Keusote: Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke
Hankkeen tarkoituksena ja tavoitteena on parantaa ja monipuolistaa kotona asumista tukevia palveluita ja toimintamalleja yhdessä asiakkaiden, Keusoten asiantuntijoiden ja sidosryhmän edustajien kanssa. Palvelurakenteen keventämisellä ja monipuolistamisella tuotetaan kotona asuville alueen asukkaille ja asiakkaille asiakaslähtöisempiä ja oikea-aikaisia palveluita, joita tuottaa osaava ja riittävä henkilöstö. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään etäpalveluita ja turvateknologiaa sekä omaisten ja kolmannen sektorin aktiivista roolia.
Kokonaisuuden nimi
Hankkeen tarkoituksena ja tavoitteena on parantaa ja monipuolistaa kotona asumista tukevia palveluita ja toimintamalleja yhdessä asiakkaiden, Keusoten asiantuntijoiden ja sidosryhmän edustajien kanssa. Palvelurakenteen keventämisellä ja monipuolistamisella tuotetaan kotona asuville alueen asukkaille ja asiakkaille asiakaslähtöisempiä ja oikea-aikaisia palveluita, joita tuottaa osaava ja riittävä henkilöstö. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään etäpalveluita ja turvateknologiaa sekä omaisten ja kolmannen sektorin aktiivista roolia.
Kotona asumista tukevien palveluiden hanke vastaa ikääntyneiden kasvavaan määrään kehittämällä monipuolisempia ja asiakkaiden tarvetta vastaavia palveluja. Tavoitteena on, että asiakkaat ja omaishoitajat saavat oikea-aikaisesti itselle sopivia ja laadukkaita palveluita, jotka tuotetaan vaikuttavasti. Palveluja tuottaa hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään asiakkaille soveltuvia etäpalveluja ja teknologiaa. Omaisia ja kolmatta sektoria tuetaan osallistumaan asiakkaan aktiiviseen kuntoutumiseen ja turvalliseen kotona asumiseen. Johdolla on tarkoituksenmukaiset työkalut osaamisen ja henkilöstön parempaan kohdentamiseen sekä palveluiden laadun seuraamiseen.
Hankesuunnitelmassa asetettuja tavoitteita 1-11 edistettiin kolmen osaprojektin alla:
VARHAISEN TUEN MONIPUOLISET PALVELUT
- Ikääntyneiden omaiset osallistuvat ikääntyneen arjen toimintakyvyn tukemiseen. Omaisten ja läheisten osallistumiseen on olemassa selvät toimintaohjeet.
- Keusoten omaishoidon palvelukokonaisuus on monipuolinen. Uusilla ratkaisuilla pyritään tukemaan omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista omaishoitajan tehtävässä.
- Arki-tiimin (arviointi- ja kotikuntoutusjaksotoiminta) palvelujen avulla asiakkaan siirtyminen raskaampiin palveluihin saadaan estettyä tai lykättyä.
- Järjestöille on olemassa toimintamallit ja alusta yhteistyölle, jolloin järjestöt voivat yhä aktiivisemmin osallistua ikääntyneiden palvelujen tuottamiseen.
TEKNOLOGIALLA TUKEA ARKEEN
- Keusoten etäteknologioiden piirissä olevia ikääntyneitä asiakkaita tuetaan yhteisöllisyyteen.
- Etäpalvelut- ja käynnit ovat laajasti käytössä kaikkien sellaisten asiakkaiden kohdalla, joille se on mahdollista.
- Asiakkailla on selvä käsitys, miten hyödyntää itse hankkimiaan turvateknologioita. Keusotella on selvä kuva mahdollisuuksistaan tarjota turvateknologioita.
RIITTÄVÄ HENKILÖSTÖ JA LAADUKKAAT PALVELUT
- Keusotessa on käytössä resurssienhallintakokonaisuus, jolla voidaan tehokkaasti optimoida henkilöstön käyttöä päivä- ja viikkotasolla sekä määritellä rekrytointien tarve.
- Asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden ja työntekijöiden osaamisen kohtaaminen huomioidaan resurssien kohdentamisessa paremmin.
- Kotihoidossa seurataan palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta ja reagoidaan laatupoikkeamiin.
- Keusotella on systemaattinen järjestelmä tukipalvelutuottajien omavalvonnan toteuttamiseksi.
Lisäksi hankkeen aikana tunnistettiin teknologiavälitteisten palveluiden tarpeen lisääntyessä tarve aloittaa ikääntyneiden palveluiden Digipalvelukeskuksen suunnittelutyö. Suunnittelutyö aloitettiin alueellisen etähoivayksikön toiminnan laajentamisen suunnitelmalla.
