Hankkeella tuettiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnettiin ja tuettiin edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutui tiiviisti osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitettiin sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Sote-rakenneuudistus Lapissa -hanke
Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuettiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnettiin ja tuettiin edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutui tiiviisti osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitettiin sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

-

Toimiaika

Hankkeen toteutusaika oli 1.8.2020-31.12.2021.

Toimijat

Lapin kunnat, sairaanhoitopiirit, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Lapin liitto, Lapin pelastuslaitos, Saamelaiskäräjät sekä maakunnan järjestöt.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Hankejohtaja Mirva Salmela
Yhteyshenkilön organisaatio
Lapin erityishuoltopiiri: Kolpeneen palvelukeskuksen ky
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anita.lammassaari@kolpene.fi

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

24.02.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lapin maakunnan muodostaa 21 kuntaa ja alueella asuu 178 000 asukasta. Asukasmäärä on vähentynyt hiljalleen koko 2000-luvun ja asutus on keskittynyt kaupunkialueille Rovaniemelle, Tornioon ja Kemiin, joissa asuu yhteensä noin 2/3 alueen väestöstä. Lapissa on kaksi sairaanhoitopiiriä Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä järjestää kehitysvammaisten erityispalvelut.

Lapin sairaanhoitopiirin alueella on 12 terveydenhuollon ja 15 sosiaalihuollon järjestäjää. Terveysasemia ja pisteitä on 21, joista Posion kunnan terveysasema on ulkoistettu. Lapin sairaanhoitopiiri vastaa myös kahden kunnan Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuollon palveluista. Somaattinen erikoissairaanhoito on keskitetty Lapin keskussairaalaan. 

Länsi-Pohjan alueen kunnista Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo perustivat Mehiläinen LänsiPohja oy:n, joka aloitti toimintansa kesällä 2018. Se tuottaa somaattisen erikoissairaanhoidon palvelut koko alueelle Länsi-Pohjan keskussairaalassa sekä perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluja Kemille ja Torniolle. Keminmaan kunnan perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Mehiläinen Oy. Tervolan kunnan terveysaseman palvelut tuottaa Terveystalo Oy. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri tuottaa hallinto-, talous- ja tukipalvelut sekä psykiatrian ja riippuvuuksien hoidon, ensihoidon ja apuvälinekeskuksen palvelut.

Saamelaisia on Suomessa Saamelaiskäräjien tietojen (2019) mukaan 10 759. Lapin maakunnan alueella asuu noin 5500 saamelaista, heistä saamelaisten kotiseutualueella 3 406 (Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä). Suomen saamelaisista on pohjoisaamenkielisiä 17 %, inarinsaamenkielisiä reilu 2% ja koltansaamenkielisiä 3 %. 

Lapin maakunnan alueella on käytössä kolme erimerkkistä perusterveydenhuollon ja neljä sosiaalihuollon järjestelmää sekä yksi erikoissairaanhoidon järjestelmä ja yksi sosiaalihuollon erityispalveluiden järjestelmä. Palvelua tuottavat viisi tietojärjestelmätoimittajaa, 21 kuntaa, yksi kuntayhtymä, kaksi sairaanhoitopiiriä, yksi erityishuoltopiiri ja useita ICT-palveluntuottajia. Maakunnan vuosittaiset ICT-kustannukset ovat noin 17 miljoonaa euroa laskentatavasta riippuen.

Toiminta- ja käyttäjälähtöisten ICT-järjestelmien käyttöönotto edellyttää tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä toimintaa suunnittelevien ja kehittävien sekä ICT-suunnittelijoiden kesken. Toiminnan prosessien yhtenäistäminen ei vaadi yhteistä tietojärjestelmää, joten toimintaa koskevat muutokset olisi suositeltavaa tehdä ennen tietojärjestelmien mahdollista yhtenäistämistä tai yhdistämistä.

Päämäärä ja päätavoite

Sote-rakenneuudistusta tukevalla hankkeella pyrittiin valmistautumaan hyvinvointialueen valmistelun aloittamiseen sen jälkeen kun eduskunta on säätänyt sote-lait. Hankkeessa tavoiteltiin myös sote-palvelutuotannon johtamisen ja ohjaamisen kehittämistä erityisesti tietojohtamisen ja tiedolla johtamisen keinoin. Lisäksi hankkeessa valmisteltiin tulevien sote-keskusten toiminnan ja palvelujen toimintatapojen ja -prosessien uudistamista digitaalisten välineiden avulla.

