Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Lapin rakenneuudistus
Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

-

Toimiaika

Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021

Toimijat

Lapin maakunnan kunnat, sairaanhoitopiirit, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Lapin liitto, Lapin pelastuslaitos, Saamelaiskäräjät sekä maakunnan järjestöt.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Hankejohtaja Mauri Posio
Yhteyshenkilön organisaatio
Lapin erityishuoltopiiri: Kolpeneen palvelukeskuksen ky
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mauri.posio@kolpene.fi

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

21.10.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lapin maakunnan muodostaa 21 kuntaa ja alueella asuu 178 000 asukasta. Asukasmäärä on vähentynyt hiljalleen koko 2000-luvun ja asutus on keskittynyt kaupunkialueille Rovaniemelle, Tornioon ja Kemiin, joissa asuu yhteensä noin 2/3 alueen väestöstä. Lapissa on kaksi sairaanhoitopiiriä Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä järjestää kehitysvammaisten erityispalvelut.

Lapin sairaanhoitopiirin alueella on 12 terveydenhuollon ja 15 sosiaalihuollon järjestäjää. Terveysasemia ja pisteitä on 21, joista Posion kunnan terveysasema on ulkoistettu. Lapin sairaanhoitopiiri vastaa myös kahden kunnan Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon palveluista. Somaattinen erikoissairaanhoito on keskitetty Lapin keskussairaalaan. 

Länsi-Pohjan alueen kunnista Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo perustivat Mehiläinen LänsiPohja oy:n, joka aloitti toimintansa kesällä 2018. Se tuottaa somaattisen erikoissairaanhoidon palvelut koko alueelle Länsi-Pohjan keskussairaalassa sekä perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluja Kemille ja Torniolle. Keminmaan kunnan perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Mehiläinen Oy. Tervolan kunnan terveysaseman palvelut tuottaa Terveystalo Oy. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri tuottaa hallinto-, talous- ja tukipalvelut sekä psykiatrian ja riippuvuuksien hoidon, ensihoidon ja apuvälinekeskuksen palvelut.

Saamelaisia on Suomessa Saamelaiskäräjien tietojen (2019) mukaan 10 759. Lapin maakunnan alueella asuu noin 5500 saamelaista, heistä saamelaisten kotiseutualueella 3 406 (Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä). Suomen saamelaisista on pohjoisaamenkielisiä 17 %, inarinsaamenkielisiä reilu 2% ja koltansaamenkielisiä 3 %. 

Lapin maakunnan alueella on käytössä kolme erimerkkistä perusterveydenhuollon ja neljä sosiaalihuollon järjestelmää sekä yksi erikoissairaanhoidon järjestelmä ja yksi sosiaalihuollon erityispalveluiden järjestelmä. Palvelua tuottavat viisi tietojärjestelmätoimittajaa, 21 kuntaa, yksi kuntayhtymä, kaksi sairaanhoitopiiriä, yksi erityishuoltopiiri ja useita ICT-palveluntuottajia. Maakunnan vuosittaiset ICT-kustannukset ovat noin 17 miljoonaa euroa laskentatavasta riippuen.

Toiminta- ja käyttäjälähtöisten ICT-järjestelmien käyttöönotto edellyttää tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä toimintaa suunnittelevien ja kehittävien sekä ICT-suunnittelijoiden kesken. Toiminnan prosessien yhtenäistäminen ei vaadi yhteistä tietojärjestelmää, joten toimintaa koskevat muutokset olisi suositeltavaa tehdä ennen tietojärjestelmien mahdollista yhtenäistämistä tai yhdistämistä.

Päämäärä ja päätavoite

Sote -rakenneuudistusta tukevalla hankkeella pyritään valmistautumaan mahdollisen hyvinvointialueen (sote -maakunta) valmistelun aloittamiseen sen jälkeen kun eduskunta on säätänyt sote -lait. Rakenneuudistushankkeessa tavoitellaan myös sote -palvelutuotannon johtamisen ja ohjaamisen kehittämistä erityisesti tietojohtamisen ja tiedolla johtamisen keinoin. Hankkeessa valmistellaan myös tulevien mahdollisten sote -keskusten toiminnan ja palvelujen toimintatapojen ja -prosessien uudistamista digitaalisten välineiden avulla. 

Rakenneuudistushanke jakaantuu neljään osa-alueeseen: 1) vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio, 2) johtamisen ja ohjauksen kehittäminen, 3) toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla ja 4) osallistuminen Pohjoisen OT -keskuksen jatkovalmisteluun.  

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

1) Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio

Hankehallinnointi ja -koordinaatio turvaa rakenneuudistushankkeen ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen sujuvan toteuttamisen Lapissa.

