Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä.  Tavoitteena on tukea Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää järjestämistehtävän lainsäädännöllisten reunaehtojen täyttämisessä ja järjestämistehtävään liittyvässä tukikyvykkyyksiin kuuluvassa toiminnan kehittämisessä, ja kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustointa koskevia uudistamisen johto-, ohjaus- ja koordinaatiotehtäviä. Hanke nivoutuu tiiviisti tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeeseen. 
 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Kymenlaakson rakenneuudistus
Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä.  Tavoitteena on tukea Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää järjestämistehtävän lainsäädännöllisten reunaehtojen täyttämisessä ja järjestämistehtävään liittyvässä tukikyvykkyyksiin kuuluvassa toiminnan kehittämisessä, ja kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustointa koskevia uudistamisen johto-, ohjaus- ja koordinaatiotehtäviä. Hanke nivoutuu tiiviisti tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeeseen. 
 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Kymsoten hallinnoiman Kymenlaakson Sote -rakenneuudistushankkeen tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat palveluiden järjestämistehtävän ja tuottamisen toimintamallien ja ohjauksen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen, palveluverkkoa koskevaan toimeenpanosuunnitelmaan, palveluketjujen ja kokonaisuuksien määrittelyyn, palveluverkon ja palveluketjujen johtamisen kehittämiseen ja tie-dolla johtamiseen, tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen yhtenäistämiseen

Toimiaika

Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021

Toimijat

Kymenlaakson pelastuslaitos Kympe

Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMI

HUS-ERVA

PATA - hanke (hallinnoijana Vaasan shp)

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Lauri Lehto
Yhteyshenkilön organisaatio
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
lauri.lehto@kymsote.fi

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

25.02.2022
Tuotokset ja tulokset

Osa-alue 1

Työpaketti 1.1 - Rakenneuudistushankkeessa toteutettava strategian toteutumisen seurantaa tukevan hankesalkun rakentaminen

Tavoitteet

  • Varmistaa aikaisempaa kokonaisvaltaisempi ja oikea-aikaisempi käsitys Kymsoten strategian toteutumisesta.
  • Tuottaa kokonaiskuva johtamismallin kehittymistä siten, että kehitettävä hankesalkku ja sen johtamismalli vahvistavat kykyä suunnitella Kymsoten toimintaa strategisena kokonaisuutena, sekä tuottaa kokonaiskuvaa kansalliseen valmisteluun Kymsoten toiminnan kehittymisestä.

Tuotokset

  • Toimintamalli (hankesalkku) hankkeiden seurannan ja raportoinnin integroitumisesta osaksi Kymsoten strategian toimeenpanon seurantaa.

Hyödyt

  • Parantunut strategian toimeenpanon seuranta.

Työpaketti 1.2 - Erva-alueiden välisen yhteistyön kehittäminen

Tavoitteet

  • Kehittää ohjausmekanismi Erva-alueiden yhteistyökehityksen hankkeille.
  • Muokata ja kehittää Erva-alueet ylittävälle työskentelylle sopiva koordinaatio- ja seurantamalli.
  • Identifioida, aloittaa ja arvioida digitaalisten ratkaisujen yhteensovittamisen ensimmäiset pilotit.

Tuotokset

  • Kymsoten Erva-alue yhteistyön loppuraportti.
  • Tilannekuva Erva-yhteistyön nykytilasta sekä YTA-alueen vaikutuksista suhteessa tulevaan Kymenlaakson hyvinvointialueeseen.

Hyödyt

  • Kokonaisymmärrys Erva-alueiden yhteistyöstä kasvanut.
  • Lakipaketti-analyysi syvensi ymmärrystä kokonaisuudesta.

Työpaketti 1.3 - Hallituksen esityksen jälkeinen analyysi järjestämisedellytyksen täyttymisestä

Tavoitteet

  • Analysoida Kymsoten edellytyksiä toimia lakiesityksen mukaisena maakunnallisena palvelujen järjestäjänä hallituksen esityksen jälkeen.
  • Laatia suositukset hallituksen esityksen mukaisten muutosten tekemiselle Kymsoten toiminnassa.

