Tulevaisuuden sote-keskus hankkeiden koordinointi Itä-Suomen yhteistyöalueella, psykososiaaliset menetelmät ja OT-keskus
Rahoituksen tavoitteena on kehittää alueellista psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointia ja niiden osaamisen ylläpitoa osana hoito- ja palveluketjuja ja -kokonaisuuksia. Kehittäminen on yhteistyötä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa tehtävän kehittämistyön kanssa. OT-keskuksen osalta tavoitteena on kehittää yhteistyöalueelle monialaisia, vaativia erityispalveluja lapsille ja nuorille perheineen sekä tukea ammattilaisia kompleksisissa asiakastilanteissa. Tavoitteena on luoda selkeä OT-rakenne ja palvelukonsepti.
Tulevaisuuden sote-keskus hankkeiden koordinointi yhteistyöalueilla kokonaisuus Innokylässä
Kokonaisuuden nimi
Rahoituksen tavoitteena on kehittää alueellista psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointia ja niiden osaamisen ylläpitoa osana hoito- ja palveluketjuja ja -kokonaisuuksia. Kehittäminen on yhteistyötä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa tehtävän kehittämistyön kanssa. OT-keskuksen osalta tavoitteena on kehittää yhteistyöalueelle monialaisia, vaativia erityispalveluja lapsille ja nuorille perheineen sekä tukea ammattilaisia kompleksisissa asiakastilanteissa. Tavoitteena on luoda selkeä OT-rakenne ja palvelukonsepti.
Tulevaisuuden sote-keskus hankkeiden koordinointi yhteistyöalueilla kokonaisuus Innokylässä
Psykososiaaliset menetelmät: hankkeessa luodaan KYS-yhteistyöalueella perusterveydenhuoltoon (sote-keskukset) sekä lasten ja nuorten perustason palveluihin pysyvä yhteistyörakenne, joka tukee mielenterveyden oireiden ja häiriöiden tunnistamista, hoitoa sekä käyttöön otettujen menetelmien ylläpitämistä.
Hankkeen tavoitteena on luoda hyvinvointialuetta sekä laajempaa yhteistyöaluetta palveleva koordinaatioverkosto, jonka avulla 1) järjestetään menetelmäkoulutuksia ja menetelmien implementointia sekä 2) kootaan ja ylläpidetään menetelmä- ja terapiaosaamista koskevaa tietoa. Lisäksi tavoitteena on 3) vaativien monialaisten erityispalveluiden turvaaminen lapsille, nuorille ja perheille sekä 4) ammattilaisten tukeminen vaativahoitoisissa kompleksisissa tilanteissa.
Sisällöllisenä tavoitteena on tukea näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa ja osaamisen ylläpitämistä hyvinvointi- ja yhteistyöalueilla sekä lisätä hoidon tasalaatuisuutta ja tasavertaista saatavuutta. Projekti liittyy OT- ja Tulsote-suunnitelmiin, muiden yliopistoalueiden vastaaviin rakenteisiin ja toimijoihin sekä valtakunnalliseen Terapiat etulinjaan -hankkeeseen.
OT-keskuksen tarkoituksena on vastata monialaista, vaativaa erityispalvelua tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeisiin kehittämällä ja yhteensovittamalla erityispalveluja.
Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) OT-keskustoiminta on yksi Suomen viidestä valmisteilla olevasta OT-keskuksesta. OT-toiminta verkostoi ja koordinoi vaativinta erityisosaamista sekä monitieteisyyttä ja integraatiota edellyttäviä lasten, nuorten ja perheiden palveluja ja tekee niihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. OT-toiminnan tehtävänä on kehittää Itä-Suomen YTA-alueelle (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) monialaisia, vaativia erityispalveluja lapsille ja nuorille perheineen, yhteensovittaa niitä sekä tukea ammattilaisia monitahoisissa/kompleksisissa asiakastilanteissa. OT-keskuksessa huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja olemassa olevat paikalliset verkostot sekä varmistetaan hyvinvointialueiden ja kansallinen yhteistyö.
Osaamis- ja tukikeskuskehittämisen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen ammattilaiset.
OT-keskustoiminnan tavoitteena on luoda uusia käytäntöjä ja toimintatapoja ajassa muuntuviin erittäin vaativiin tilanteisiin niin, että tilanteet uusien toimintatapojen avulla muuttuisivat vähemmän vaikeiksi ja vahvistamaan sitä, että lapset, nuoret ja perheet saisi riittävän tuen ja avun jo erityis- tai perustasolta.
