Lastensuojelun monialainen kehittäminen 20-22 Pohjois-Suomessa
Laadukas lastensuojelu tukee lapsen oikeuksien toteutumista, joka edellyttää lapsen arjen ja hyvinvoinnin kannalta keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Lastensuojelun hankkeessa on tavoitteena kehittää monialaisia palveluita ja vahvistaa toimijoiden osaamista. Hankkeessa kehitetään yhteistyön toimintamalleja lastensuojelun, sivistys-, mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimijoiden kesken. Lapset, nuoret ja perheet ovat osallisina omissa prosesseissaan, ja yhteistyö on aiempaa toimivampaa palveluiden kesken.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Laadukas lastensuojelu tukee lapsen oikeuksien toteutumista, joka edellyttää lapsen arjen ja hyvinvoinnin kannalta keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Lastensuojelun hankkeessa on tavoitteena kehittää monialaisia palveluita ja vahvistaa toimijoiden osaamista. Hankkeessa kehitetään yhteistyön toimintamalleja lastensuojelun, sivistys-, mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimijoiden kesken. Lapset, nuoret ja perheet ovat osallisina omissa prosesseissaan, ja yhteistyö on aiempaa toimivampaa palveluiden kesken.
Pohjoinen lastensuojelu 2020-2022 -hankkeen taustalla on kansallinen kysely. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuudessa olleen ongelmia ja monialaisessa yhteistyössä oli vajeita useilla alueilla. Lapsille ja nuorille ei ole tarjolla riippuvuus- ja päihdepalveluita. Kyselyssä tuli myös esille se, että koulun ja lastensuojelun yhteistyössä on haasteita.
Hankkeen kolme tavoitetta nivoutuvat toisiinsa:
1. Kehitämme palveluiden yhteistoimintaa niin, että lastensuojelun asiakkaana olevat lapset, nuoret ja perheet saavat mielenterveys- ja päihdeongelmiinsa monialaisen avun ja tuen oikea-aikaisesti ja koordinoidusti.
2. Varmistamme, että lapset, nuoret ja perheet ovat osallisia omissa prosesseissaan.
3. Ammattilaisten osaaminen vahvistuu.
Hankkeen toimiaika on 2020-2022. Kehittämiskokonaisuus on käynnissä.
Kehittämistyössä ovat mukana Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden työntekijät monialaisesti. Osahankkeiden (6) vastuuorganisaatiot ovat Kainuun sosiaali-ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, Oulun kaupunki, Oulunkaaren kuntayhtymä, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poske ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Lisäksi mukana ovat sosiaalialan osaamiskeskukset, hyvinvointialueiden ja OT-keskus kehittäjien verkostot, sekä palveluita käyttävät asiakkaat.
Päämäärä ja tavoitteet
Sosiaalialan osaamiskeskukset toteuttivat yhteisen kansallisen kyselyn lastensuojelun tilanteesta 2019. Vastauksissa korostuivat puutteet mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuudessa sekä monialaisen yhteistyön vajeet.
Alle18-vuotiaille suunnattujen mielenterveys- ja päihdepalveluiden, koulun ja lastensuojelun yhteistyö näyttäytyi vastauksissa haasteellisena. Pienten lasten kohdalla lastensuojelun asiakkuudet johtuvat usein vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmista.
Nykyiset palvelut eivät vastaa lasten ja nuorten tarpeisiin, konsultaation käytänteet ovat riittämättömiä sekä jonot nuorten palveluihin ovat pitkiä. Tällä hetkellä alaikäisille suunnattuja vaikuttavia päihdehoidon palveluita tai kuntoutusta ei ole tarjolla. Nuorten riippuvuusongelmat pahenevat ja siihen liittyvää osaamista ja toimintamalleja puuttuu.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää lastensuojelun asiakkaana olevien lasten, nuorten ja perheiden palveluita niin, että erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmiin olisi saatavilla monialaista tukea ja apua oikea-aikaisesti ja koordinoidusti. Hankkeessa kehitetään
Kehittämistyössä varmistetaan lasten, nuorten ja perheiden osallisuus omissa prosesseissaan. Kuuden (6) osahankkeen avulla vahvistetaan monialaisessa työssä tarvittavaa osaamista ja toimintamalleja:
Kainuun osahanke:
Kainuun osahankkeessa tavoitteena on monialaisten yhteistyökäytäntöjen mallintaminen lasten-suojelun asiakkaiden palvelutarpeiden arvioimiseksi ja palveluiden järjestämiseksi. kehittämistyön Alkaessa kartoitetaan monialaisen yhteistyön nykytilaa alueen lastensuojelun työntekijöiden sekä toimijaverkoston avulla. Hankkeen monialaisen operatiivisen projektiryhmän tehtävänä on varmistaa kehittämistyön toteutuminen monialaisessa yhteistyössä, sekä suunnitella ja tukea yhteistyötä käytännön tasolla. Projektiryhmässä on edustettuna ovat mm. lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut ja koulutoimi.