Tuotokset

  • Fokuspalveluiden valinta, joissa etäpalveluiden osuutta kasvatettiin.

Hyödyt

  • Digipalvelujen käytön edistämiseen liittyvä säästöpotentiaali selkeytynyt.
  • Havaittiin digipalveluista viestimisen ja digipalvelujen käytön edistämisen tärkeys.

Työpaketti 1.4 - Hankekoordinaatio ja - hallinto

Tavoitteet

  • Suunnitella ja käynnistää hankekoordinaatio ja hankehallinto.
  • Kehittää ja käyttöönottaa uusia toimintamalleja. 

Tuotokset

  • Hankkeiden hyvä hallinnointi läpi elinkaaren.
  • Hanketoimiston tuella käynnistettiin ammattilaisprototyyppi-toiminta sekä tuettiin projektihenkilöstöä projektityön toimeenpanossa (Big Room).

Hyödyt

  • Hanketoimistomalli vahvistanut Kymsoten projektiosaamisen kyvykkyyttä.
  • Projektihenkilöstön työskentelyn tukeminen projektityössä parantunut.

 

Osa-alue 2 

Työpaketti 2.1 - Toimintatapojen ja kulttuurin muutoksen rakentaminen

Tavoitteet

  • varmistaa, että Kymsoten johdolla ja henkilöstöllä on valmiudet toimia tulevaisuuden toimintaympäristön ja uusien toimintamallien edellyttämällä tavalla
  • varmistua siitä, että lähivuosina toteutettavat merkittävät toiminnalliset muutokset eivät kuormita henkilöstöä liikaa.

Tuotokset

  • lähiesimiestyön osaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen (urapolkukehitys, verkkokoulutus, käsikirja, valmennukset)
  • Lean-johtamisen juurruttaminen (Jatkuvan parantamisen mallin pilotointi, verkostotoiminnan käynnistäminen, koulutukset, päivittäisjohtamisen käyttöönotto)
  • digitalisaatioon ja tiedolla johtamisosaamisen vahvistaminen (koulutukset, osaamiskartoitus, pelikirja, koulutusohjelmapilotti)
  • tietotyön kulttuurin ja toimintatapojen vahvistaminen (Tweb- käyttöönotto, digitointi, osaamisenhallinnan käyttöönotto)
  • henkilöstön osaamisen ja henkilöstökokemuksen kehittäminen (kartoitus, arviointi, työkalun ja mittarin kehittäminen)

Hyödyt

  • henkilöstön muutosvalmius parantunut
  • esimiesten urapolut ja esimiesten johtamisosaaminen kehittynyt
  • digitaalinen toimintakulttuuri ja osaaminen vahvistunut
  • ymmärrys toiminnan nykytilasta parantunut
  • digitaalisia ratkaisuja ja työkaluja kehitetty ja otettu käyttöön
  • digitaaliset järjestelmät vakiintuneet käyttöön päivittäisessä työssä
  • asiakkaiden ohjaaminen ja neuvonta eri palveluissa tehostunut
  • palvelujen tarjonta, saavutettavuus tavoitettavuus monipuolistunut
  • palvelujen johtaminen sujuvoitunut

Työpaketti 2.2 - Alueellisen tietojohtamisen kehittämishanke

Tavoitteet

  • alueellisen tietojohtamisen organisoiminen, suunnitelmallinen käynnistäminen sekä ensimmäisten tietokokonaisuuksien toteutus

