Länsi-Uudenmaan rakenneuudistus
Hanke jatkaa Länsi-Uudenmaan kuntien viime vuosina syventynyttä sote-yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia yhteisiä palveluratkaisuja ja valmistaudutaan sote-järjestämisen ja-organisaatioiden yhdistymiseen. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Hanke jatkaa Länsi-Uudenmaan kuntien viime vuosina syventynyttä sote-yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia yhteisiä palveluratkaisuja ja valmistaudutaan sote-järjestämisen ja-organisaatioiden yhdistymiseen. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Kehitetään yhdessä
- Sote-palvelut ovat asukkaille ja asiakkaille nykyistä saavutettavammat ja yhtenäisemmät.
- Painopiste ennaltaehkäisevissä, digitaalisissa ja kaikille yhteisissä palveluissa vahvistuu.
- Paljon palveluja tarvitsevien asukkaiden haasteisiin vastataan vaikuttavammin.
- Vaikuttavuuteen perustuva palveluiden kohdentaminen ja tuottavuuden kasvu hillitsevät kustannusten kasvua.
Valmistaudutaan yhdistymiseen
- Luodaan edellytykset turvalliselle ja hallitulle yhteisen sote-organisaation perustamiselle
- Uusi, yhteinen palvelu- ja järjestämisstrategia tukee kustannusvaikuttavaa palvelujen järjestämistä.
- Siirrytään yhdessä seuraavan sukupolven tieto- ja tietojärjestelmäratkaisuihin.
Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021
Länsi-Uudenmaan sote on Espoon, Hangon, Inkoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin ja Siuntion sekä perusturvakuntayhtymä Karviaisen (Karkkila ja Vihti) yhteinen hanke. Espoon kaupunki toimii hankkeen hallinnoijana.
Hankkeen tärkeimpiä sidosryhmiä ovat henkilöstö, alueen päätöksentekijät sekä alueen asukkaat ja sote-palveluiden asiakkaat. Muita sidosryhmiä ovat Uudenmaan muut alueet ja niiden hankkeet, HUS, valmistelijat muissa maakunnissa ja valtionhallinnon hankkeeseen liittyvät toimijat sekä alueella toimivat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat ja seurakunnat.
Päämäärä ja tavoitteet
Länsi-Uudenmaan kunnat ovat syventäneet sote-yhteistyötään viime vuosina. Yhteistyölle on ollut tarvetta ja se on koettu hyödyllisiksi. Tällä hetkellä kunnilla on useita yhteisiä palveluja tuotannossa ja suunnitteilla. Konkreettisten yhteistyöhankkeiden lisäksi Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisstrategiat ovat lähentyneet toisiaan eri osa-alueilla. Yhteistä näkemystä on muodostettu alueen sote-johdon yhteistyössä ja Uudenmaan tasoisissa hankkeissa (LAPE, I&O ja Uusimaa2019).
Keväällä 2019 Länsi-Uudenmaan kunnat tukivat Uudenmaan yhteistä esitystä kuntalähtöisestä, viiden sote-alueen mallista. Syksyn 2019 aikana Länsi-Uudenmaan kuntien kunnan- ja kaupunginhallitusten kehotuksesta selvitettiin alueen yhteisen sote-ratkaisun lähtökohtia. Selvitystyö toimii pohjana tälle hankkeelle.
Hankkeessa varaudutaan Länsi-Uudenmaan yhteiseen sote-ratkaisuun suunnittelemalla yhteisen järjestämistoiminnon ja organisaation strategiaa, toimintamalleja ja prosesseja.
- Hankkeen puitteissa kehitetään Länsi-Uusimaa-tason viestintää ja tuotetaan hankkeen yhteiset tukipalvelut.
- Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen -hanke keskittyy tietojohtamisen ja palvelutuotannon kehittämiseen kansallisen viitekehyksen mukaisesti. Tämän hankkeen puitteissa kehitetään TKIO- (tutkimus, kehitys, innovaatio, osaamistoiminta) ja HYTE (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen) -tehtäviä.
- Digi ja ICT -hanke tukee edellisiä hankkeita osallistumalla suunnitteluun ja toteuttamalla niihin kytkeytyvät tietojärjestelmäratkaisut.
Hanke toteutetaan siten, että hankkeessa tehty työ hyödyttää alueen kuntia ja erityisesti asukkaita tulevista hallinnollisista ratkaisuista riippumatta.