Rakenneuudistusta tukevan alueellisen valmistelun hankkeessa valmistaudutaan sote/maakuntauudistuksen toimeenpanosta vastaavan maakuntavalmistelussa tarvittavien toimielinten/työryhmien/ muodostamiseen osana hankekokonaisuutta sen mukaan, miten uudistus valtakunnan tasolla etenee.

Kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisen tavoitteena on eri toimijoiden ja tarvittavien sidosryhmien mukaan ottaminen kehittämistyöhön (kansalaisten osallistaminen, järjestöjen ja järjestötyön koordinointi kuntien sote-keskuksiin).

 Saamelaisten palveluiden koordinoinnin tavoitteena on saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palvelujen ja osaajien koordinaatiotoimien käynnistäminen sekä verkostomaisen toimintatavan rakentaminen.

 

2) Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen

Osa-alueen tavoitteena on alueellisen suunnittelu- ja seurantajärjestelmän rakentaminen, suunnitella toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, laatia suunnitelma ja tiekartta tieto- ja tiedolla johtamisen edistämiseen, toteuttaa TKIO-toimintaa tukevia toimenpiteitä sekä edistää yhteistyömallien toteutumista. Tavoite muodostuu seuraavista osa-alueista ja niissä toteutettavista toimenpiteistä:

a) Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän rakentaminen: alueellinen palvelujärjestelmän ja sen kehittämisen hallintamalli, palvelut ja palveluketjut, tietojärjestelmät , käsite- ja tietomalli(t) ja tiedot ja tietorakenteet 

b) Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä ohjaus: alueen kuntaorganisaatioiden Sote-palveluiden kustannuslaskennan, hinnoittelun ja tuotteistuksen toteuttaminen , sote-tietopakettien käyttöönottoa edistävät toimenpiteet, Kansallisen asiakaspalautejärjestelmän suunnitteluun osallistuminen (ja alueellinen käyttöönotto) ja alueen väestön palvelutarpeen arviointi ja mittaaminen

c) Tieto- ja tiedolla johtaminen: Alueen tietojohtamisen kypsyystason arvioinnin toteuttaminen, teknologiaselvitys, alueellisen tietojohtamisen kokonaissuunnitelman laatiminen , tietomallien määrittely ja vaiheittaisen käyttöönoton suunnittelu ja työvälineiden käyttöönottojen suunnittelu

d) TKIO-toimintaa tukevat toimenpiteet ja niiden kehittäminen: sote-tiedon toisiokäytön lain toimeenpanon alueelliset ratkaisut

e) Yhteistyöalueen (ERVA) yhteistyömallien suunnittelu ja toteuttaminen

 

3) Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla

Tavoitteena on sekä asukkaita että ammattilaisia palveleva yhteen toimiva digitaalisten palveluiden kokonaisuus Lapin maakunnan alueella. Asukkaille tarjottavien palveluiden tulee olla helppokäyttöisiä ja saavutettavia, koska niiden avulla voidaan luoda tiivis palveluverkko laajaan Lapin maakuntaan. Ammattilaisten osalta tärkeää on, että kehitettävät ratkaisut tukevat monikanavaista palvelutuotantoa, ja mahdollistavat tiedon saatavuuden joko asiakkaan itsensä tuottamana tai ammattilaisten käytössä olevien järjestelmien kautta kertakirjautumalla.

Osatavoitteet: 

a) Tarjotaan riittävä digitaalisten palveluiden käytön tuki ammattilaisille, jotta palveluiden käyttöönotto, tuotanto ja käyttö on sujuvaa ja palveluita voidaan laajentaa tarpeet ja kokonaisuus huomioiden.

b) Laajennetaan jo olemassa olevaa kansalaisten digitaalisten palveluiden kokonaisuutta, jotta monikanavainen asiointi on mahdollista useimmissa palveluissa ja matalan kynnyksen palvelut ovat yhdenmukaisia ja helposti saatavilla.

c) Kehitetään ja yhtenäistetään etäpalveluiden ja -konsultaatioiden toimintamalleja ja saatavuutta. Vahvistetaan peruspalveluiden osaamista, jotta palvelut voidaan tuottaa lähipalveluina etänä.

d) Parannetaan alueella käytössä olevien sote-tietojärjestelmien toimintaa ja käyttöä, jotta nykyisten järjestelmien toiminnallisuudet yhdenmukaistuvat, järjestelmissä oleva tieto on laadukasta, vertailukelpoista ja yhteen toimivaa sekä alueellisesti että kansallisesti. 

 

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Väestörakenne muutoksessa