Tuotokset

  • alueellinen tietojohtamisen nykytila-analyysi ja kehittämissuunnitelma,
  • tieto-ohjautuvan Kymsoten strategia
  • tietojohtamisen hallintamalli
  • kirjaamiskäytäntöjen laadun parantamissuunnitelma
  • Virta-arkkitehtuuria noudattavan tietoalustan tekninen toteutus
  • tietosisällön kehitys
  • tietojohtamisen valmennusohjelma
  • HUS Erva -tietoaltaan toiminnalliset palvelut

Hyödyt

  • tietojohtamisen hallintamalli tukee tietojohtamisen organisoitumista ja strategisten tavoitteiden määrittämistä
  • tuotettu tietopohja mahdollistaa alueen tietojen vertailtavuuden kansallisiin tietoihin ja palvelee myös kuntien tietotarpeita.

Työpaketti 2.3 - Strategista johtamista tukevien järjestelmien kehittämishanke

Tavoitteet

  • Tavoitteena oli varmistaa, että Kymsoten johdolla ja muilla keskeisillä päätöksentekijöillä on käytettävissään strategisen päätöksenteon ja ohjauksen kannalta relevantti tieto oikea-aikaisesti sekä tarkoituksenmukaisella tavalla esitetyssä muodossa, sekä vahvistaa Kymsoten johdon kykyä suunnitella ja johtaa Kymsoten toimintaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tästä työpaketista jäi toteuttamatta kustannuslaskentajärjestelmään kohdentuvat kehittämistoimenpiteet huolimatta useista käynnistysyrityksistä johtuen avainhenkilöriskin toteutumisesta. 

Tuotokset

  • Loppuraportti: Ikääntyneiden asumispalveluiden henkilöstörakenne ja kustannukset

Hyödyt

  • hyöty suunnittelulle

Työpaketti 2.4 - Monitoimialaisten yhdyspintojen kehittämisen hanke

Tavoitteet

  • muodostaa eri toimijoiden yhteinen näkemys mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdyspintatyöskentelyn tavoitteista, käytännön kehitystoimenpiteistä
  • luoda toimiva monitoimialaisen yhdyspintatyöskentelyn toimintamalli yhdelle valitulle kohderyhmälle (mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat)
  • kehittää eri toimijoiden yhteistyönä alueellista ehkäisevän päihdetyön mallia sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisia toimintamalleja

Tuotokset

  • Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdyspintatyöskentelyn toimintamalli, sisältäen tavoitteet ja käytännön kehitystoimenpiteet
  • Alueellinen ehkäisevän päihdetyön malli
  • Elintapaohjauksen palvelu- ja ohjauspolkujen kehittäminen (5 kpl)
  • Alueellinen elintapaohjauksen sähköinen palvelutarjotin Elma
  • Päihteidenkäytön puheeksiottomallin päivitys koko Kymsoten alueella
  • Lapset puheeksi -menetelmän johtamismalli
  • Ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävä malli
  • Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma 2021–2025
  • Ikääntyneen väestön kulttuurihyvinvointisuunnitelma
  • KotiTV-konseptipilotti ikäihmisten etäkuntoutukseen 

Hyödyt

Kehittämistoimien hyödyt konkretisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä esimerkiksi kalliimpien ja raskaampien sote-palveluiden käytön vähenemisellä

Lyhyellä aikavälillä hyötyjä olivat

  • Tiedonkulun, verkostoitumisen ja yhteistyön lisääntyminen eri toimijoiden välillä.
  • Asiakkaan polun selkeytyminen erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdyspinnoilla sekä elintapaohjauksen palvelupoluilla
  • Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi on parantunut kirjaamiskäytäntöjen päivittämisen myötä
  • Palvelujen laadun parantuminen ennaltaehkäisevien palveluprosessien tehostumisen myötä

Työpaketti 2.5 - Asiakaskokemuksen johtamisen kehittämishanke

Tavoitteet

  • luoda Kymsotelle yhtenäiset ja systemaattiset periaatteet asiakaskokemuksen kehittämiseen ja johtamiseen.

