Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Pohjois-Pohjanmaan rakenneuudistus
Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

-

Toimiaika

Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021

Toimijat

-

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Suvi Helanen
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
suvi.helanen@ppshp.fi

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

05.04.2022
Tuotokset ja tulokset

Pohjois-Pohjanmaan rakenneuudistuskokonaisuutta toteutettiin 10 osahankkeen kautta, neljällä osa-alueella. 

Tuotokset ja tulokset ovat niiden myötä erittäin laajoja, ja käyvät ilmi liitteinä olevista kokonaisuuden ja osa-alueiden omista loppuraportti-koonneista, jotka on viety myös hankesalkkuun.

Rakennehankkeen eri osa-alueilla tehdyllä työllä päästiin kohti Tulevaisuuden sotekeskus -ohjelmalle kansallisesti asetettuja hyötytavoitteita ja omia alueellisia sekä hanke- ja osahankekohtaisia tavoitteita, sekä pystyttiin tukemaan tavoitteiden saavuttamista.

Syntyi paljon soteuudistusta, Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuden sotekeskusohjelman toteutusta ja tulevaa hyvinvointialuevalmistelua sekä sen pysyvää rakennetta ja toimintaa tukevia tuotoksia.

Samoin osa-alueen 4 OT-keskusvalmistelulla saatiin luotua pohjaa pohjoisen yta-alueen (OYS-erva) osaamis- ja tukikeskusrakenteelle ja pysyvälle toimintamallille. OT-keskusosahankkeessa toteutettiin muutama onnistunut pilotointi ja uuden toimintamallin kokeilu. 

Rakennehankkeen toteumaprosentiksi muotoutuikin 100 %.

Rakennehankekokonaisuuden kustannusten toteuma oli yhteensä n. 8,8 milj. euroa, joten käyttämättä jäi valtionavustusta n. 2,1 milj. euroa (budjetoitu 10,9 milj. euroa). Eniten "säästyi" kustannuksissa hyvinvointialuevalmistelun hankkeissa, Digipalveluiden ja Kirjaamiskäytäntöjen kehittämishankkeissa sekä OT-keskusvalmistelussa.

 

Tänne Innokylään POPsoten rakenneuudistushankkeesta on kuvattu seuraavat seitsemän toimintamallia:

Hyvinvointialueen asukkaiden kokemustieto hyvinvoinnista: Minun arkeni ja elämäni

Hyvnvointialueen järjestöyhteistyöasiakirja

Ikäihmisten digitaalisen ohjaus- ja neuvontapalvelun kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Maakunnan tai hyvinvointialueen ihmislähtöinen hyvinvointikäsite

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteiskehittämismalli

POPsote-palvelustrategia yhteiskehittämisen prosessina

Taloudellisen hyvinvoinnin puheeksi ottaminen

Em. lisäksi rakenneuudistusta toteutettiin useiden hyvien käytänteiden, menetelmien ja toimiviksi osoittautuneiden toimintamallien myötä ja niitä hyödyntäen. Hanketyö vain oli niin hektistä ja hankeaikaa käytännössä vain vajaa vuosi, joten toimintamallien kuvausten laatiminen jäi vähälle eikä kaikissa osahankkeissa niitä toteutettu lainkaan.

 

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Pohjois-Pohjanmaalla rakenneuudistusta tukevan alueellisen valmistelun hanke ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke kytkettiin tiiviisti toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Edellä mainitut erityisteemat tulivat kattavasti huomioiduiksi hankekokonaisuudessa. Myös budjettiresursseja kohdennettiin näiden erityistavoitteiden mukaisesti.

Rakenneuudistushankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta on vielä ennenaikaista laajemmin arvioida. Vaikuttava tekeminen sekä hankkeen päättymisen aikainen aikaansaannosten ja tavoitteiden saavuttamisen tilanne käy ilmi liitteinä olevista eri osa-alueiden omista loppuraportti-koonneista, jotka on viety myös hankesalkkuun.

Hankkeessa luotu sote-palvelustrategia tarjosi suoraan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuevalmistelulle strategisen pohjan, yhdessä sen taustalla tehtyjen alueen laajojen tilannekuvausten kanssa.

Rakenneuudistushankkeessa mm. digitalisaatioon sekä Pohjoisen OT-keskuksen jatkovalmisteluun liittyvät kehittämisosiot tukivat erityisteemoista esim. lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sekä mm. näihin liittyvien mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistä.

Rakenneuudistushankkeeseen kuuluva HYTE-osio sisällytettiin läpileikkaavana kummankin hakemuskokonaisuuden kaikkiin alateemoihin.  Huomiota kiinnitettiin HYTE-työn vaikuttavuuteen sekä Pohjois-Pohjanmaan erityisosaamiseen ihmislähtöiseen HYTE-käsitteeseen ja kaikkien maakunnan kuntien allekirjoittamaan hyvinvointisopimukseen liittyen.

Pohjois-Pohjanmaalla oli tehty jo aiemmin vaikuttavaa työtä integraation edistämiseksi sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin integraatioselvityksessä sekä sen jatkona kaikkiin maakunnan kuntiin ulottuvassa Sote-ict, tietojohtaminen ja hoito- ja palveluketjujen kehittäminen -hankkeessa.

Sitä kehittämistyötä jatkettiin ja syvennettiin sekä tulevaisuuden sote-keskus- että rakenneuudistus-hankkeessa. Integraation edistäminen huomioitiin laajasti mm. palveluketjujen, tietojohtamisen ja tietojärjestelmien näkökulmasta. 

Tietojohtamisesta oli rakenneuudistushankkeessa oma kehittämiskokonaisuutensa, jonka vaikutukset ulottuivat läpileikkaavana muihin osahankkeisiin. Tietoaltaiden koonnin avulla luotiin pohjaa parempaan tiedolla johtamiseen ja vaikuttavuuden analyysiin.

Toimintalähtöisen automatisoidun työvuorosuunnittelun optimoinnin pilotit eri kuntayhtymissä tuottivat mm. seuraavat hyödyt: laadukas työvuorosuunnittelu, osaamisen hyödyntäminen yli yksikkörajojen, osaamis- ja kehittämistarpeiden näkyväksi tekeminen ja parempi huomioiminen, henkilöstön hyvinvoinin ja vaikutusmahdollisuuksien ja tasapuolisen kohtelun tukeminen, lakien ja työehtosopimusten noudattaminen, työvuorosuunnitteluun käytettävän ajan säästö keskim. 72%, suurempien suunnittelukokonaisuuksien hallinta ja keskittäminen sekä sijaistarpeen väheneminen.

Rakennehankkeeseen sisältyvillä ict- ja digipalveluihin liittyvillä osioilla tuettiin integraatiotyötä mm. yhtenäistämällä tietojärjestelmiä ja tuomalla palveluihin uusia digitaalisia työkaluja.

Liitetiedostot ja linkit
POPsote-hankekokonaisuuden virallinen logo

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Väestörakenne muutoksessa