotoksena saatiin kartoitettua nykytilanne, tarpeet sekä näkökulma visiosta, johon suuntaan esitietojen osalta jatketaan kehitysaskeleita. Hankkeen avulla lisääntyi parempi ymmärrys toimenpiteistä, joita tarvitaan alkuperäisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Visio on tärkeä väline luotaessa jatkopolkua.
Sosiaalihuollon järjestelmäkehittäminen: On saatu valmiiksi suunnitelma sosiaalihuollon pääasiakastietojärjestelmistä Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle, jota vuoden 2022 aikana voidaan lähteä toteuttamaan, mikäli rahoitus järjestyy. Hankkeen aikana toteutettujen kehittämistyön ansiosta järjestelmät ovat kuuden samaan järjestelmää käyttävän kunnan osalta aikaisempaa yhteneväisemmät. Yhteistyöverkostot: Tiedonkulun ja vuoropuhelun lisääntyminen ja tiivistyminen kuntien eri toimijoiden välillä. Erityisesti pääkäyttäjäverkostossa on korostunut maakunnallisen pääkäyttäjätehtäviin liittyvien tuen ja koordinaation tarve. Kirjaamisen osalta on luotu yhteneväisiä käytänteitä ja annettu konsultaatiota kirjaamiseen liittyvissä asioissa kuntien eri toimijoille.
Lifecare
- Camera: Asiakkaiden kuvat välitetään Lifecareen arkistointiin ja konsultointiin helposti ja nopeasti sekä tietoturvallisesti. Käyttäjällä on sovellus aina mukana työpuhelimessa, jota hän käyttää asiakkaan/potilaan kanssa toimiessaan. Tämä säästää sekä aikaa työntekijältä kun ei tarvitse etsiä muuta kuvantamisvälinettä ja liittää sitä tietokoneeseen ja esimerkiksi kotihoidossa varata aikaa toimistolla, jossa muuten ollaan hyvin vähän. Tästä tulee myös rahallista säästöä, kun aika ollaan asiakkaan/potilaan äärellä eikä ole tarvetta ns. välilliseen työhön tähän prosessiin liittyen enää.
- Sekä Suomi.fi palvelu että Lomakepalvelu tarjoavat tietoturvallisen toimintatavan, joka säästää ammattilaisten aikaa enemmän asiakaspalvelulle ja asiakkaan kohtaamiselle. Esim. ajanvarauskirjeiden toimitus asiakkaille sähköistä kanavaa pitkin nopeuttaa prosessia ja parantaa palvelun laatua. Myös todistukset ja lausunnot ovat jatkossa sähköisesti löydettävissä Lomakepalvelusta paperilomakkeiden sijasta. Kustannussäästöjä tulee organisaatioille mm. prosessin nopeutumisen johdosta ja postimaksujen pois jäämisestä.
Päivystysapu 116117 ja Omaolo: Seudullinen yhtenäisyys on merkittävästi parantunut, päivystyksellinen hoidontarpeenarviointi tehdään samojen periaatteiden mukaan koko maakunnassa. Asiakkaille on markkinoitu yhtä numeroa, johon ottaa yhteyttä ja siirtely pisteestä toiseen on vähentynyt "yhden luukun periaate". Asiakas on saanut merkittävää ohjausta tilanteissa, jossa ei ole tarvetta lähteä päivystykseen. Omaolon käyttöönottoon mahdollistanut sen, että etenkin koronaoirearvioiden osalta palvelua saadaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tämä on sujuvoittanut asiakkaan hoitoonpääsyprosessia.
Tulevaisuuden sote-keskuksen asiakas- ja palveluohjauksen ratkaisu: Käyttäjäpalautekierroksia ehdittiin saada 2-3 kunnasta/yhtymästä. Ne olivat positiivisia ja työkalu vaikutti asiakkaiden mielestä tarpeellista. Nyt NAVIn ohjaustekstit on demottu käyttöliittymältään ja käytöltään hyväksi todetuksi Ninchatin järjestelmässä. Vaikkakaan mitään järjestelmää ei ole sinänsä valittu kehitysalustaksi, yleisenä tavoitteena on digitaalinen työkalu ennen asiakkuutta -vaiheen asiakas ja palveluohjaukseen sekä riskien tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa. Erilaiset ohjaavat itseapu ja oma-apu –palvelut ennen asiakkuutta ovat tämän projektin kokemusten mukaan tarpeellisia. Vaikeiden asioiden ”puheeksiotto” digitaalisen välineen kautta antaa neutraalin mahdollisuuden asiakkaalle pohtia tilannettaan ja ohjautua palvelun piiriin.
Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen ratkaisu: Sovellusten avulla voidaan seurata lokitietoja eli kuka tarkastelee ja kirjaa asiakkaan tietoja. Tietoja ei tarvitse koota ja käyttää excel-pohjissa. Vaikutuksena on ajansäästö ja ammattilaisen työn kohdistuminen oikein. Vaikuttavuutta voidaan todentaa pidemmällä aikavälillä.
Osa-alue 4
Selkeä vaikutus on yhteistyön konkreettinen jatkaminen 4:n SHP:n kesken. On luotu yhteiskehittämisen toimintamalli jota edistetään edelleen. Modernin teknologian ja ketterän kehittämisen mukana tuomasta nopeasta kehityksestä tulee normaalia toimintaa. Mobiilityökalut ja niiden käyttö on laajentunut huomattavasti. Pilvipalveluiden joustava käyttö ja monitoimittajamalli tuo tehokkuutta ja kustannusäästöjä. Tämä kehitysmalli avaa mahdollisuuksia jokaisen alueen omaan kehittämiseen DevOps -toiminnallisuuden kautta. (kaikki tulokset kaikkien käytössä) Toimintamalli on erillisten, moneen kertaan ostettavien sovellusten hankinnan sijasta yhteiskehittäminen ja yhteistyö ja sitä kautta kehitetty yhteinen toimintamalli. Etäpalaverikäytännöt ja etätyökalujen laajamittainen käyttö oli normaalia koko hankkeella. Hanke loi pohjan sille että pidemmällä aikavälillä siiryminen tietotekniseen ekosysteemiin mahdollistuu ja sen myötä toimittajalukkojen keventäminen mahdollistuu. (kustannussäästöt) Toimittajat ovat joutuneet totuttautumaan monitoimittajamalliin, yhdessä tekemiseen yms. Monitoimittajamalli tuo kehitykseen keskinäistä sparrausta, jolloin saadaan positiivista kilpailua. Myös APTJ toimittajan mukana olo on todettu hyväksi, sillä tilaajan vaatimusten / toiveiden kuuntelu parantunut. Mikäli rajapintakyky paranee APTJ:n osalta, saadaan hyötyjä integraatioiden ja käytettävyyden osalta. Tämä tarkoittaa hyötyjä kaikille LifeCarea käyttäville SHP:lle. MVP/PoC toimintamalli edistää vaiheittaista kehittämistä. Pienet vaiheet tuovat pieniä onnistumisia, josta saadaan positiivista kehitystä. Ja nuo pienet palat tulevat jatkossa muodostamaan isoa kuvaa kokonastoiminnan ohjauksessa.