Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma, HYKE
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma, HYKE
Hyvinvointia ja Kestäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Pohjois-Karjalassa-hankkeessa (HYKE) puretaan koronan seurauksena syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa, parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta ja nopeutetaan hoitoonpääsyä erityisesti haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien osalta. Keskeisessä roolissa digitaalisten palvelujen kehittäminen perustason palveluiden vahvistamiseksi.
Kokonaisuuden nimi
Hyvinvointia ja Kestäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Pohjois-Karjalassa-hankkeessa (HYKE) puretaan koronan seurauksena syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa, parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta ja nopeutetaan hoitoonpääsyä erityisesti haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien osalta. Keskeisessä roolissa digitaalisten palvelujen kehittäminen perustason palveluiden vahvistamiseksi.
Hankkeen päätavoitteet
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa hoito- ja palvelutakuun toteutumista Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella sekä purkaa koronaviruspandemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Tavoitteiden kautta pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta, vahvistamaan ennaltaehkäisyä ja varhaista ongelmien tunnistamista sekä kehittämään kustannusvaikuttavuutta tukevia toimintamalleja ja digitaalisia ratkaisuja.
- Palvelujen saatavuus ja yhdenvertaisuus
- Edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluihin (hoito, kuntoutus, palvelut) pääsyä.
- Puretaan koronapandemian aiheuttamia hoito-, palvelu- ja kuntoutusjonoja yhdenvertaisuutta vahvistaen.
- Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistaminen
- Kehitetään menetelmiä ja toimintaa, jotka tukevat alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä.
- Digipalvelujen kehittäminen
- Rakennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon perustason digitaalisia palveluja.
- Kehitetään keskitetty digisotekeskus tukemaan kansallisten tavoitteiden saavuttamista.
- Ennaltaehkäisevät toimintamallit
- Otetaan käyttöön perusterveydenhuollossa uusia toimintamalleja, jotka tukevat ennaltaehkäisyä ja pitkäaikaissairaiden omahoitoa.
- Tietopohjan vahvistaminen
- Kehitetään hyvinvointialueen kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta.
Hanke toteutettiin vuosina 2023-2025. Hankkeeseen kytkeytyy RRP 1 vaihe vuonna 2022, jonka aikana tehtiin hankkeen eri kohderyhmiin ja kokonaisuuksiin liittyvät nykytilan analyysit ja niiden perusteella toimeenpanosuunnitelmat tulevien vuosien kehittämiselle.
Hankkeen hallinnointi ja ohjaus
- Hankehallinnoijana toimii Pohjois-Karjalan hyvinvointialue.
- Hankkeen ohjausryhmä koostuu pääosin hyvinvointialueen laajennetusta johtoryhmästä ja on ollut yhteinen TulSote-hankkeen kanssa vuoden 2023 loppuun saakka.
- Projektien osakokonaisuuksilla on lisäksi omat ohjauskäytännöt toimialueiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa.
- Hyvinvointialueen hankkeet sijoittuvat organisaatiossa kehittämispalveluihin, jotka ovat osa hallintopalvelujen toimialuetta (2024–2025).
- Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukevat hyvinvointialueen strategiaa ja strategisia uudistusohjelmia.
Projektityöntekijät ja kehittäjätyöntekijät
- Projektityöntekijät vastaavat hankkeen etenemisestä ja kehittämistoimenpiteiden toimeenpanosta.
- He tekevät tiivistä yhteistyötä kehittämiskohteena olevien palvelualueiden kanssa, ja kehittämistä seurataan sekä arvioidaan yhdessä.
- Asiakas- ja työntekijäkokemus toimivat keskeisinä mittareina.
- Projektityöntekijät ovat verkostoituneet itäisen YTAn RRP-hankkeiden kanssa ja osallistuvat myös kansalliseen yhteistyöhön.
- Kehittäjätyöntekijät työskentelevät palvelutuotannossa, asiakas- ja potilastyössä, ja vastaavat uusien toimintamallien käyttöönotosta sekä kehittämisestä.
Digipalvelujen kehittäminen
- Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueet toteuttivat hankkeen aikana yhteishankinnan, jonka myötä alueille otettiin käyttöön saman toimittajan digitaalinen palvelualusta.
- Yhteistyö on mahdollistanut osaamisen ja kokemusten jakamisen sekä digipalvelujen kehittämisen.
