Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Lapin maakunnan muodostaa 21 kuntaa ja alueella asuu 178 000 asukasta. Asukasmäärä on vähentynyt hiljalleen koko 2000-luvun ja asutus on keskittynyt kaupunkialueille Rovaniemelle, Tornioon ja Kemiin, joissa asuu yhteensä noin 2/3 alueen väestöstä. Lapissa on kaksi sairaanhoitopiiriä Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä järjestää kehitysvammaisten erityispalvelut.
Lapin sairaanhoitopiirin alueella on 12 terveydenhuollon ja 15 sosiaalihuollon järjestäjää. Terveysasemia ja pisteitä on 21, joista Posion kunnan terveysasema on ulkoistettu. Lapin sairaanhoitopiiri vastaa myös kahden kunnan Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon palveluista. Somaattinen erikoissairaanhoito on keskitetty Lapin keskussairaalaan.
Länsi-Pohjan alueen kunnista Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo perustivat Mehiläinen LänsiPohja oy:n, joka aloitti toimintansa kesällä 2018. Se tuottaa somaattisen erikoissairaanhoidon palvelut koko alueelle Länsi-Pohjan keskussairaalassa sekä perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluja Kemille ja Torniolle. Keminmaan kunnan perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Mehiläinen Oy. Tervolan kunnan terveysaseman palvelut tuottaa Terveystalo Oy. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri tuottaa hallinto-, talous- ja tukipalvelut sekä psykiatrian ja riippuvuuksien hoidon, ensihoidon ja apuvälinekeskuksen palvelut.
Saamelaisia on Suomessa Saamelaiskäräjien tietojen (2019) mukaan 10 759. Lapin maakunnan alueella asuu noin 5500 saamelaista, heistä saamelaisten kotiseutualueella 3 406 (Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä). Suomen saamelaisista on pohjoisaamenkielisiä 17 %, inarinsaamenkielisiä reilu 2% ja koltansaamenkielisiä 3 %.
Lapin maakunnan alueella on käytössä kolme erimerkkistä perusterveydenhuollon ja neljä sosiaalihuollon järjestelmää sekä yksi erikoissairaanhoidon järjestelmä ja yksi sosiaalihuollon erityispalveluiden järjestelmä. Palvelua tuottavat viisi tietojärjestelmätoimittajaa, 21 kuntaa, yksi kuntayhtymä, kaksi sairaanhoitopiiriä, yksi erityishuoltopiiri ja useita ICT-palveluntuottajia. Maakunnan vuosittaiset ICT-kustannukset ovat noin 17 miljoonaa euroa laskentatavasta riippuen.
Toiminta- ja käyttäjälähtöisten ICT-järjestelmien käyttöönotto edellyttää tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä toimintaa suunnittelevien ja kehittävien sekä ICT-suunnittelijoiden kesken. Toiminnan prosessien yhtenäistäminen ei vaadi yhteistä tietojärjestelmää, joten toimintaa koskevat muutokset olisi suositeltavaa tehdä ennen tietojärjestelmien mahdollista yhtenäistämistä tai yhdistämistä.
Päämäärä ja päätavoite
Sote-rakenneuudistusta tukevalla hankkeella pyrittiin valmistautumaan hyvinvointialueen valmistelun aloittamiseen sen jälkeen kun eduskunta on säätänyt sote-lait. Hankkeessa tavoiteltiin myös sote-palvelutuotannon johtamisen ja ohjaamisen kehittämistä erityisesti tietojohtamisen ja tiedolla johtamisen keinoin. Lisäksi hankkeessa valmisteltiin tulevien sote-keskusten toiminnan ja palvelujen toimintatapojen ja -prosessien uudistamista digitaalisten välineiden avulla.
Hanke jakaantui neljään osa-alueeseen:
- vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio,
- johtamisen ja ohjauksen kehittäminen,
- toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla,
- osallistuminen Pohjoisen OT -keskuksen jatkovalmisteluun.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
1) Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio:
Hankehallinnoinnilla ja -koordinaatiolla pyrittiin turvaamaan rakenneuudistushankkeen ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen sujuva toteuttaminen Lapissa.
