Varsinais-Suomen rakenneuudistus
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Kokonaisuuden nimi
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
-
Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021
Hankkeen hallinnoijana toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Kehittämisessä mukana alueen kunnat:
- Aura
- Kaarina
- Kemiönsaari
- Koski_Tl
- Kustavi
- Laitila
- Lieto
- Loimaa
- Marttila
- Masku
- Mynämäki
- Naantali
- Nousiainen
- Oripää
- Paimio
- Parainen
- Pyhäranta
- Pöytyä
- Raisio
- Rusko
- Salo
- Sauvo
- Somero
- Taivassalo
- Turku
- Uusikaupunki
- Vehmaa
Osa-alue 4 Länsirannikon osaamis- ja tukikeskuksen (OT) pilottiin osallistuu myös Pohjanmaan alue (Vaasan sairaanhoitopiiri) ja Satakunnan alue (Satasairaala)
Osa-alue 1
1) Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
a. Tausta ja yleiskuvaus – Tähän yleinen parin lauseen kuvaus hankkeen toteutuksesta
Varsinais-Suomen sote-palvelujen organisaatiorajat ylittävä kehittäminen on tukeutunut vuonna 2019 alueen kaikkien kuntien hyväksymään Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan, jonka voimassaoloa on jatkettu vuoden 2022 loppuun. Järjestämissuunnitelmatyötä tuetaan ja toteutetaan osin eri hankkeiden (mm. sote-rakenneuudistus ja tulevaisuuden sote-keskushankkeet) kautta.
Tällä osa-alueen 1 projektilla varmistetaan, että Varsinais-Suomen soten vapaaehtoinen valmistelu toteutuu suunnitelmien mukaisesti sekä tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa että rakenneuudistushankkeessa. Projektissa rahoitettiin lisäksi rakenneuudistushankkeen hanke- ja projektijohdon palkkakustannuksia sekä sote- järjestämissuunnitelman työryhmien puheenjohtajien työtä. Projektin avulla mahdollistettiin projektien eteneminen, projektien välinen yhteistyö ja aluetasoinen tiedon jakaminen ja päätöksenteko.
Osa-alue 2
2a) Palveluketjut ja –kokonaisuudet
a. Tausta ja yleiskuvaus – Tähän yleinen parin lauseen kuvaus hankkeen toteutuksesta
VSSHP:n palveluketjujen ja –kokonaisuuksien mallintamisen (=PKPK) hankeosiossa on kehitetty sote-palveluiden toimivuutta alueellisesti alla luetelluissa, järjestämissuunnitelmaan pohjautuvissa, keskeisiksi valituissa neljässä eri kokonaisuudessa:
- Monialaista tukea tarvitsevien lasten ja nuorten perustason palvelut (= PKPK LAPE)
- Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut (= PKPK MT ja päihde)
- Ikääntyneen sosiomedisiininen kriisi ja akuutit palvelut (= PKPK Ikääntyneet)
- Palvelujärjestelmän (palveluketjut ja –kokonaisuudet) rajapintoihin liittyvät yleiset asiat (= PKPK Yleinen)
PKPK-työn toteutuksessa tavoitteena oli mallintamisen lisäksi edistää kokeilukulttuuria ja jatkuvan parantamisen prosessia.
2b) Tiedolla johtaminen
a. Tausta ja yleiskuvaus – Tähän yleinen parin lauseen kuvaus hankkeen toteutuksesta
Hankkeen tavoitteena toteutuksellisesti oli käytössä olevan tietoalustan päivittäminen käyttöönotettavaksi – teknisesti, sopimusteknisesti sekä kansalliset määritykset ja vaatimukset, että tietoturva- ja tietosuojanäkökohdat huomioiden – tulevan hyvinvointialueen yhteisenä tietoalustana ja täten mahdollistaen kerta- ja jatkuvalatausluonteisen datan hyödyntämisen ensi- ja toisiokäytössä.
Lisäksi kehitettiin yhteistoiminnan malleja yhteisen tietosisältö- ja käsitemallinnuksen sekä teknisen, että tietoturva-, tietosuoja ja tietopyyntöprosessien osalta.
Toteutustavoiksi valittiin työpaja (johdon visio&strategia, tietotisältö, tekninen)-, pientyöryhmä- ja tekninen POC ja muu tekninen työskentely. Teknisessä työskentelyssä toteutettiin ketterän kehityksen toimintamalleja.