1. Järjestäminen, hankehallinto ja viestintä (tuotokset => vaikutukset)
- Järjestäminen, strategia ja ohjaus: Palvelustrategia ja -lupaus, järjestämisstrategia, tuottajahallinta => Länsi-Uudenmaan sotella on kirkas strategia ja vaikuttavat strategisen ohjauksen prosessit.
- Siirtymäsuunnittelu: Hallinnollisen siirtymäprosessin suunnittelu ja koordinointi, siirtymän edellyttämä tiedonkeruu, raportointi ja päätöksenteko -materiaali kunnille => Hanke ja mahdollinen siirtymäprosessi etenevät yhtenäisenä, tehokkaasti ja kuntien päätöksiin perustuvana.
- Projektihallinto: Projektimalli ja -järjestelmä, projektien yhtenäisenraportoinnin koordinointi, talous- ja hr-tuki, kilpailutukset => Hankkeessa on tehokas, tarkoituksenmukainen ja yhtenäinen projektihallinto.
- Osallisuus, viestintä ja markkinointi: Projektin sisäinen viestintä ja henkilöstöviestinnän materiaalit kunnille, viestintä kuntien päätöksentekijöille, henkilöstöfoorumin koordinointi, asukasfoorumien koordinointi, ulkoinen viestintä, projektin tuotosten brändäys ja markkinointi => Henkilöstöllä, asukkailla ja sidosryhmillä on monia ja aitoja kanavia osallistua hankkeeseen. Hankkeen kehitystyö on asukaslähtöistä ja asukkaita osallistavaa.Sidosryhmäviestintä on laajaa, tehokasta ja yhtenäistä. Yhteiset ratkaisut tehdään tunnetuiksi.
2. Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen (Tuotokset => Vaikutukset)
- Tietojohtamisen kehittäminen: Hankkeiden tietopohja, talous- ja toimintatietojen yhtenäistäminen (sote-tietopaketit), analytiikka-ratkaisu ja tietovarasto => Hankkeen työ pohjautuu luotettavaan, kattavaan ja saavutettavaan dataan. Uudella organisaatiolla on käytössään uuden sukupolven analytiikkaratkaisut.
- Johtamisen, hallinnon ja tukipalvelujen ratkaisut: Esiselvitys tarvittavista prosessikuvauksista ja ratkaisuista, ratkaisujen määrittely ja toimeenpano => Johtamisen prosessit ovat edistyksellisiä, toimivia ja tehokkaita. Palvelutuotannon tarvitsemat tukipalvelut toimivat. Yhdistyminen toteutuu hallitusti ja turvallisesti.
3. Digi ja ICT
- Asiakas- ja potilastietojärjestelmien ratkaisujen valmistelu: Länsi-Uudenmaan sotelle on määritelty yhtenäinen, toimiva ja edistyksellinen sote-ammattilaisten asiakas- ja potilastietojärjestelmä sekä siihen kytkeytyvät asiakkaiden digipalvelut ja analytiikkaratkaisut.
- Uudet digiratkaisujen konseptointi ja suunnittelu, mm. etäpalvelut, tietojohtaminen, monituottajamalli, hoivakotiportaali, sähköinen perhekeskus: Länsi-Uudenmaan sote-keskus-konsepti hyödyntää digiratkaisuja tehokkaasti. ICT-tuki sote-keskuksen uusille toimintamalleille.
- Hallinnon järjestelmät ja ICT-infran ratkaisut: Yhdistyminen toteutuu hallitusti ja turvallisesti. ICT-ratkaisut mahdollistavat suunnitellut johtamis- ja toimintaprosessit.
4. Erikoissairaanhoidon järjestämisen, ohjauksen ja yhteistyön kehittäminen
Arviointi
Osa-alue 1
Osa-alueen tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti hyvin: palvelustrategiatyö on saatettu alkuun ja siirtymäsuunnitelmat hallinnon ja tukipalveluiden osalta on aloitettu. Projektihallinto on toiminut hyvin tukien hankkeen tavoitteiden toteuttamista. Osallisuus, viestintä ja markkinointi ollut erinomaista ja tästä hanke on saanut alueen sote-henkilöstöltä ja hankkeen muilta sidosryhmiltä hyvää palautetta.
Osa-alueen tavoitteena olivat alueen kirkas strategia ja vaikuttavat strategisen ohjauksen prosessit, yhtenäinen ja johdonmukainen siirtymäprosessi, joka on tehokas ja kuntien päätöksiin perustuvana. Lisäksi tavoitteena oli saada henkilöstölle monia ja aitoja kanavia osallistua hankkeeseen ja nämä luotiin onnistuneesti. Hankkeen kehitystyön tavoitteena oli olla asukaslähtöistä ja asukkaita osallistavaa; sidosryhmäviestintä laajaa, tehokasta ja yhtenäistä. Tärkeää oli saada yhteiset ratkaisut tunnetuiksi.