Sote-rakenneuudistus -hankkeessa valmistauduttiin hyvinvointialueen valmistelussa tarvittavien toimielinten/työryhmien muodostamiseen osana hankekokonaisuutta sen mukaan, miten uudistus valtakunnan tasolla eteni.
Kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisen tavoitteena oli eri toimijoiden ja tarvittavien sidosryhmien mukaan ottaminen kehittämistyöhön (kansalaisten osallistaminen, järjestöjen ja järjestötyön koordinointi kuntien sote-keskuksiin).
Saamelaisten palveluiden koordinoinnin tavoitteena oli saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palvelujen ja osaajien koordinaatiotoimien käynnistäminen sekä verkostomaisen toimintatavan rakentaminen.
2) Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen:
Osa-alueen tavoitteena oli alueellisen suunnittelu- ja seurantajärjestelmän rakentaminen, suunnitella toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, laatia suunnitelma ja tiekartta tieto- ja tiedolla johtamisen edistämiseen, toteuttaa TKIO-toimintaa tukevia toimenpiteitä sekä edistää yhteistyömallien toteutumista. Tavoite muodostui seuraavista osa-alueista ja niissä toteutettavista toimenpiteistä:
- Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän rakentaminen: alueellinen palvelujärjestelmän ja sen kehittämisen hallintamalli, palvelut ja palveluketjut, tietojärjestelmät , käsite- ja tietomalli(t) ja tiedot ja tietorakenteet
- Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä ohjaus: alueen kuntaorganisaatioiden Sote-palveluiden kustannuslaskennan, hinnoittelun ja tuotteistuksen toteuttaminen , sote-tietopakettien käyttöönottoa edistävät toimenpiteet, Kansallisen asiakaspalautejärjestelmän suunnitteluun osallistuminen (ja alueellinen käyttöönotto) ja alueen väestön palvelutarpeen arviointi ja mittaaminen
- Tieto- ja tiedolla johtaminen: alueen tietojohtamisen kypsyystason arvioinnin toteuttaminen, teknologiaselvitys, alueellisen tietojohtamisen kokonaissuunnitelman laatiminen , tietomallien määrittely ja vaiheittaisen käyttöönoton suunnittelu ja työvälineiden käyttöönottojen suunnittelu
- TKIO-toimintaa tukevat toimenpiteet ja niiden kehittäminen: sote-tiedon toisiokäytön lain toimeenpanon alueelliset ratkaisut
- Yhteistyöalueen (ERVA) yhteistyömallien suunnittelu ja toteuttaminen
3) Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla:
Tavoitteena oli sekä asukkaita että ammattilaisia palveleva yhteen toimiva digitaalisten palveluiden kokonaisuus Lapin maakunnan alueella. Asukkaille tarjottavien palveluiden tulee olla helppokäyttöisiä ja saavutettavia, koska niiden avulla voidaan luoda tiivis palveluverkko laajaan Lapin maakuntaan. Ammattilaisten osalta kehitettävien ratkaisujen tulee tukea monikanavaista palvelutuotantoa, ja mahdollistaa tiedon saatavuuden joko asiakkaan itsensä tuottamana tai ammattilaisten käytössä olevien järjestelmien kautta kertakirjautumalla.
Osatavoitteet:
- Riittävä digitaalisten palveluiden käytön tuki ammattilaisille, jotta palveluiden käyttöönotto, tuotanto ja käyttö on sujuvaa ja palveluita voidaan laajentaa tarpeet ja kokonaisuus huomioiden.
- Jo olemassa olevan kansalaisten digitaalisten palveluiden kokonaisuuden laajentaminen, jotta monikanavainen asiointi on mahdollista useimmissa palveluissa ja matalan kynnyksen palvelut ovat yhdenmukaisia ja helposti saatavilla.
- Etäpalveluiden ja -konsultaatioiden toimintamallien ja saatavuuden kehittäminen ja yhtenäistäminen sekä peruspalveluiden osaamisen vahvistaminen, jotta palvelut voidaan tuottaa lähipalveluina etänä
- Alueella käytössä olevien sote-tietojärjestelmien toiminnan ja käytön parantaminen, jotta nykyisten järjestelmien toiminnallisuudet yhdenmukaistuvat, järjestelmissä oleva tieto on laadukasta, vertailukelpoista ja yhteen toimivaa sekä alueellisesti että kansallisesti.