Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma, HYKE
Hyvinvointia ja Kestäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Pohjois-Karjalassa-hankkeessa (HYKE) puretaan koronan seurauksena syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa, parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta ja nopeutetaan hoitoonpääsyä erityisesti haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien osalta. Keskeisessä roolissa on käytössä olevien digitaalisten palvelujen kehittäminen ja uusien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottaminen.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Hyvinvointia ja Kestäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Pohjois-Karjalassa-hankkeessa (HYKE) puretaan koronan seurauksena syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa, parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta ja nopeutetaan hoitoonpääsyä erityisesti haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien osalta. Keskeisessä roolissa on käytössä olevien digitaalisten palvelujen kehittäminen ja uusien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottaminen.
Hankkeen päätavoitteina on edistää hoito/ja palvelutakuun toteutumista sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukeavaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta sekä ottaa käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Hanke tähtää pitkällä aikavälillä hoidon ja palvelun saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella.
Päätavoitteet:
- Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelujen hoitoon-, palveluun- ja kuntoutukseen pääsyn edistäminen sekä koronaviruspandemian lisäämien hoito-, palvelu- ja kuntoutusjonojen purkaminen yhdenvertaisuutta edistäen
- Vahvistetaan alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden, sekä toimintakyvyn edistämisen menetelmiä ja toimintaa
- Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason digitaalisten palvelujen ja keskitetyn digisotekeskuksen rakentaminen edistämään kansallisen tavoitteen saavuttamista
- Edistetään perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevien ja pitkäaikaissairaiden omaa hoitoa tukevien toimintamallien käyttöönottoa
- Vahvistetaan HVA:n kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa
Hanke toteutetaan vuosina 2023-2025. Vuonna 2022 toteutettiin hankkeen ensimmäinen vaihe, jonka aikana tehtiin hankkeen eri kohderyhmiin ja kokonaisuuksiin liittyvät nykytilan analyysit ja niiden perusteella toimeenpanosuunnitelmat tulevien vuosien kehittämiselle.
Hankehallinnoijana toimii Pohjois-Karjalan hyvinvointialue. Hankkeen ohjausryhmä on yhteinen TulSote -hankkeen kanssa vuoteen 2023 kanssa. Projektien osakokonaisuuksilla on myös omat ohjauskäytänteet yhteistyössä toimialueiden kanssa. Hanke sijoittuu organisaatiossa Siun soten kehittämisyksikköön, joka on osa hallintopalveluja (v. 2024 alkaen). Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet ovat osa hyvinvointialueen strategiaa ja strategisia uudistusohjelmia.
Hankkeen projekti- ja kehittäjätyöntekijät ova keskeinen osa hankkeen etenemisen ja toimeenpanon läpivientiä. Projektityöntekijät ovat vahvasti verkostoituneet itäisen YTAn RRP hankkeiden kanssa sekä mukana kansallisessa yhteistyössä. Kehittäjätyöntekijät työskentelevät palvelutuotannossa, välittömässä asiakas- ja potilastyössä uusien toimintamallien käyttöönottossa ja kehittämisessä.
Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hva:t ovat hankkeen aikana tehneet yhteishankintana digitaalisen palvelualustan ja kehittämisyhteistyötä tehdään digitaalisten palvelujen osalta.
Hankkeen lähtökohtana on asiakaslähtöisen ja palvelumuotoilut palvelukokonaisuudet, joten asiakkaiden osallistaminen eri keinoin huomioidaan kehittämistyötä.
Päämäärä ja tavoitteet
Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy nopeasti ja samanaikaisesti laskeva syntyvyys vähentää työikäisten määrää entisestään. Väestöntiheys on maan neljänneksi pienin, työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta on koko maan korkein samoin kuin alueen yleinen pienituloisuusaste. Nämä seikat yhdessä korkean sairastavuuden ja koronaepidemian seurausten kanssa haastavat Pohjois-Karjan hyvinvointialuetta.
Koronaepidemia ja samanaikaisesti vallitseva työntekijäpula ovat vaikuttaneet heikentävästi kroonisten pitkäaikaissairauksien seurantakäyntien sekä koululaisten terveystarkastuksen toteutumiseen ja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoon pääsyyn. Ikäihmisten, palveluasumisen ja säännöllisen kotihoidon sekä lääkäripalvelujen osalta palveluiden järjestämisessä on kuntakohtaisia eroja, ja lääkäripalvelujen keskittyminen ensilinjaan on vaikeuttanut edelleen kotiin annettavien lääkäripalvelujen saatavuutta. Lasten ja nuorten sekä ikäihmisten osalta on signaaleja siitä, että korona-aikaan liittyvä epävarmuus ja eristyneisyys ovat jo itsessään aiheuttaneet kuormitusta, joka voi heijastua niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen vielä pitkällä aikavälillä. Sujuvien, monialaisten palvelujen tarve tulee edelleen kasvamaan lähitulevaisuudessa.
Pitkäaikaissairaudet ja rakenteellinen työttömyys ovat leimallisia työkyvyn ja työllistymisen ongelmia, joiden huomioon ottaen peruspalveluissa kattavasti on välttämätöntä. Korona on lisännyt työmarkkinoiden epävarmuutta entisestään, mikä puolestaan on vaikuttanut yksilöiden ja perheiden henkiseen hyvinvointiin.
Hankkeen päätavoitteina on edistää hoito/ja palvelutakuun toteutumista sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukeavaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta sekä ottaa käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Hanke tähtää pitkällä aikavälillä hoidon ja palvelun saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella.
Keskeisimpänä tavoitteena on laatia peruspalvelujen eheä ja asiakaslähtöinen kokonaisuus ja tuottaa toimeenpanosuunnitelma kokonaisuuden edistämiselle. Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan ensilinjan etäasioinnin asiakas- ja palveluohjaukseen toimintamalliin liittyviä ratkaisuja ja tehdään muita etäasiointia mahdollistavia investointikohtaisia kokeiluja. Lisäksi varaudumme YTA-alueen ja kansallisen yhteistyön kehittämiseen. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien kohderyhmät ensimmäisessä vaiheessa (ainakin vuonna 2022) ovat lapset ja nuoret psykososiaalisen tuen tarpeen ja mielenterveyshäiriöiden osalta (varhainen tunnistaminen ja tuki), aikuiset ja ikääntyneet pitkäaikaissairaat sekä säännöllisen kotihoidon piirissä olevat henkilöt erityisesti terveyspalvelujen osalta. Kartoitamme vuonna 2022 näiden kolmen kohderyhmän palveluketjut ja –kokonaisuudet, arvioimme hoito- palvelu- ja kuntoutusvelan nykytilaa, etsimme signaaleja tulevista palvelutarpeista sekä haemme ratkaisuja niihin. Kokeilujen ja pilotointien avulla saadaan lisää ymmärrystä alueellisesti valittujen kohderyhmien tosiasiallisesta tilanteesta ja palveluntarpeesta. Pilotoinneilla selvitetään moniammatillisten tiimien avulla ikääntyneiden terveydentilaa ja ennakoidaan palvelutarpeita sekä tehostetaan lasten ja nuorten peruspalveluiden kykyä vastata heidän tarpeisiinsa kokeilemalla työparityöskentelyn ja tehokonsultaatioiden yhdistämistä. Samalla näistä saatu tieto tullaan ottamaan osaksi vuosien 2023–25 toimeenpanoa ja suunnittelua, niin käytännön tasolla kuin osana strategista suunnittelua ja johtamista.
