Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma

Hyvinvointia ja Kestäviä palveluja Pohjois-Karjalassa-hankkeessa puretaan koronan seurauksena syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa, parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta ja nopeutetaan hoitoonpääsyä erityisesti haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien osalta. Keskeisessä roolissa on käytössä olevien digitaalisten palvelujen kehittäminen ja uusien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottaminen.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Lyhyt kuvaus

Hyvinvointia ja Kestäviä palveluja Pohjois-Karjalassa-hankkeessa puretaan koronan seurauksena syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa, parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta ja nopeutetaan hoitoonpääsyä erityisesti haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien osalta. Keskeisessä roolissa on käytössä olevien digitaalisten palvelujen kehittäminen ja uusien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottaminen.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen päätavoitteina on edistää hoito/ja palvelutakuun toteutumista sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukeavaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta sekä ottaa käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Hanke tähtää pitkällä aikavälillä hoidon ja palvelun saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella.

Toimiaika

Avustusten myöntäminen on jaksotettu kahteen hakuvaiheeseen vuosien 2022–2025 aikana siten, että avustusten käyttöajat muodostavat katkeamattoman kokonaisuuden. Ensimmäinen avustus on myönnetty vuoden 2022 loppuun asti. Toinen valtionavustushaku järjestetään syksyllä 2022.

Toimijat

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ja kansallinen yhteistyö

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Olli Koskeli
Yhteyshenkilön organisaatio
Siun sote
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
olli.koskeli@siunsote.fi

Tekijä

Olli Koskeli

Luotu

13.06.2022

Viimeksi muokattu

28.06.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy nopeasti ja samanaikaisesti laskeva syntyvyys vähentää työikäisten määrää entisestään. Väestöntiheys on maan neljänneksi pienin, työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta on koko maan korkein samoin kuin alueen yleinen pienituloisuusaste. Nämä seikat yhdessä korkean sairastavuuden ja koronaepidemian seurausten kanssa haastavat Pohjois-Karjan hyvinvointialuetta. 

Koronaepidemia ja samanaikaisesti vallitseva työntekijäpula ovat vaikuttaneet heikentävästi kroonisten pitkäaikaissairauksien seurantakäyntien sekä koululaisten terveystarkastuksen toteutumiseen ja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoon pääsyyn. Ikäihmisten, palveluasumisen ja säännöllisen kotihoidon sekä lääkäripalvelujen osalta palveluiden järjestämisessä on kuntakohtaisia eroja, ja lääkäripalvelujen keskittyminen ensilinjaan on vaikeuttanut edelleen kotiin annettavien lääkäripalvelujen saatavuutta.  Lasten ja nuorten sekä ikäihmisten osalta on signaaleja siitä, että korona-aikaan liittyvä epävarmuus ja eristyneisyys ovat jo itsessään aiheuttaneet kuormitusta, joka voi heijastua niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen vielä pitkällä aikavälillä. Sujuvien, monialaisten palvelujen tarve tulee edelleen kasvamaan lähitulevaisuudessa. 

Pitkäaikaissairaudet ja rakenteellinen työttömyys ovat leimallisia työkyvyn ja työllistymisen ongelmia, joiden huomioon ottaen peruspalveluissa kattavasti on välttämätöntä. Korona on lisännyt työmarkkinoiden epävarmuutta entisestään, mikä puolestaan on vaikuttanut yksilöiden ja perheiden henkiseen hyvinvointiin. 

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen päätavoitteina on edistää hoito/ja palvelutakuun toteutumista sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukeavaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta sekä ottaa käyttöön hoitotakuuta edistäviä palvelumuotoiltuja digitaalisia innovaatioita. Hanke tähtää pitkällä aikavälillä hoidon ja palvelun saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Keskeisimpänä tavoitteena on laatia peruspalvelujen eheä ja asiakaslähtöinen kokonaisuus ja tuottaa toimeenpanosuunnitelma kokonaisuuden edistämiselle. Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan ensilinjan etäasioinnin asiakas- ja palveluohjaukseen toimintamalliin liittyviä ratkaisuja ja tehdään muita etäasiointia mahdollistavia investointikohtaisia kokeiluja. Lisäksi varaudumme YTA-alueen ja kansallisen yhteistyön kehittämiseen. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien kohderyhmät ensimmäisessä vaiheessa (ainakin vuonna 2022) ovat lapset ja nuoret psykososiaalisen tuen tarpeen ja mielenterveyshäiriöiden osalta (varhainen tunnistaminen ja tuki), aikuiset ja ikääntyneet pitkäaikaissairaat sekä säännöllisen kotihoidon piirissä olevat henkilöt erityisesti terveyspalvelujen osalta. Kartoitamme vuonna 2022 näiden kolmen kohderyhmän palveluketjut ja –kokonaisuudet, arvioimme hoito- palvelu- ja kuntoutusvelan nykytilaa, etsimme signaaleja tulevista palvelutarpeista sekä haemme ratkaisuja niihin. Kokeilujen ja pilotointien avulla saadaan lisää ymmärrystä alueellisesti valittujen kohderyhmien tosiasiallisesta tilanteesta ja palveluntarpeesta. Pilotoinneilla selvitetään moniammatillisten tiimien avulla ikääntyneiden terveydentilaa ja ennakoidaan palvelutarpeita sekä tehostetaan lasten ja nuorten peruspalveluiden kykyä vastata heidän tarpeisiinsa kokeilemalla työparityöskentelyn ja tehokonsultaatioiden yhdistämistä. Samalla näistä saatu tieto tullaan ottamaan osaksi vuosien 2023–25 toimeenpanoa ja suunnittelua, niin käytännön tasolla kuin osana strategista suunnittelua ja johtamista.