OT- keskuksen on tulevaisuudessa tarkoituksena toimia osana lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmää. Verkostomaiseen OT- keskusrakenteeseen linkittyvät yhteistyöalueen muut vaativimpia palveluita tuotavat tahot ja yksiköt sekä ne valtakunnalliset ja alueelliset järjestöt, joilla on tiettyyn sisältöalueeseen liittyvää vaativaa erityisosaamista tai jotka muutoin sopimukseen perustuen tuottavat vaativia erityispalveluja osana OT-keskusta. OT-keskusten ja sivistystoimen vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen kanssa tehtävä yhteistyö on toiminnassa olennaista.
OT-hankkeen tehtävä ja tarkoitus v. 2022–2023
- kehittää ja yhteensovittaa yhteisalueellamme monialaisia, vaativia erityispalveluja lapsille ja nuorille perheineen
- tukea SO-TE-SI ammattilaisia vaativissa, monitahoisissa tai harvinaisissa asiakastilanteissa
- muodostaa selkeä ehdotus OT-rakenteesta ja palvelukonseptista
- laatia sopimusmalli virallisten OT-keskusten synnyttämiseksi alueella ja kansallisesti
- koordinoida vaativia asiantuntijapalveluja ja verkostoja YTA-alueella
- liittää monitieteinen tutkimus toiminnan ja asiantuntijatyön kehittämiseen
- tehdä kansallista yhteistyötä
Toimiaika on 1.1.2022-31.12.2023.
Psykososiaaliset menetelmät: yo-sairaala toimii yhdessä hyvinvointialueiden, kuntien si-so-te-toimijoiden ja hankehallinnon kanssa.
OT-hanketta koordinoi KYSin Lasten ja nuorten osaamiskeskus yhteistyössä Itä-Suomen Sosiaalialan (ISO) ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusten (KOSKE) kanssa.
Hankkeessa ovat mukana Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden sote-organisaatiot, sosiaalialan osaamiskeskukset, yliopistot ja VIP/VAATU-verkosto. Yhteistyökumppaneina ovat Tulevaisuuden Sotekeskus-, lastensuojelu- ja OT-hankkeet sekä järjestöt esim. ETKL ja Viola ry.
Kansallisen mielenterveysstrategian tavoitteena on lisätä ja ylläpitää ehkäisevien ja kuntouttavien psykososiaalisten menetelmien ja hoitopalveluiden saatavuutta perustasolla. Näyttöön perustuvia hoitoja on kuitenkin ollut varsin puutteellisesti saatavissa, ja alueellinen koordinaatio käyttöönoton ja ylläpidon osalta toteutuu huonosti. Rajalliset terveydenhuollon voimavarat on suunnattava niihin tutkimuksiin ja hoitoihin, jotka tuottavat eniten terveyshyötyä ja toimintakykyä potilaille.
Psykososiaalisten menetelmien osalta kohderyhmänä kaikkien ikäryhmien osalta ovat perustason palveluita käyttävät lapset, nuoret ja aikuiset. Kouluttamalla psykososiaalisia menetelmiä hyvinvointialueiden perustason palveluiden (neuvolat [mielenterveys-ja perheneuvolat], perhekeskukset, koulu-, oppilas-ja opiskelijahuolto) työntekijöille, menetelmien käyttö kohdistuu tarkoitetuille kohderyhmille.
Osaamis- ja tukikeskuskehittämisen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti sosiaali-, terveys-ja sivistystoimen ammattilaiset, joilta lapset, nuoret ja perheet saavat apua. OT-tuki kohdistuu vaativiin tai/ja kompleksisiin asiakastilanteisiin, joissa tarvitaan monialaista erityisosaamista.
Kaikki KYS-yhteistyöalueen hyvinvointialueet ovat sitoutuneet edistämään hankesuunnitelman mukaisesti psykososiaalisen tuen koordinaation ja OT-toimintojen integraation yhteistä suunnitteluaja toteutusta vuosina 2022-2023, sekä jatkokehittämistä hankkeen jälkeen. Hankkeessa sitoudutaan myös soveltuvin osin yliopistosairaaloiden yhteiseen,kansalliseen kehittämistyöhön.
KYSin yhteistyöalueeseen kuuluvat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin lisäksi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Siun Sote), Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri) sekä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut (Essote). Alueella on 66 kuntaa ja niiden yhteenlaskettu väestö on yli 800 000 asukasta.