Tuotokset

  • Asiakaskokemuksenjohtamisen ja kehittämisen strategia ja tiekartta
  • Asiakaskokemuksen kehittämisen ohjausmalli
  • Kymsote-tasoinen palvelulupaus ja skaalattava toimintamalli, jolla hyvä asiakaskokemus voidaan määritellä
  • Asiakaskokemuksen mittausmalli
  • Asiakaskokemuksen kehittämisen jalkautumisprosessi ja valmennusohjelma
  • Asiakaskokemuksen kehittämisen viestintäsuunnitelma
  • Kansallisen yhteistyöfoorumiin jäsenyys

Hyödyt

  • Asiakasymmärryksen parantuminen
  • Kymsoten palveluiden laadun kehittyminen
  • Asiakasprosessien sujuvuuden, tehokkuuden parantuminen
  • Asiakasviestinnän ja tiedonsaatavuuden kehittyminen

 

Osa-alue 3

Työpaketti 3.1 - Hoitotyön mobiilikirjaamisen kehittämishanke

Tavoitteet

  • yhtenäistää ja laajentaa hoitotyön mobiilikirjausten toimintamalli kattamaan kaikki soveltuvat Kymsoten vuodeosastot, mukaan lukien terveysasemat

Tuotokset

  • Lähtötilanteen kartoitus ja suuntaviivojen laatiminen tavoitteiden saavuttamiseksi
  • Yhteisten toimintatapojen määrittäminen
  • Teknisten ratkaisujen toteuttaminen
  • mobiilikirjaamisen toimintamallin käyttöönotto 26 Kymsoten yksikössä sekä päivystyksessä
  • Käyttäjäkysely ja toimintamallimuutos
  • Koulutus

Hyödyt

  • Kirjaamiskäytäntöjen kehittyminen/parantuminen
  • Rutiinitehtävien automatisointi
  • Sovelluksen käyttöönottaneissa yksiköissä hyödyiksi tunnistettiin tuplakirjaamisen poistuminen (83 %), ajan säästyminen (74 %) tunnistusrannekkeen hyödyntäminen (51 %), kirjaamisvirheiden väheneminen (23 %) sekä askelten väheneminen (14 %). Sovelluksen koettiin parantavan tietosuojaa ja tehtävien hallintaa sekä helpottaneen EWS:n käyttämistä.

Työpaketti 3.2 - Asiakasohjauksen, sähköisen ajanvarauksen ja etäpalveluiden kehittäminen Kymenlaakson maakunnan alueella

Tavoitteet

  • kehittää asiakasohjauksen kokonaisuutta ja sähköistä asiointia
  • kehittää asiakasohjauksen järjestelmiä
  • selvittää asiakasohjaustoiminnan lainsäädännölliset reunaehdot
  • toteuttaa lääkäreiden sotekeskusratkaisut
  • kytkeä järjestötoimijat tiiviimmin osaksi asiakasohjaustoimintaa

Tuotokset

Hyödyt

  • asiakasohjauksen toiminta on laajentunut ja toimintamallit ovat yhdenmukaistuneet
  • asiakasohjauksen kehittäminen on edennyt kohti asiakaspalvelukeskuksen toiminnan käynnistymistä
  • asiakkaiden sähköisen asioinnin kokonaisuuksien laajentuminen
  • asiakasohjauksen ja toimintatapojen yhtenäistäminen
  • uusia työkalujen käyttöönotto
  • toimintamallien kehitys tukenut Tulevaisuuden sotekeskushanketta
  • ammattilaisten työn helpottuminen yhteyskeskusten järjestelmäuudistusten myötä

Työpaketti 3.3 - Kumppanuusmallit järjestämisessä ja tuotannossa - kotihoidon mallit

Tavoitteet

  • nostaa välitöntä työaikaa,
  • muodostaa parempi kokonaiskuva kotihoidosta Kymsotelle ja asiakkaille
  • optimoida runkoreitit
  • tasata henkilöstön työkuormaa ja -matkoja
  • määritellä työnjakajien tarvittava määrä
  • rakentaa kyvykkyys resurssien kohdentamiseen tehokkaasti
  • ottaa optimointityökalu käyttöön.