Hanke jakaantui neljään osa-alueeseen:

  1. vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio,
  2. johtamisen ja ohjauksen kehittäminen,
  3. toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla,
  4. osallistuminen Pohjoisen OT -keskuksen jatkovalmisteluun.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

1) Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio:

Hankehallinnoinnilla ja -koordinaatiolla pyrittiin turvaamaan rakenneuudistushankkeen ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen sujuva toteuttaminen Lapissa.

Sote-rakenneuudistus -hankkeessa valmistauduttiin hyvinvointialueen valmistelussa tarvittavien toimielinten/työryhmien muodostamiseen osana hankekokonaisuutta sen mukaan, miten uudistus valtakunnan tasolla eteni.

Kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisen tavoitteena oli eri toimijoiden ja tarvittavien sidosryhmien mukaan ottaminen kehittämistyöhön (kansalaisten osallistaminen, järjestöjen ja järjestötyön koordinointi kuntien sote-keskuksiin).

Saamelaisten palveluiden koordinoinnin tavoitteena oli saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palvelujen ja osaajien koordinaatiotoimien käynnistäminen sekä verkostomaisen toimintatavan rakentaminen.
 

2) Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen:

Osa-alueen tavoitteena oli alueellisen suunnittelu- ja seurantajärjestelmän rakentaminen, suunnitella toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, laatia suunnitelma ja tiekartta tieto- ja tiedolla johtamisen edistämiseen, toteuttaa TKIO-toimintaa tukevia toimenpiteitä sekä edistää yhteistyömallien toteutumista. Tavoite muodostui seuraavista osa-alueista ja niissä toteutettavista toimenpiteistä:

  • Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän rakentaminen: alueellinen palvelujärjestelmän ja sen kehittämisen hallintamalli, palvelut ja palveluketjut, tietojärjestelmät , käsite- ja tietomalli(t) ja tiedot ja tietorakenteet 
  • Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä ohjaus: alueen kuntaorganisaatioiden Sote-palveluiden kustannuslaskennan, hinnoittelun ja tuotteistuksen toteuttaminen , sote-tietopakettien käyttöönottoa edistävät toimenpiteet, Kansallisen asiakaspalautejärjestelmän suunnitteluun osallistuminen (ja alueellinen käyttöönotto) ja alueen väestön palvelutarpeen arviointi ja mittaaminen
  • Tieto- ja tiedolla johtaminen: alueen tietojohtamisen kypsyystason arvioinnin toteuttaminen, teknologiaselvitys, alueellisen tietojohtamisen kokonaissuunnitelman laatiminen , tietomallien määrittely ja vaiheittaisen käyttöönoton suunnittelu ja työvälineiden käyttöönottojen suunnittelu
  • TKIO-toimintaa tukevat toimenpiteet ja niiden kehittäminen: sote-tiedon toisiokäytön lain toimeenpanon alueelliset ratkaisut
  • Yhteistyöalueen (ERVA) yhteistyömallien suunnittelu ja toteuttaminen
     

3) Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla:

Tavoitteena oli sekä asukkaita että ammattilaisia palveleva yhteen toimiva digitaalisten palveluiden kokonaisuus Lapin maakunnan alueella. Asukkaille tarjottavien palveluiden tulee olla helppokäyttöisiä ja saavutettavia, koska niiden avulla voidaan luoda tiivis palveluverkko laajaan Lapin maakuntaan. Ammattilaisten osalta kehitettävien ratkaisujen tulee tukea monikanavaista palvelutuotantoa, ja mahdollistaa tiedon saatavuuden joko asiakkaan itsensä tuottamana tai ammattilaisten käytössä olevien järjestelmien kautta kertakirjautumalla.

Osatavoitteet: 

  • Riittävä digitaalisten palveluiden käytön tuki ammattilaisille, jotta palveluiden käyttöönotto, tuotanto ja käyttö on sujuvaa ja palveluita voidaan laajentaa tarpeet ja kokonaisuus huomioiden.
  • Jo olemassa olevan kansalaisten digitaalisten palveluiden kokonaisuuden laajentaminen, jotta monikanavainen asiointi on mahdollista useimmissa palveluissa ja matalan kynnyksen palvelut ovat yhdenmukaisia ja helposti saatavilla.
  • Etäpalveluiden ja -konsultaatioiden toimintamallien ja saatavuuden kehittäminen ja yhtenäistäminen sekä peruspalveluiden osaamisen vahvistaminen, jotta palvelut voidaan tuottaa lähipalveluina etänä
  • Alueella käytössä olevien sote-tietojärjestelmien toiminnan ja käytön parantaminen, jotta nykyisten järjestelmien toiminnallisuudet yhdenmukaistuvat, järjestelmissä oleva tieto on laadukasta, vertailukelpoista ja yhteen toimivaa sekä alueellisesti että kansallisesti.
Tuotokset ja tulokset

Hankkeen tuotokset ja tulokset on listattuna tiivistetysti alla. Tarkemmat tiedot löytyvät loppuarviointiraportista (liitteenä).

Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu:

  • väliaikaisen valmistelutoimielimen esivalmistelut
  • sote-palvelujen nykytila-analyysi
  • mielenterveys- ja päihdepalvelujen/työttömien työ- ja toimintakykyarvioiden nykytila-analyysi
  • Simon kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskeva esiselvitys
  • tuki johtamis- ja organisaatiojärjestelmän kuvaamiseen

Kansalaisten ja sidosryhmien osallistaminen/Osallisuus:

  • toteutettiin kuntalaiskysely Lapin kuntien asukkaille tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluista
  • toteutettiin kuntien, kuntayhtymien ja järjestöjen nykytilakartoitus
  • kartoitettiin järjestö-, sote- ja hyte-toimijoiden yhteistyön hyvät toimintatavat ja käytännöt sekä kehittämishaasteet ja -ehdotukset
  • tehtiin suunnitelma Lapin sote-uudistus -hankkeisiin osallistumisen mahdollisuuksista
  • perustettiin Lapin maakunnallinen osallisuusverkosto

Saamen kielen ja kulttuurin mukaiset palvelut:

  • rakennettiin saamenkielisten palveluiden tuottamisen yhteistyösuunnitelma ja -malli
  • perustettiin yhteistyö- ja suunnitteluverkosto Lapin sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelmatyön tueksi ja Lapin sote-uudistus -hankkeiden yhteistyöverkostoksi
  • työstettiin laatusuositukset saamenkielisille ja saamelaiskulttuurin mukaisille sosiaali- ja terveyspalveluille
  • selkiytettiin saamenkielisten asiakas-/potilas- ja muiden terveysmateriaalien käännösvastuita ja koordinaatiotoimia
  • kartoitettiin saamenkielisten sote-ammattilaisten koulutustarpeita ja -tarjontaa

Johtaminen ja ohjaus:

  • yhtenäistettiin Lapin kuntien tiedonhallintamallien kuvauksia
  • sovittiin Lapin alueelle yhteiset periaatteet palveluketjujen hallintaan
  • toteutettiin Lapin sote-organisaatioiden palvelutietovarantokuvausten nykytilan selvitys
  • toteutettiin tietojohtamisen nykytilan arviointi yhteistyössä DigiFinlandin kanssa ja laadittiin sote-tietojohtamisen kehittämissuunnitelma. Lisäksi perustettiin alueellisen tietojohtamisen kehittämisverkosto

Toimintatapojen ja prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla:

  • tehtiin suunnitelma siitä, miten ammattilaiset saavat jatkossa keskitetysti yhdestä paikasta tuen digitaalisten palveluiden suunnitteluun ja käyttöönottoon sekä tietojärjestelmien kehittämiseen
  • tehtiiin suunnitelma asukkaille "yhden luukun periaatteella" tarjottavista digitaalisista palveluista, jotka ovat helppokäyttöisiä ja saavutettavia
  • rakennettiin yhtenäisiä malleja ja työkaluja etäkonsultaatioiden käyttöönottamiseksi sekä toteutettiin palveluohjauksen työvälineiden pilotointeja
  • yhdenmukaistettiin tietojärjestelmiä ja niiden käyttöä sekä parannettiin niihin tehtävien kirjausten laatua ja yhdenmukaisuutta. Tehtiin ajantasaiset suunnitelmat tietojen Kanta-käyttöönotoista ja Kanta-arkistoinnista. Lisäksi tehtiin uuden sote-tietojärjestelmäkokonaisuuden valmistelu- ja määrittelytyötä sekä kuvattiin sote-tietojärjestelmäekosysteemin arkkitehtuuri
Vaikutukset ja vaikuttavuus

Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu:

Sote-rakenneuudistus Lapissa -hankkeen toimintaan vaikutti merkittävästi se, miten sote-uudistus valtakunnan tasolla eteni. Ennen lakien hyväksymistä toimenpiteet painottuivat sellaisiin toimiin, jotka eivät olleet riippuvaisia siitä, toteutuuko uudistus vai ei. Sote-uudistusta koskevien lakien hyväksymisen jälkeen Rakenneuudistus-hankkeessa tuettiin hyvinvointialueen toimeenpanon valmistelua. Osaltaan toimintaan vaikutti myös se, ettei hyvinvointialuetta koskeviin strategisiin päätöksiin ollut vielä valmiutta.