Yhteistyöalueella painottuvat mielenterveys- ja päihdeongelmat, ja niihin liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset ovat yleisiä. Kaikki yhteistyöalueen maakunnat sijoittuvat mielenterveysindeksivertailussa seitsemän suurimman joukkoon Suomessa. Indeksissä huomioidaan itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset, psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet, mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet.
Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kokenut entistä useampi lapsi ja nuori (n. 20 %, aiempi luku oli 12 %). Avo- ja avioerot ovat yleisiä ja vaativan eroauttamisen tarve on kasvussa, vaikeat huoltoriidat sekä vaino ja vieraannuttaminen ovat yleistyneet. Koulua käymättömyys on erityinen haaste erityisesti Pohjois-Savossa, riittävä tuki ajoissa puuttuu. Huostassa olleiden ja kiireellisesti sijoitettujen 0–17-vuotiaiden (erityisesti Etelä-Savo) sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7–17-vuotiaiden määrä ylittää maan keskitason. Laitossijoituksia 0–17-vuotiailla on eniten Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Savon alueella 13–17-vuotiaista sijoitetuista lapsista yli 50 % oli myös nuorisopsykiatrian asiakkaina (THL 2017). Laitoshoidossa olevista lapsista eri arvioiden mukaan 60–80 % kärsii vaikea-asteisista, psykiatrista hoitoa vaativista mielenterveyshäiriöistä.
Päätavoite (psykososiaaliset menetelmät): Projektin tavoitteena on luoda hyvinvointialuetta sekä laajempaa yhteistyöaluetta palveleva koordinaatioverkosto, jonka avulla 1) järjestetään menetelmäkoulutuksia ja menetelmien implementointia sekä 2) kootaan ja ylläpidetään menetelmä- ja terapiaosaamista koskevaa tietoa. Lisäksi tavoitteena on 3) vaativien monialaisten erityispalveluiden turvaaminen lapsille, nuorille ja perheille sekä 4) ammattilaisten tukeminen vaativahoitoisissa kompleksisissa tilanteissa.
Sisällöllisenä tavoitteena on tukea näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa ja osaamisen ylläpitämistä hyvinvointi- ja yhteistyöalueilla sekä lisätä hoidon tasalaatuisuutta ja tasavertaista saatavuutta. Projekti liittyy OT- ja Tulsote-suunnitelmiin, muiden yliopistoalueiden vastaaviin rakenteisiin ja toimijoihin sekä valtakunnalliseen Terapiat etulinjaan -hankkeeseen.
Päämäärä (psykososiaaliset menetelmät): Oikea-aikainen oireilun tunnistaminen ja psykososiaalisten menetelmien käyttö perustasolla hoidon porrastuksen mukaisesti paranee: asiakkaat saavat avun oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Raskaampien psykiatristen palvelujen tarve vähenee.
Kuormitus hoitoketjun eri tasoilla muuttuu, ennaltaehkäisy ja varhainen tuki perustasolla mahdollistuu ja esh-hoitoja pystytään toteuttamaan potilaan tarpeen mukaisesti jonotilanteen helpottuessa (yhdessä TulSote-hankkeiden kanssa).
PÄÄTAVOITE (OT): Luodaan kehittämisen, toiminnan ja tutkimuksen ydin- ja koordinaatiorakenne sekä yhteistoimintamalli vaativien, monialaisten erityispalvelujen turvaamiseksi ja laadun varmistamiseksi lapsille, nuorille ja heidän perheilleen YT-alueelle
PÄÄMÄÄRÄ (OT): Vaativan erityisen tuen palvelujen saatavuus ja laatu paranee ja ammattilaisten saama tuki lisääntyy YT-alueella
Psykososiaaliset menetelmät: Pysyvä henkilöstörakenne ja toimintamalli psykososiaalisten menetelmien koulutukseen ja ylläpitoon, koulutusmateriaalit, koulutukset työnohjauksineen. Osaajarekisteri, kyselyt ja seuranta juurtumisen arvioimiseksi.
OT-toiminta:
- Toimijat ovat sitoutuneet SI-SO-TE -yhteistoimintaan ja sen kehittämiseen
- OT-rakenne on muotoutunut
- Tarvittavat asiantuntija- ja osaamisverkostot ovat toiminnassa
- OT-palveluohjaus ja konsultaatiomalli(t) on kuvattu ja toiminnassa
- Koulutukset ja koulutusmateriaalit
- YT-alueen sopimusmalli