Tuotokset

  • kotihoidon tarvepohjaisen toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto
  • digitaalisen palvelutoiminnan keskuksen konseptointi ja käyttöönotto
  • digitaalisten palvelujen käyttöönoton laajennus
  • kotihoidon ja kotikuntoutuksen yhteisen toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto
  • ”Turvallinen koti”-oppilaitos- ja pelastuslaitosyhteistyömallin kehittäminen, konseptointi ja käyttöönotto
  • kotihoidon työhyvinvointisuunnitelma

Hyödyt

  • palvelu on tasalaatuistuminen työkuorman jakautuminen tasaisemmin eri kotihoidon alueilla
  • hoitajien työajan parempi kohdentuminen asiakaskäynteihin sekä asiakaskäynti ajan kasvaminen
  • asiakaskäyntien hoitajavaihtuvuuden pienentyminen
  • työntekijöiden työnhallinnan tunteen parantuminen
  • reaaliaikaista tiedon saaminen kotihoidon yhteydenotoista

Osa-alue 4 

Työpaketti 4.1- PATA-asiakasohjaus

Tavoitteet

  • kehittää keskitetty asiakasohjauksen toimintamalli
  • kehittää terveydenhuollon ammattilaisten työkaluja etulinjan palveluissa

Tuotokset 

  • tammikuussa 2022 käyttöönotettava toimintamalli monialaisesta asiakasohjauskeskuksesta, jossa asiakkaan asia saadaan hoidettua yhdellä yhteydenotolla ja eri yhteydenottokanavia hyödyntäen
  • ammattilaisen asiointialustan ensimmäinen versio, johon integroitiin chat-toiminto sekä Patalogi (palvelukatalogi) kokonaisuus
  • ei-ajanvarauksellinen etävastaanottotoiminto
  • Pata Road Map 2022–2024-päivitys

Hyödyt 

  • ensivaiheen asiakasneuvonnan laadun parantuminen
  • asiakaspalvelun viiveettömyyden kehittäminen
  • asiakasongelmien ratkominen mahdollistuu ensikontaktissa
  • asiakasohjauksen ja hoidontarpeen arvion ammattilaistyökalujen parantuminen etulinjan palveluissa (tiedonhaku, ajanvaraus- ja toimintaohjetietous, chat-ominaisuudet, etäkonsultoinnin mahdollistaminen)
  • oikean tiedon löytymisen parantaminen
  • aikasäästö teknisten ratkaisujen avulla 

Työpaketti 4.2 - Terapiakeskus

Tavoitteet

  • kehittää ja käyttöönottaa alueen peruspalveluiden yhteistoimintamalli
    matalan kynnyksen psykososiaalisten hoitojen tarjonnan laajentamiseksi ja vaikuttavuuden seurannan parantamiseksi

Tuotokset  

  • terapianavigaattori

Hyödyt 

Hankekokonaisuudessa kehitettiin ja otettiin käyttöön alueen peruspalveluita (sotekeskuksia ja kouluterveydenhuoltoa) tukeva yhteistoimintamalli, jonka avulla vaikuttavien, matalan kynnyksen psykososiaalisten hoitojen tarjontaa voidaan laajentaa ja niiden vaikuttavuutta seurata nykyistä paremmin. Tarkemmasta raportoinnista vastaa HUS osana omaa rakenneuudistushankkeen raportointia.

 

 

 

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Osa-alue 1 vaikutukset ja vaikuttavuus 

Osa-alue 1 oli luonteeltaan sellainen, ettei numeraalista tietoa ole kerätty/saatavilla. Työpaketissa kolme (Hallituksen esityksen jälkeinen analyysi järjestämisedellytyksen täyttymisestä) kuitenkin havaittiin, että siirtymä kohti digitaalisia palveluita voi saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Esimerkiksi kotihoidossa 5 % lisäys etäkäyntien osuudessa voi tarkoittaa jopa noin 4–7 % alenemaa kustannuksissa käyntiä kohden.