2c) Ylikunnallinen valvontakeskus
a. Tausta ja yleiskuvaus – Tähän yleinen parin lauseen kuvaus hankkeen toteutuksesta
Hankkeen aikana oli tavoitteena luoda ja toimenpanna ylikunnallinen valvontakeskus, jonka ydintehtävänä oli Varsinais-Suomen alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ohjaus ja järjestäjän toteuttaman valvonnan, erityisesti ennakoivan, mutta tarvittaessa myös jälkikäteisen kehittäminen ja tukeminen yhdessä alueen kuntien kanssa (1).
Hankkeen tavoitteena oli myös tarjota koulutuspalveluja omavalvontaan (omavalvontasuunnitelmien luomiseen, jalkauttamiseen, toteutumisen seurantaan) (2), määritellä valvontaa toteuttavien ammattihenkilöiden kompetenssi sekä tarvittavan perehdyttämiskoulutuksen sisältö (3). Lisäksi tavoitteena oli määritellä palveluntuottajien ennakoivassa ja jälkikäteisessä valvonnassa tarvittavat tietosisällöt sekä luoda tiedon hallintaa tukeva tietotekninen ratkaisu (4).
Tavoitteena oli parantaa Varsinais-Suomen maakunnan alueen asukkaiden, asiakkaiden ja potilaiden turvallisuutta sekä hoidon, hoivan ja palvelun laatua sekä parantaa palveluntuottajien tasavertaista asemaa omavalvonnan toteuttamisen tukemisessa sekä toteutumisen arvioinnissa.
Ylikunnallinen valvontakeskushanke pääsi käynnistymään asteittain marraskuun 2020 lopulta siten, että kuntien kanssa valvontakäyntejä päästiin toteuttamaan toukokuun alusta.
Valvontakeskushankkeessa tavoiteltiin laajaa osaamista kaikkien palvelualueiden näkökulmasta. Hankkeeseen saatiin kiinnitettyä asiantuntijoita useista kunnista, osa täysaikaisina (ikääntyneet, lastensuojelu, miepä, terveys/koulutus) ja osa osaprosentilla (vammais, lääkehoidon turvallisuus). Valvontakoordinaattorit aloittivat portaittain, viimeiset asiantuntijat tulivat mukaan syyskuun lopulla. Lisäksi alueelle muodostettiin valvontaverkosto, jonka 80 osallistujaa koostuivat valvontaa toteuttavista kuntien asiantuntijoista. Verkosto kokoontui kuukausittain, ja tapaamisissa käytiin läpi valvontaprosessin kaikki vaiheet.
Osa-alue 3
3a) Etäpalvelujen reittikartta
a. Tausta ja yleiskuvaus – Tähän yleinen parin lauseen kuvaus hankkeen toteutuksesta
Varsinais-Suomessa on tiheä palveluverkko, hajanaiset palvelunantokriteerit ja suuri määrä palveluntuottajia sekä järjestäjiä. Tämän seurauksena maakunnan alueella on käytössä myös useita erilaisia, toisistaan eroavilla toimintaperiaatteilla kehitettyjä sähköisiä palveluita. Kun usea palveluntuottaja kehittelee nykyisiin palvelurakenteisiin erilaisia omia digityökalujaan, saatetaan päätyä nykyistäkin sekavampaan malliin. Tästä syystä projektin aikana kehitettävään etäpalvelumalliin on tarkoitus integroida soveltuvin osin kaikki ne Varsinais-Suomessa käytössä olevat digitaaliset työkalut, jotka ovat jo nyt käytössä asiakasvirtojen ja yksittäisten asukkaiden ohjaamiseen, mikäli ne teknisiltä ominaisuuksiltaan ovat yhteensopivia ja toimintavaikutuksiltaan perusteltuja.
Projektisuunnitelma koostuu neljästä toimenpiteestä:
- Muodostetaan nykytilakuvaus käytössä olevasta palveluverkosta, sen resursseista ja kuormituksesta. Portaittain yleistämällä nykytilasta eriytetään palvelutoteutuksien ryhmiä, jotka voidaan tuottaa yhden etäpalvelun kautta. Jos etäpalvelu suoriutuu nykytila-analyysin osoittamasta kuormituksesta, etäpalvelua laajennetaan seuraavaan palvelutoteutuksien ryhmään, asteittain lähestyen yhden etäpalvelumallin tavoitetilaa.