Kotona asumista tukevien palveluiden hanke toteutetaan aikavälillä 1.1.2022-31.12.2023.
Suunnitteluvaihe: kevät 2022
Osaprojektien toteutus: kevät 2022 - syksy 2023
Loppuraportointi: syksy 2023
Hanke päättyy vuoden 2023 lopussa
Hankkeen toimintaan osallistuvat alueen koko ikääntynyt väestö ja Keusoten henkilöstö sekä ikääntyneiden lähiomaiset ja kolmas sektori, palveluntuottajat ja alueen kunnat. Erityisesti keskiössä pidetään sellaista ikääntynyttä väestöä, jonka kohdalla on riski siirtyä säännöllisen kotihoidon piiriin sekä niitä, joilla on riski siirtyä kotihoidosta raskaampien palveluiden piiriin.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (myöhemmin Keusote) Tulevaisuuden kotona
asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen tarve on syntynyt kotona asumista tukevien
palvelujen kehittämistarpeesta alueen väestön ikääntyessä sekä sosiaali- ja terveysalan
henkilöstön riittävyyden turvaamisesta. Keusoten alueen muodostavat Hyvinkään,
Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisen kunnat. Alueen kunnilla on
pitkä yhteinen historia sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskehittämisestä.
Keusoten alueella erityisesti yli 75-vuotiaiden väestön osuus lisääntyy merkittävästi tulevina
vuosina. Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä
alueella on lähes kaksinkertainen verrattuna vuoden 2021 tasoon. Yli 65-vuotiaiden
vastaava kasvun osuus on noin 45 % verrattuna vuoden 2021 tasoon. Hyvinvointialueen
tulee ratkaista ikääntyneiden palvelurakenteeseen liittyviä haasteita suhteessa ikääntyneen
väestön kasvuun niin, että ikääntyneelle olisi tarjolla kotona asuessaan varhaista ja oikea-
aikaista tukea toimintakykynsä ylläpitämiseksi.
Kehittämistyön alkaessa alueella oli tunnistettu tarve tunnistaa erityisesti etä- ja
teknologisista palveluista hyötyvät käyttäjät paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa.
Lisäksi oli tunnistettu tarve vastata oikea-aikaisemmin omaishoitajien ja ikääntyneiden
palvelutarpeeseen löytämällä heille kevyemmät, mutta tarkoituksenmukaiset kotona
asumisen avun ja tuen ratkaisut. Ikääntyneiden määrän kasvaessa alueella sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattilaisten riittävyyden haasteiden myötä oli tunnistettu tarve
hyödyntää teknologisia ratkaisuja niin palvelujen tuottamisessa kuin henkilöstöresurssien
kohdentamisessa asiakastarpeisiin nähden paremmin. Tavoitteena oli myös vahvistaa
järjestäjänäkökulmaa tukemalla ohjausta ja valvontaa, joka tervehdyttää alueen kilpailullista
asetelmaa. Kehittämistyö kytkeytyy alueen palvelustrategiaan erityisesti vahvistamalla ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaisen tuen toimintamalleja.
Hanketyön tavoitteena oli löytää uusia ratkaisuja ikääntyneiden kotona asumisen
tukemiseksi sekä parantaa ja monipuolistaa olemassa olevia ikääntyneiden kotona
asumista tukevia palveluja ja toimintamalleja yhdessä asiakkaiden, Keusoten
asiantuntijoiden ja sidosryhmien edustajien kanssa. Tavoitteiden mukaisessa
työskentelyssä huomioitiin kolmas sektori sekä omaisten rooli. Hankkeen 11 tavoitetta
keskittyivät ikääntyneiden palvelurakenteen keventämiseen ja varhaiseen tuen
mahdollistamiseen, sekä oikea-aikaisempaan palvelutarpeen tunnistamiseen. Lisäksi
tavoitteet keskittyivät henkilöstön riittävyyden varmistamiseen, osaamisen parempaan
kohdentumiseen, sekä palvelujen laadun systemaattiseen seuraamiseen.
Osana kehittämistyötä, hyvinvointialueen strategian ja hyvinvointialueohjelman kautta
tunnistettiin tarve kehittää myös muita kokonaisuuksia, linkittyen hankesuunnitelmaan.
Nämä kokonaisuudet olivat ikääntyneiden Digipalvelukeskuksen suunnitelman laatiminen
tuleville vuosille, sekä omaishoidon palvelukokonaisuuden kehittämiseen linkittyvä
kuntouttavan lyhytaikaishoidon kehittäminen ja alueellisten käytäntöjen yhtenäistäminen.
- Kotona asuvan ikääntyneen läheinen/omainen saa työkaluja tukea ja kannustaa ikääntynyttä toimintakyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä - laaditaan opas omaiselle/läheiselle.