Vaikutuksiin liittyen Big Room -työskentely rakensi yhteistä tilannekuvaa kehittämistoiminnan hankkeista, aikatauluista ja toimintojen riippuvuuksista. Tehdyn työn myötä kyvykkyys vastata tuleviin muutoksiin kehittyi ja kasvoi liittyen esimerkiksi digitalisaation kehittämiseen asiakaspalvelussa sekä henkilöstön koulutustarpeisiin (mm. digikyvykkyyden kehittäminen). Erikoissairaanhoito on sosiaali- ja terveyspalveluiden merkittävimpiä menoeriä, joten paikallisten toimintojen priorisointi voi olla vaikuttavuuden kannalta perusteltua. Kustannusvaikuttavuuden osalta saavutetut hyödyt olivat välillisiä, sillä toimenpiteillä vahvistettiin hankehallinnollista kyvykkyyttä muun muassa vaikuttavuuden ja hyötyjen arviointimenetelmien kehittämisellä sekä muilla hankehallinnollisten prosessien kehittämisellä.

Hankkeen kokonaisvaltaisena riskinä oli, että suunniteltuja tuotoksia ei pystytä tuottamaan johtuen samanaikaisista muista laajoista kehittämishankkeista ja niihin sidotuista osin samoista resursseista. Hankesuunnittelussa riskiin varauduttiin kuvaamalla osa-aluekohtaiset kehittämishankkeet omiin hankesuunnitelmiin (sote-rakenneuudistuksen hankesuunnitelma, osa-aluekohtaiset hankesuunnitelmat, osa-alueiden kehittämishankkeet tai projektisuunnitelmat).

Alueellinen valmistelu oli myös riippuvainen lainsäädäntövalmistelun ja muun kansallisen valmistelun etenemisestä. Kymenlaaksossa oli jo ennen hanketta perustettu sote-palveluiden järjestämisestä vastaava Kymsote, joten lainsäädäntövalmistelu huomioitiin toteuttamalla analyysi siitä, miten lakiesityksen mukaiset edellytykset täyttyivät Kymsoten osalta erityisesti järjestämisen tehtävän näkökulmasta. Laajuuteen liittyvänä riskinä oli myös Kymsoten hankehallinnan kypsyystaso ja sen vaikutukset. Varautumistoimenpiteenä hankehallinnan kypsyyttä oli kehitetty jo ennen rahoituspäätöksiä. Lisäksi työssä oli hyödynnetty ulkoisia asiantuntijapalveluita.

Yleisesti osa-alueen 1 hankehallinto ja koordinaatio olivat vahvasti riippuvaisia kaikkien rakenneuudistuksen osa-alueiden hankkeista sekä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeesta. Hanketoimisto palveli toiminnoillaan kaikkia hankkeita sekä edisti Big Room -toiminnan kautta hankkeiden kehittämistyön yhteensovittamista ja kehittämistä. Hanketoimistotyön järjestyminen on ollut edellytys kehittämistyön järjestämiseksi valtionavustuspäätösten mukaisesti. Osa-alueen 1 kautta yhteensovitettiin kehittämistyötä osaksi hyvinvointialueiden väliaikaisen toimielimen valmistelutyöhön.

Lähtökohtaisesti osa-alueen yksi työpaketeilla oli vahva riippuvuus toimintaympäristöön ja sen muutoksiin. Esimerkiksi taloudelliset haasteet heijastuivat esimerkiksi hankehenkilöstön viivästyneenä palkkauksena, jolla vaikutti budjetin toteumaan. COVID-19-pandemia vaikutti hanketyöhön välillisesti myös siten, että henkilöstöresurssit eivät olleet suunnitellussa laajuudessa käytettävissä. Tämän seurauksena tuotosten laajuus ei ollut kaikilta osin suunnitellun mukainen.