Osa-alue 2
Osa-alueen projektien sisällä saatiin tehtyä kuntien kanssa tärkeitä alustavia selvityksiä, kuten johdon näkymä -dashboard ja asiakastyytyväisyyteen liittyvää selvitystyötä. Alueemme tietojohtamisen kehittämissuunnitelmaa päivitettiin ja laadimme tiekartan projektin etenemisestä. Osallistuimme myös kansallisiin verkostoihin kuten Virta-hankkeen verkostoon.
ESH:n kehittämishankkeessa edistettiin yhteistyötä uudenmaanlaajuisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon, sekä hyte-työn välillä.
Osa-alue 3:
Hankkeessa toteutettiin monta projektia joiden lopputuotoksena oli selvitys. Osa projekteista olivat toimeenpanoa valmistelevia joiden lopputuloksena saatiin toimeenpanolle toteutusmäärittely. Järjestelmäprojektien toteutuksessa pilotoitiin, kehitettiin ja otettiin käyttöön uusia digiratkaisuja. Osa-alueessa toteutetut selvitykset:
- ICT-infrastruktuuri selvitys
- Sosiaali- ja terveystoimen järjestelmien arkkitehtuuri selvitys
- Toimialariippumattomien järjestelmien analyysi
- Kuntien ICT sopimuskartoitus
Lisäksi osa-alueen puitteissa toteuttiin laajalti määrittelyjä ja hakemuksia sekä toteutettiin uudet digi-ratkaisut mikä oli osa-alueen työmäärällisesti merkittävin osa.
Kaikkien osa-alueiden tuotoksista löytyy lisätietoja oheisessa Länsi-Uudenmaan sote-rakenneuudistus -hankkeen loppuraportissa.
Osa-alue 1:
Tehty työ luo vankan pohjan jatkotyöskentelyllä hyvinvointialueen muutosorganisaatiossa. Hankkeen tuotokset on joustavasti siirretty valmistelujohtajien käyttöön ja pohjaksi heidän työskentelyä varten. Sote-rakenneuudistushankkeen ja Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen sidos on ollut tiivis ja hankkeet ovat tiiviisti toisiaan tukien vaikuttaneet omilla saroillaan toisiinsa. Hankkeiden tavoitteet ovat tähdänneet samoihin yhteisiin tavoitteisiin, eli alueellisen yhteistyön, toimintatapojen ja johtamisen mallien yhtenäistymiseen.
Viestintä: Uudenlaista ajattelua virittivät erityisesti brändistrategiassa määritelty missiomme ”Jotta länsiuusimaalaiset voivat hyvin”, arvolupaus ”Pääosassa sinä”, äänensävy ”ihmiseltä ihmiselle” ja suomenruotsalaisen letkeyden innostama tarina nostivat asukkaiden näkökulman keskiöön ja toivat raikasta ajattelutapaa viestinnän ja osallisuuden toteuttamiseen.
Osa-alue 2:
Keskeiset vaikutushyödyt kohdentuvat tällä hetkellä muutosorganisaatioon. Tämänkin osa-alueen materiaali toimii vankkana pohjana jatkotyöskentelyllä muutosorganisaatiossa. Mm. seuraavat hankkeen tuotokset ovat joustavasti siirretty valmistelujohtajien käyttöön ja pohjaksi heidän työskentelyynsä:
- hankkeiden tietopohja
- talous- ja toimintatietojen yhtenäistäminen (sote-tietopaketit)
- analytiikkaratkaisu ja tietovarasto
- esiselvitys tarvittavista prosessikuvauksista ja ratkaisuista
- ratkaisujen määrittely ja toimeenpano
Osa-alue 3:
Nyt toteutettu Digi- ja ICT hanke antaa erinomaisen pohjan jatkotyöskentelylle hyvinvointialueen ICT muutosorganisaatiossa. Hankkeen kirjalliset tuotokset ovat siirretty valmistelujohtajien käyttöön. Toteutetut järjestelmät on kilpailutettu siten että ne ovat laajennettavissa alueellisesti. Rakenneuudistushankkeen ja kuntien sidos on ollut tiivis ja tukee nyt alueellistamisen toimintaa. Asiakkaan digitaalisten palveluiden osalta aika näyttää vaikutukset ja vaikuttavuuden tähän liittyy olennaisesti se miten laajasti palvelu saadaan alueella käyttöön.