Toimijat kehittämisessä
Hankkeen kehittämistyöhön osallistuvat:
- Asiakkaat: mukana palvelumuotoilussa ja kehittämisessä eri osallistamiskeinoin.
- Ammattilaiset: palvelutuotannon työntekijät, jotka ottavat käyttöön uusia toimintamalleja ja arvioivat niiden toimivuutta.
- Organisaatiot: Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueet sekä niiden hallinto- ja kehittämispalvelut.
- Verkostot
Kuva
Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy nopeasti ja samanaikaisesti laskeva syntyvyys vähentää työikäisten määrää entisestään. Väestöntiheys on maan neljänneksi pienin, työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta on koko maan korkein samoin kuin alueen yleinen pienituloisuusaste. Nämä seikat yhdessä korkean sairastavuuden ja koronaepidemian seurausten kanssa haastavat Pohjois-Karjan hyvinvointialuetta.
Koronaepidemia ja samanaikaisesti vallitseva työntekijäpula ovat vaikuttaneet heikentävästi kroonisten pitkäaikaissairauksien seurantakäyntien sekä koululaisten terveystarkastuksen toteutumiseen ja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoon pääsyyn. Ikäihmisten, palveluasumisen ja säännöllisen kotihoidon sekä lääkäripalvelujen osalta palveluiden järjestämisessä on kuntakohtaisia eroja, ja lääkäripalvelujen keskittyminen ensilinjaan on vaikeuttanut edelleen kotiin annettavien lääkäripalvelujen saatavuutta. Lasten ja nuorten sekä ikäihmisten osalta on signaaleja siitä, että korona-aikaan liittyvä epävarmuus ja eristyneisyys ovat jo itsessään aiheuttaneet kuormitusta, joka voi heijastua niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen vielä pitkällä aikavälillä. Sujuvien, monialaisten palvelujen tarve tulee edelleen kasvamaan lähitulevaisuudessa.
Pitkäaikaissairaudet ja rakenteellinen työttömyys ovat leimallisia työkyvyn ja työllistymisen ongelmia, joiden huomioon ottaen peruspalveluissa kattavasti on välttämätöntä. Korona on lisännyt työmarkkinoiden epävarmuutta entisestään, mikä puolestaan on vaikuttanut yksilöiden ja perheiden henkiseen hyvinvointiin.
Hankkeen päätavoitteina on edistää hoito/ja palvelutakuun toteutumista sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukeavaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta sekä ottaa käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Hanke tähtää pitkällä aikavälillä hoidon ja palvelun saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella.
Keskeisimpänä tavoitteena on laatia peruspalvelujen eheä ja asiakaslähtöinen kokonaisuus ja tuottaa toimeenpanosuunnitelma kokonaisuuden edistämiselle. Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan ensilinjan etäasioinnin asiakas- ja palveluohjaukseen toimintamalliin liittyviä ratkaisuja ja tehdään muita etäasiointia mahdollistavia investointikohtaisia kokeiluja. Lisäksi varaudumme YTA-alueen ja kansallisen yhteistyön kehittämiseen. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien kohderyhmät ensimmäisessä vaiheessa (ainakin vuonna 2022) ovat lapset ja nuoret psykososiaalisen tuen tarpeen ja mielenterveyshäiriöiden osalta (varhainen tunnistaminen ja tuki), aikuiset ja ikääntyneet pitkäaikaissairaat sekä säännöllisen kotihoidon piirissä olevat henkilöt erityisesti terveyspalvelujen osalta. Kartoitamme vuonna 2022 näiden kolmen kohderyhmän palveluketjut ja –kokonaisuudet, arvioimme hoito- palvelu- ja kuntoutusvelan nykytilaa, etsimme signaaleja tulevista palvelutarpeista sekä haemme ratkaisuja niihin. Kokeilujen ja pilotointien avulla saadaan lisää ymmärrystä alueellisesti valittujen kohderyhmien tosiasiallisesta tilanteesta ja palveluntarpeesta. Pilotoinneilla selvitetään moniammatillisten tiimien avulla ikääntyneiden terveydentilaa ja ennakoidaan palvelutarpeita sekä tehostetaan lasten ja nuorten peruspalveluiden kykyä vastata heidän tarpeisiinsa kokeilemalla työparityöskentelyn ja tehokonsultaatioiden yhdistämistä. Samalla näistä saatu tieto tullaan ottamaan osaksi vuosien 2023–25 toimeenpanoa ja suunnittelua, niin käytännön tasolla kuin osana strategista suunnittelua ja johtamista.
