MIELI Suomen Mielenterveys ry kehittää, levittää ja juurruttaa mielenterveyttä edistäviä ja mielenterveyden ongelmia ehkäiseviä toimintamalleja.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
MIELI ry:n toimintamallit
Lyhyt kuvaus

MIELI Suomen Mielenterveys ry kehittää, levittää ja juurruttaa mielenterveyttä edistäviä ja mielenterveyden ongelmia ehkäiseviä toimintamalleja.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

MIELI ry haluaa vahvistaa kaikkien Suomessa asuvien mielen hyvinvointia ja tukea haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia. Järjestö edistää mielenterveyttä elämänkulun kaikissa vaiheissa sekä ehkäisee mielenterveyden ongelmia ja itsemurhia. MIELI ry rakentaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, edistää yhdenvertaisuutta, vahvistaa välittämisen kulttuuria ja tarjoaa tukea elämän  kriiseissä.

Toimiaika

Toiminta on alkanut vuonna 1897 ja jatkuu.

Toimijat

MIELI ry:n toimintamallit kehitetään yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Säätiöt ja rahastot
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Kristian Wahlbeck
Yhteyshenkilön organisaatio
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kristian.wahlbeck@mieli.fi

Luotu

02.08.2021

Viimeksi muokattu

28.09.2021
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suomessa elää maailman onnellisin kansa. Hyvinvointimme taustatekijöihin kuuluvat esimerkiksi luonto, yhteiskunnallinen vakaus ja verrattain vähäinen eriarvoisuus. Hyvinvoinnista, myös mielen hyvinvoinnista, huolehtiminen kiinnostaa. Suhtautuminen mielenterveyden häiriöihin on arkipäiväistynyt.

Samaan aikaan masennus on yksi kansansairauksistamme. Hyvinvointia heikentävää kuormitusta koetaan kaikissa väestöryhmissä, ja aivan erityisesti nuorissa ikäryhmissä. Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työelämästä syrjäyttävä sairausryhmä ja mielenterveyspalveluiden saavutettavuus on heikko. Syntyvyys on laskussa, väestö ikääntyy ja moni kärsii yksinäisyydestä. Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu on lisääntymässä,  mikä osaltaan rapauttaa luottamusta ja turvallisuudentunnetta.

Ilmastokriisi, koronapandemia sekä teknologian ja työelämän muutokset haastavat koko yhteiskunnan,  yhteisöjen ja yksilöiden resilienssiä. Länsimainen elämäntapa ‐ esimerkiksi suhde materiaan ja luontoon ‐ on  monella tavoin muutoksessa. Yhteiskunta monikulttuuristuu. Arvokeskustelu on vahvistumassa ja  hyvinvointitalousajattelu nousemassa osaksi talouskeskustelua. Puhutaan totuuden jälkeisestä ajasta, jossa  populismi rapauttaa myös päätöksenteon tietoperustaisuutta.

Suomalainen kansalaisyhteiskunta on edelleen elinvoimainen, mutta sen tulevissa toimintaedellytyksissä on epävarmuutta. Perinteisen järjestötoiminnan rinnalle on kehittynyt kansalaisverkostojen ja yksilötason aktiivisuutta.

Mielenterveystyö on suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin keskeinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja ongelmien ehkäisyn alue. Tilastot osoittavat, että mielenterveydessä ei ole nähtävissä samaa myönteistä kehitystä kuin
kansanterveyden muilla osa-alueilla. Mielenterveyden häiriöt maksoivat Suomelle jo ennen koronakriisiä OECD:n 2018 laskelmien mukaan noin 11 miljardia vuosittain. Mielenterveys on myös mm. merkittävin työelämästä syrjäyttäjä
työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairaspoissaolojen aiheuttajana ja työttömyyden pitkittäjänä. 

MIELI ry on mielenterveyden edistämisen ja mielenterveysongelmien ehkäisyn johtava toimija Suomessa.