Toisena toimenpiteenä mallinnetaan monialainen jalkautuva työparityöskentely. Osana työparityötä kartoitetaan lastensuojeluun mielenterveys – ja päihdeongelmien tunnistamiseksi systemaattisesti käytettävät työmenetelmät yhdessä monialaisen ammattilaisverkoston kanssa. Työmenetelmät sisällytetään mallinnukseen.
Mallinnus tehdään myös monialaiseen palvelutarpeen arviointiin. Projektiryhmä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi pilotin. Mallinnuksen yhteydessä päivitetään palvelutarpeen arvioinnin työohje vastaamaan kehitettyä toimintamallia. Suunnitellut mallit ja niihin liitetyt menetelmät ja toimintakäytännöt integroidaan lastensuojelun systeemiseen malliin.
Kainuussa päivitetään sosiaali- ja terveydenhuollon lapsiperheitten sosiaalipalveluiden Internet-sivuja avaamalla lastensuojelun sisältöä asiakkaille, ammattilaisille sekä yhteistyötahoille. Samassa yhteydessä Internet-sivuille luodaan sähköisiä lomakkeita, pilotoidaan niiden käyttöä ja otetaan lomakkeet käyttöön.
Keski-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaalla kehitetään monialaisen yhteistyön ja työparin malli. Osahankkeessa pilotoidaan lastensuojelun ja nuorten psykiatrian yhteistyömalli, jonka avulla vahvistetaan yhteistä arviointia ja yhteistyötä sopimalla tuen tarjoamisen käytänteet, palveluun pääsyn kriteerit, yhteistyön prosessi sekä palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma. Pilotissa huomioidaan konsultaatiotoiminta (lastensuojelu, opetus-toimi, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä matalan kynnyksen palvelut muun muassa perhekeskus) ja sen tarve lastensuojelun asiakkaana olevien lasten, nuorten ja perheiden avun varmistamiseksi.
Pilotoidaan päihde- ja riippuvuuspalveluiden ja lastensuojelun välistä yhteistyömallia. Tarkoitus on käynnistää intensiivinen kuntoutus riippuvuudella oireilevalle nuorelle ja hänen perheelleen. Pilotoinnin toteutus kytkeytyy OT-keskuskehittämiseen, sekä rakenneuudistushankkeeseen. Pilotti mallinnetaan yhdyspinnat huomioiden alueen palveluihin ja meneillään olevaan kehittämistyöhön.
Lapin osahanke
Lapissa luodaan malli ja käytänteet lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän muodostamiseen. Monialaisen asiantuntijaryhmän tehtävänä on arvioida lapsen ja perheen asioita, erityisesti lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, turvallisuutta ja tarpeen mukaista hoitoa ja huolenpitoa. Asiantuntijatyöryhmän työhön voi sisältyä esimerkiksi työntekijöiden suullista konsultointia, asiantuntijalausuntojen laatimista tai asiantuntijoiden osallistumista lastensuojelun järjestämiin neuvotteluihin. Asiantuntijaryhmän rooli ei liity ainoastaan oman asiantuntijuuden tarjoamiseen haastavissa lastensuojeluasioissa, vaan sen roolia voidaan hyödyntää myös palveluiden kehittämisessä. Pilotoinnin aikana Lapin alueen monialaisen asiantuntijatyöryhmän tehtäväkuva selkiytetään ja juurrutetaan osaksi rakenteita sekä käydään läpi mahdollisuuksia, joissa lastensuojelun monialaista asiantuntijatyöryhmää voidaan hyödyntää mahdollisimman monialaisesti.
Systeemistä työotetta Lapin alueella vahvistetaan kouluttamalla Lapset puheeksi toimintamallin työmenetelmiä alueelle. Lisäksi systeemistä työotetta vahvistetaan eri kehittämistoimenpiteiden mm. Syty-boosterien yhteydessä. Systeemisen työotteen merkitystä painotetaan yhteisen tiedon ja ymmärryksen rakentamisen näkökulmasta, mm. osana Lastensuojelun monialaisen asiantuntijatyöryhmän työskentelyä. Systeeminen toimintakulttuurin muutosta laajennetaan osaksi monialaisia toimintamalleja ja huomioidaan laajasti suunnitellussa kehittämistyössä.
Lapin osahankkeessa kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden, kokemuasiantuntijoiden ja alueella meneillään olevan Lapin sote-uudistus kehittämisen, sekä muiden lastensuojelun yhdyspinnalla toimivien kehittämishankkeiden kanssa.