- Omaishoidon palvelukokonaisuus ja varhaisen tuen keinot tukevat omaishoitajaa hoitotyön arjessa ja tukee hänen hyvinvointiaan.
- Arviointijaksoja toteuttava Arki-tiimi kykenee tarjoamaan oikea-aikaisesti asiakkaalle moniammatillista tukea ja ratkaisun tiettyyn toimintakyvyn haasteeseen, jolloin asiakas pystyy asumaan kotona.
- Järjestöjen rooli ja tarjoama tuki tunnistetaan alueen asukkaiden toimesta paremmin.
- Etäteknologiaa hyödynnetään kotona asumisen tukemisessa laajemmin: esim. lääkeautomaattien laajentaminen sopiville asiakkaille, etäpäivätoiminnan sisällöllinen monipuolistaminen ja määrällinen lisääminen.
- Turva- tai sensoriteknologian pilotointi ja hyötyjen arviointi osana kotona asumista tukevien palvelujen palvelutuotannossa. Teknologian hyödyntäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ikääntyneen arjessa.
- Kotihoidon henkilöstön resurssienhallinnan järjestelmäkokonaisuus vastaa tarpeisiin ja henkilöstöresursoinnille laaditaan alueellisesti yhteinen toimintamalli. Henkilöstön osaamista pystytään kohdentamaan kehittämistyön tuloksena oikea-aikaisemmin.
- Kotihoidon palveluiden laatua ja vaikuttavuutta seurataan systemaattisesti ja laatupoikkeamiin reagoidaan.
- Kotihoidon tukipalveluita tuottaville yrityksille on selkeät omavalvontasuunnitelman ohjeet.
Hankkeessa luotiin useita erilaisia toimintamalleja ja tuotoksia hyvin erilaisiin tarpeisiin,
joista on haasteellista nostaa vain yhtä onnistunutta toimintamallia. Nostamme lähempään
tarkasteluun esimerkinomaisesti yhden toimintamallin ja kolme tuotosta, jotka huomioivat
ja tuovat hyvin esille asiakasnäkökulman lisäksi myös työntekijän ja järjestäjän näkökulmat
sekä mahdollisesti myös omaisen toimijuuden.
Lääkeautomaattien sujuvan kierron toimintamalli on yksi alueen onnistunut kehittämisen
tulos. Toimintamallin kehittämisessä päivitettiin asiakkaan soveltuvuuden arviointi
lääkeautomaatin käyttäjäksi, määriteltiin henkilöstön selkeä roolijako lääkeautomaatin
elinkaaren varrella, huomioiden myös Haipro-tilanteet sekä laitteiden ongelma- ja
poikkeustilanteet. Lisäksi toimintamalliin tarkennettiin laitteiden sujuva kierto, jotta laitteet
eivät seiso tyhjäkäynnillä. Toimintamalli ja lääkeautomaateista hyötyvien asiakkuuksien
löytyminen kokonaisuutena vapauttavat kotihoidon työntekijöiden aikaa läsnäkäyntejä
tarvitseville asiakkaille. Lääkeautomaattien käyttö mahdollistaa paremmin asiakkaan oman
näköisen arjen toteuttamisen, kun arki ei ole hoitajien käyntiaikojen määrittelemää, sekä
turvaa säännöllisen lääkehoidon toteuttamista. Hoitajakäyntien muuttuminen
lääkeautomaatin kautta toteutettavaan lääkehoitoon näkyy hoitajakäyntien vähenemisenä
ja näin ollen matka- ja työaikasäästöinä järjestäjälle. Onnistumisen kokemusta
lääkeautomaattien toimintamallissa lisää myös se, että malli on koko alueella käytössä ja
sitä on kehitetty muuttuvien tarpeiden myötä eteenpäin. Lisäksi mallia voidaan soveltuvilta
osin soveltaa myös muun teknologian käyttöönottamisessa ikääntyneiden palveluissa. Nyt
mallia on jo hyödynnetty sensoriteknologian hyödyntämisessä palvelutarpeen arvioinnissa.
Toimintamallien lisäksi alueella tuotettiin hankkeen mahdollistamana Teknologiakatalogi ja
ikääntyneen omaiselle tai läheiselle suunnattu opas ikääntyneen toimintakyvyn tukemisen
keinoista (”Ikääntyneen arjen toimintakyvyn tukeminen — Opas läheiselle”) sekä päivitettiin
Omaishoidon opas. Nämä oppaat ovat merkittäviä niin alueen ikääntyneiden ja heidän
omaistensa näkökulmasta kuin asiakastyötä toteuttavien työntekijöiden varhaisentuen
työvälineinä.