Sote-uudistusta koskevien lakien hyväksymisen jälkeen Lapissa saatiin välittömästi nimettyä väliaikainen valmistelutoimielin sekä käynnistettyä hyvinvointialueen toimeenpanon valmistelu Rakenneuudistus-hankkeen valmistelujen johdosta. Hankkeen eri tuotoksia hyödynnetään laajasti Lapin hyvinvointialueen toimeenpanon valmistelun eri kokonaisuuksissa.

Lisäksi Rakenneuudistus-hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen sekä Lapin hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen kanssa.

Johtaminen ja ohjaus:

  1. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän rakentaminen:
    Alueen ongelmat palveluketjujen hallinnassa tunnistettiin ja tarvittavia toimenpiteitä määriteltiin hallintamallin luomiseksi. Organisaatioissa tehtiin tiedonhallintamallia yhtenäisellä tavalla. Hyvinvointialue voi hyödyntää näitä tuloksia. Myös palvelutietovarannon nykytila kuvattiin, mutta kuvausten ja asiointipaikkatietojen siirto hyvinvointialueelle oli hankeaikana vielä kansallisella tasolla ratkaisematta.
  2. Toiminnan ja talouden suunnittelu ja ohjaus:
    Osa-alueella ei saavutettu konkreettisia vaikutuksia, lähinnä tietoisuuden lisäämistä.
  3. Tieto- ja tiedolla johtaminen:
    Kypsyystason arviointi ja kokonaissuunnitelma on hyödynnettävissä, kun tietojohtamisen kehittäminen käynnistyy.
  4. TKIO-toimintaa tukevat toimenpiteet ja niiden kehittäminen:
    Toimenpiteet otettiin osaksi ICT-hankehakemusta.
  5. Yhteistyömallit - Yhteistyöalueen (ERVA) yhteistyömallien suunnittelu ja toteuttaminen:
    Osa-alueella ei saavutettu konkreettisia vaikutuksia.

Osa-alueen tuotokset ovat hyödynnettävissä hyvinvointialueen valmistelussa. Operatiivisen toiminnan osalta kehittämistä jatketaan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa osana suunniteltujen palveluprosessien toteuttamista. Hankkeen aikana tehtiin laajasti yhteistyötä muiden alueen hankkeiden kanssa, kuten esimerkiksi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hankkeiden ja Lapin liiton hankkeiden kanssa.

Toimintatapojen ja prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla:

  1. Yhteinen digipalveluyksikön pilotin resurssipooli mahdollistaa asiantuntijuuden kehittymisen ja laajentumisen. Pilotoinnilla on mahdollistettu Tulevaisuuden sote-keskuksen digitaalisten palveluiden laajentaminen suunnitelmallisesti ja yhdenmukaisesti.
  2. Tasavertaisilla ja matalan kynnyksen digitaalisilla palveluilla pyritään saamaan apu tarjolle koko väestölle ja resurssit suunnattua erityisesti niihin tehtäviin, joihin tarvitaan laajempaa paneutumista. Palvelut ovat suunnitelman mukaisesti jatkossa helposti löydettävissä ja saavutettavissa eikä asiakkaiden tarvitse käyttää aikaa turhaan palveluiden etsimiseen.
  3. Etäpalveluiden monipuolinen tarjonta mahdollistaa erityispalvelut lähipalveluna asiakkaille asuinpaikasta riippumatta. Tekoälypohjaisen virtuaaliassistentin pilotointi osoitti sen hyödyt jo ammattilaisten palveluohjauksen tukena, mutta jatkossa ratkaisua voidaan hyödyntää suoraan asiakkaille.
  4. Tietojen saatavuus ja käytettävyys sekä raportointi yhdenmukaistuivat eri tietojärjestelmissä. Tietojärjestelmien yhtenäistämisen suunnitelman perusteella jatkossa yhtä tietojärjestelmäpalvelua hoidetaan yhdellä tietojärjestelmällä. Vanhoista, passiivikäytössä olevista tietokannoista päästään suunnitelmallisesti eroon.

Hankkeessa tehtyjä selvityksiä, suunnitelmia, raportteja ja toteutuksia voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena sekä hyvinvointialueen valmistelussa.

Liitetiedostot ja linkit

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Väestörakenne muutoksessa