Oulun kaupunki
Pohjoinen osahankkeen päätavoitteina ovat monialaisen työmallin kehittäminen lastensuojelun ja lasten ja nuorten psykiatrisen työryhmän (Lanu) välille sekä konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen. Oulun hankkeessa pilotoidaan monialaista tiimityömallia lastensuojeluun. Tiimityömalli koostuu monialaisesta kokoonpanosta, jossa lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen ja nuoren palveluiden saatavuus varmistetaan.
Työmallin kautta mahdollistetaan lapsen asioissa toimivien keskinäinen yhteistyö. Koordinointi toteutetaan tiimissä, joka yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa suunnittelee ja arvioi työskentelyä. Työmalli otetaan käyttöön palvelutarpeen arvioinnista lapsen asiakkuuteen. Konsultointikäytäntö on osa tiimityömallia. Konsultointikäytäntö tarkoittaa työryhmän sisällä tapahtuvaa ristikkäistä konsultaatiota ja työryhmän ulkopuoliset ammattihenkilöt voivat konsultoida työryhmää. Työryhmän on tarkoitus olla saatavilla asiakkaana olevan lapsen asioiden ja tilanteiden ratkaisemiseen.
Hankkeen pilotointi toteutetaan Oulun kaupungin Pohjoisen alueiden lastensuojelussa Tuiran ja Haukiputaan alueilla. Pilotoinnissa ovat mukana Pohjoisen alueen lastensuojeluasemat, lasten ja nuorten psykiatrinen työryhmä, päihdepalvelut sekä sivistystoimen ja oppilashuollon toimijat. Hankkeen yhdyspintatyöskentely tapahtuu perhekeskuskehittäjien, sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja Oulun kaupungin poikkitoiminnallisen monialaisen työryhmän kanssa säännöllisin väliajoin. Lisäksi alueen muiden hankkeiden ja lastensuojelun toimijoiden, kuten Veturi-toiminnan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.
Työmallin pilotointia kokeillaan syyskuusta 2021 alkuvuoteen 2022. Hanketyöryhmän kanssa on sovittu yhteiset kokoukset, joissa työmallia suunnitellaan yhdessä työntekijöiden kanssa alkusyksyn 2021 aikana. Lokakuusta 2021 alkaen hankekoordinaattorit pilotoivat mallia yhdessä Pohjoisen alueen työntekijöiden kanssa. Pilotointimallia levitetään muille alueille kevään 2022 aikana ja pyritään alueiden moniammatillisten tiimien kanssa juurruttamaan työmallia yhdessä kesän ja syksyn 2022 aikana.
Oulunkaaren kuntayhtymän osahanke
Osahankkeessa pilotoidaan lastensuojelun konsultaatiotuki –mallia, vahvistetaan systeemistä työotetta sekä rakennetaan lastensuojelun tukipakki vastaamaan asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppanien tiedon tarpeeseen.
Lastensuojelun konsultaatiotuki pohjautuu ajatukseen vuorovaikutuksellisesta reflektiosta saman alan toimijan kanssa. Tuen tavoitteena on löytää keskinäisen pohdinnan keinoin uusia näkökulmia ja mahdollisia toimintatapoja kulloinkin ajankohtaiseen, askarruttavaan tilanteeseen. Lastensuojelun työntekijä/työpari/tiimi/esimies voi pyytää tarpeen mukaan konsultaatiotukea Pohjoinen lastensuojelu 20–22 –hankkeen Oulunkaaren osahankkeen koordinaattorilta, Konsultaatiotuki toteutetaan lähtökohtaisesti etäyhteyksin, sillä tavoitteena on tarjota tukea hankealueelle maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Konsultaatiotuki voi sisältää:
• mentorointia uusille työntekijöille
• ammatillista konsultaatiota (mm. laki ja sen soveltaminen, huomioiden kunnan delegointisäännöt)
• asiakasprosessien/ilmiöiden reflektointia eri näkökulmista
• systeemisen ajattelutavan, työotteen ja menetelmien vahvistamista
• henkistä tukea ammatillisen itsetunnon ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi
• ideoita monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi
• kokemusasiantuntijoiden osaamisen hyödyntämistä
• asiakas- ja verkostotapaamisiin osallistumista niin sovittaessa
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osahanke
Osahankkeessa mallinnetaan sijoitetun lapsen koulupolku. Tavoitteena on tehdä konkreettinen ja visualisoitu prosessin mallinnus. Malliin kuvataan, mitä tapahtuu tilanteessa, kun lapsi sijoitetaan, miten toimitaan ja kuinka tiedonsiirto toteutetaan, mitkä ovat lapsen asioissa toimivien tehtävät sekä miten lasta voidaan tukea. Prosessiin määritellään selkeät toimintatavat ja vastuut sekä yhteistyökäytännöt. Mallissa huomioidaan ja kuvataan lapsen, vanhempien, läheisten ja sijaishuoltopaikan rooli. Mallissa on ohjeistusta ja tietoa koulun ja lastensuojelun työntekijöille, esimerkiksi sosiaalityöntekijälle muistilista, mitä tulee huomioida lapsen kouluasioihin liittyen sijoitusvaiheessa.