Ikääntyneen arjen toimintakyvyn tukeminen – opas läheiselle on tarkoitettu kannustamaan
ikääntyneen omaista tai läheistä osallistumaan ikääntyneen toimintakyvyn tukemiseen,
toimintakyvyn eri osa-alueiden ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Oppaan vinkkejä voi
toteuttaa kaukanakin asuva läheinen ja opas toimii monipuolisena tiedonlähteenä
ikääntyneelle itselleenkin. Opas tulee löytymään Keusoten verkkosivuilta ja sitä jaetaan
myös paperisena Keusoten eri yksiköissä sekä 3. sektorin toiminnoissa.
Omaishoidon oppaan tavoitteena on tavoittaa omaishoitajuutta miettivät henkilöt sekä
omaishoitajana jo toimivat henkilöt. Opas tuo kattavasti, mutta riittävän ylätasoisesti tietoa
omaishoitajuudesta ja omaishoitajuuden aikana saatavasta avusta ja tuesta eri
elämäntilanteissa. Oppaan toivotaan antavan tietoa niin mieltä askarruttaviin asioihin kuin
käytännön tietoa siitä, miten toimia muuttuvissa tilanteissa. Opasta voivat hyödyntää kaikki
omaishoitajat ikään tai asiakasryhmään katsomatta. Omaishoidon opas löytyy Keusoten
verkkosivuilta ja on kaikkien saatavilla. Sitä jaetaan omaishoitajuudesta kiinnostuneille ja
omaishoitajille.
Kehittämistyön tuloksena syntyneitä toimintamalleja ja tuotoksia on otettu käyttöön alueella
erittäin hyvin. Suuri tavoitemäärä suhteessa hankeaikaan haastoi kehittämistyössä sen, että
hankkeen päättyessä moni uusi toimintamalli tai tuotos oli käyttöönoton kynnyksellä, eikä
hankeaikana siten ehditty varmistamaan kaikkien toimintamallien ja tuotosten laajaa
käyttöönottoa tai käyttöönotettujen tuotosten juurruttamista osaksi vakiintunutta toimintaa.
Hanketyössä mukana olevien esihenkilöiden sitoutuneisuus kehittämistyön tuotoksiin
kuitenkin varmistaa sen, että hanketyön tuotoksia otetaan käyttöön ja vakioidaan osaksi
toimintaa hankeajan jälkeenkin.
Kehittämistyön tuotoksista (toimintamallit ja muut tuotokset) olisi tarpeen osoittaa
monipuolisesti eri toimijoiden (alueen asukas, asiakas, henkilöstö, johto) näkökulmasta
saavutettuja hyötyjä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Hankeajan alussa jo ennakoitiin riskiksi
se, että hankkeen tuottamien toimintamallien hyötyjä tai vaikutuksia, saati vaikuttavuutta ei
pystytä todentamaan suhteessa hankkeen lyhyeen kestoon ja tavoitteiden runsaaseen
määrään nähden. Tämä riski toteutui juurikin edellä mainituista syistä. Myös tiedolla
johtamisen tietotuotannon luotettavuus ei toteutunut niin, että kehittämistyön etenemistä ja
hyötyjä oltaisiin voitu todentaa sen avulla toivotussa määrin.
On todettava kuitenkin, että nykyisten etäpalvelujen vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti ja on
pystytty todentamaan, että vaihtoehtoiset digitaaliset palvelujen tuottamistavat (esim.
lääkeautomaatit ja sensoriteknologia palvelutarpeen arvioinnin apuna) mahdollistavat
useampien asiakkaiden hoidon pienemmillä resursseilla. Lähinnä lääkeautomaattien
sujuvan kierron toimintamalli oli kehittämistyön tuotos, josta pystyttiin osoittamaan
erityisesti kustannushyötyjä. Kuitenkaan uusien hankkeessa kehitettyjen palvelujen
vaikutuksia asiakkaisiin ei pystytty juurikaan arvioimaan eikä todentamaan lyhyestä
hankeajasta ja tavoitteiden määrästä ja laadusta johtuen. Hanke kuitenkin lisäsi Keusoten
omaa asiantuntemusta useista aiheista, mikä on edellytys palvelujen laajentamiselle
tulevaisuudessa.
Hanke pyrki heti alussa todentamaan kehittämistyön edistymistä todentavia
seurantamittareita, sekä mittareita, joilla voidaan todentaa kehittämistyön tuotosten
hyötyjä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Kehittämistyön mittaaminen osoittautui kuitenkin
haasteelliseksi. Näin ollen tuotosten hyötyjen, vaikutusten ja vaikuttavuuden osoittamiseen
tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota kehittämisen yhteisissä rakenteissa jo
hankesuunnitelmavaiheessa.