Osa-alue 2 vaikutukset ja vaikuttavuus 

 

Osa-alueen 2 kehittämistoimenpiteillä saatiin luotua todennettuja hyötyjä toiminnalle, mutta tästä huolimatta todellisia vaikutuksia ja niiden suuruutta on mahdollista arvioida vasta ajan myötä. Lyhyellä aikavälillä toimenpiteiden vaikutuksina arviointiin:

  • Asiakaskokemuksen, -tyytyväisyyden ja -luottamuksen parantuminen
  • Palvelun laadun ja palvelutuottajamielikuvan parantuminen
  • Henkilöstökokemuksen, työhyvinvoinnin ja työnantajakuvan parantuminen
  • Työn tuottavuuden parantuminen ja työn tehostuminen
  • Kustannustehokkuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantuminen
  • Alueelliseen hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen sekä kestävään talouteen liittyviä vaikutuksia on mahdollista arvioida kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä. Osa-alueen toimenpiteillä tavoiteltiin kalliimpien ja raskaampien sote-palveluiden käytön vähenemistä etenkin lastensuojelupalveluiden, alkoholi- ja tupakkahaittojen sekä diabetekseen liittyen.

Osa-alue 3 vaikutukset ja vaikuttavuus 

 

Osa-alueen kehittämishankkeet kohdistuivat asiakasohjaukseen, hoitotyöhön ja kotihoidon kumppanuusmalleihin liittyvien toimintamallien uudistamiseen, joilla luodaan edellytykset tulevalle toiminnan vaikuttavuuden parantumiselle. Toimintamallien kehittämisestä saatavat todelliset vaikutukset tulevat siten esiin vasta pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla saavutettuja pidemmän aikavälin vaikutuksia voidaan olettaa syntyvän erityisesti palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantumisen sekä paremman asiakasohjautumisen myötä.

Lyhyellä aikavälillä osa-alueen uusien toimintamallien kehittämisen ja käyttöönoton vaikutuksina tunnistettiin asiakkaiden kokonaiskokemuksen ja potilasturvallisuuden parantumista, hoidon laadun ja tehokkuuden lisääntymistä, aika- ja kustannussäästöjä sekä työtyytyväisyyden lisääntymistä.

  • Arvioitujen toimenpiteiden vaikutukset olivat suuruusluokaltaan merkittäviä. Esimerkiksi mobiilikirjaamisen käyttöönotolla 26 osastolla arvioitiin olevan n. 300 000 € vuotuiset säästöt sekä vapauttavan n. 70 tuntia kuukaudessa varsinaiseen hoitotyöhön. Lisäksi sähköisen asioinnin käyttöönottamisella osa-alueen palveluissa arvioitiin laskennallisesti säästettävän 73 henkilötyöpäivää.

Osa-alue 4 vaikutukset ja vaikuttavuus 

 

Osa-alueen 4 kehittämishankkeiden vaikutukset tulevat esiin vasta toimintamallin ja työkalujen käyttöönoton myötä. Pata-hankkeen odotettavina vaikutuksina tunnistetaan:

  • kansalaisten hoidon ja palveluiden saavutettavuutta ja saatavuuden parantuminen
  • asiakastyytyväisyyden parantuminen, kun yhteydenottoon voidaan vastata aiempaa nopeammin ja monipuolisemmin
  • terveyspalveluiden vastaanottomäärien kasvattaminen
  • palveluohjauksen laadun parantuminen
  • palveluiden kustannustehokkuuden parantuminen
  • henkilöstöresurssien tehokkaampi hyödyntäminen keskitetyn asiakasohjauksen ansiosta
  • Sote-ammattilaisten työnhallinnan parantuminen
Liitetiedostot ja linkit

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Väestörakenne muutoksessa