Mallia kommentoivat lastensuojelun kokemusasiantuntijat (Veturointi toiminta) ja sijaishuoltopaikat. Monialaisten työryhmän työskentelyn avulla tietoisuus, ymmärrys ja moniammatillinen yhteistyö lisääntyvät. Tarkoituksena on, että mallin pilotointi, koulutus ja juurrutus tehdään sivistys- ja lastensuojelu-palveluissa yhteistyönä.
Kehittämiskoordinaattori on tukemassa alueen organisaatioiden lastensuojelun kehittämistä ja monialaisen yhteistyön vahvistumista vetämällä erilaisia prosesseja sekä niihin liittyviä monialaisia työpajoja: palvelutarpeen arvioinnin prosessi, tehostetun perhetyön prosessi ja jälkihuollon prosessi. Kehittämiskoordinaattori on mukana työryhmässä, jossa mallinnetaan päihteidenkäytön puheeksiottamisen prosessi ja tehdään materiaali työntekijälle sekä asiakkaalle. Lisäksi kehittämiskoordinaattori on vetämässä monialaiseen yhteistyöhön liittyviä tilaisuuksia ja mukana erilaisissa työryhmissä.
Kaikissa kehittämistoimissa on mukana systeeminen ajattelu ja työote. Kehittämiskoordinaattori on ohjaamassa opinnäytettä liittyen systeemiseen työskentelyyn ja on mukana siihen liittyvässä asiantuntijapaneelissa. Systeemiseen ajatteluun ja työotteeseen liittyviä kehittämistoimia toteutetaan yhteistyössä Oulunkaaren osahankkeen kanssa.
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Oulunkaaren kuntayhtymän osahankkeiden yhteiset kehittämiskokonaisuudet
Yhteistyössä vahvistetaan systeemisen ajattelun ja työotteen sekä toimintamallin vahvistumista alueella. Systeemisestä työotteesta tuotetaan materiaalia, kuten esitteitä ja videoita. Kunnille tarjotaan systeemisen työskentelyn työpajoja, jotka toteutetaan monialaisesti.
Suunnitelmana on sähköiselle alustalle rakennettava lastensuojelun tukipakki. Lastensuojelun tukipakki vastaa lastensuojelun työntekijöiden, asiakkaiden sekä eri toimijoiden tiedon tarpeeseen. Lastensuojelun tukipakki on avoimessa käytössä ja sitä voi hyödyntää esimerkiksi työntekijän perehdyttämisessä, asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden tiedon lisäämisessä. Lastensuojelun tukipakkiin kootaan:
• Lastensuojelun prosessikuvaukset
• Käytännön lakitietoa ja muita ohjeistuksia, ns. rautalankaohjeita työn tueksi
• Suositeltuja/mahdollisia toimintatapoja ja menetelmiä eri tilanteisiin
• Tietoa systeemisestä työotteesta ja toimintamallista, käytännönläheisiä ohjeita systeemiseen asiakastyöhön
• Esitteitä/oppaita eri teemojen/tilanteiden ympärille (kuten sijoitus, jälkihuolto) myös asiakasnäkökulmasta
• Kuvauksia eri toimijoiden rooleista (mm. OT-keskus, erikoissairaanhoito, poliisi) ja yleistietoa konsultaatio-/yhteistyö käytännöistä
• Linkkejä eri sivustoille ja sähköisiin palveluihin
• Tietoa osaamiskeskusten tarjoamista palveluista, kuten kokemus- ja kehittäjäasiakas-toiminnasta sekä verkkokonsultaatiotuesta
• Pohjoinen lastensuojelu 20–22-hankkeen aikana kehitetyt pilotit ja mallinnukset
Tulokset
Osahankkeissa monilaisten palveluiden prosessit on kuvattu, juurrutettu ja implementoitu osaksi olemassa olevia palveluita. kehitetyt toimintamallit ja prosessit varmistavat, että Lapset ja nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa avun ja tuen.
Kokemus- ja kehittäjä asiakastoiminta
Monialaiset työparimallit
monialaiset yhteistyö ja konsultaatio käytännöt
systeemisen työotteen vahvistaminen
prosessien mallintaminen
Monialaisessa työssä tarvittavan tiedon ja osaamisen vahvistaminen
Tuotokset
Lastensuojelun systeeminen toimintamalli on käytössä
Vaikutukset
Lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa avun ja tuen.