- Muodostetaan etäpalvelulle yksi sisääntuloväylä. Yhden sisääntuloväylän rakentaminen seuraa etäpalvelua. Nykytilasta palvelutoteutuksille tunnistetut sisääntuloväylät reititetään yksitellen etäpalveluun.
- Jatkuvan ja osallistavan vuoropuhelun fasilitointi digitaalisten palveluiden kehityksen tueksi. Erityisesti vuoropuhelua tullaan systemaattisesti käymään kaikkien nykyisin etäpalveluja kehittävien ja tarjoavien yksiköiden kanssa (esimerkkinä kansallinen Omaolo-alusta ja alueellinen Pyydä Apua -nappi) tarkoituksena liittää ne yhtenevänä ratkaisuna luotavaan palveluportaaliin.
- Ammattilaisten konsultaatioväylät vaativat toimenpiteeksi yhtenäisen tietojärjestelmän, konsultaatioprotokollan ja toimintamallin (jatko)kehittämisen. Markkinoilla on merkittävä määrä etäkonsultaation mahdollistavia tietojärjestelmäratkaisuja. Kehitettävään protokollaan ja toimintamalliin parhaiten sopiva ratkaisu valitaan hankkeessa yhteiseksi työvälineeksi.
3b) Asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisprojekti
a. Tausta ja yleiskuvaus – Tähän yleinen parin lauseen kuvaus hankkeen toteutuksesta
Nykyisin alueella on käytössä viiden toimittajan asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Kaiken kaikkiaan toimittajien järjestelmäkokonaisuuksia ja versioita on yli 40 kappaletta eli alueellinen ICT-arkkitehtuuri on erittäin sirpaloitunut. Käyttäjien näkökulmasta tieto ei ole optimaalisella tavalla hyödynnettävissä. Järjestelmät eivät tue hyvinvointialueen toiminnan prosesseja, eivätkä järjestelmät tuota päätöksenteon tukea tai päätöksiä ohjaavia ratkaisuja. Nykyinen asiakas- ja potilastietojen rakenne on kuntakohtainen eikä siis asiakkaan näkökulmasta mahdollista sujuvia prosesseja tai asiakkaan valintaan perustuvaa palveluiden hyödyntämistä yli nykyisten kuntarajojen. Varsinais-Suomen SOTE-rakenneuudistushankeen osa-alue 3b tavoitteena oli valmistella ja aloittaa alueen asiakas– ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen. Yhtenäinen järjestelmäympäristö on edellytys hyvinvointialueen toiminnalle yhtenä järjestäjänä, tuottajana ja rekisterinpitäjänä. Hankkeen aikana tehtiin aptj-selvitys, arkkitehtuurikuvaus ja hankinnan kohteen kuvaus.
3c) Kirjaamiskäytänteiden yhtenäistämisprojekti
a. Tausta ja yleiskuvaus – Tähän yleinen parin lauseen kuvaus hankkeen toteutuksesta
Kirjaamiskäytäntöjen ja toimintamallien yhtenäistäminen on tehtävä teknisten muutosten kanssa samanaikaisesti, jotta asiakas- ja potilastiedot ovat käytettävissä alueella. Kirjausten yhtenäinen käytäntö järjestelmistä riippumatta on edellytys raportoinnin ja tilastoinnin onnistumiselle.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä edellyttää, että hyvinvointialueet hyödyntävät vähimmäistietosisältöä järjestämisvastuullaan olevan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisessa toiminnan, tuotannon ja talouden ohjauksen, johtamisen ja päätöksenteon tukena. Hyvinvointialueen seurantatiedon tulee olla yhdenmukaista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittelemien tietosisältöjen ja – rakenteiden kanssa.
Vähimmäistietosisältö määrittää hyvinvointialueille johtamisessa hyödynnettävän tiedon ja mittarit, joita niiden tulee seurata ja joiden mukaan niiden tulee raportoida toiminnastaan. Vähimmäistiedot kiinnitetään organisaatioriippumattomaan palveluluokitukseen, joka on valmisteltu hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä Sote-tietopakettien jatkokehityksessä. Lisäksi vähimmäistiedot tulee kiinnittää asukas/asiakassegmentteihin substanssilakien vaatimusten mukaisesti. Vähimmäistietosisällöllä tarkoitetaan sitä minimitason tietoa, jota hyvinvointialueet tarvitsevat järjestämistehtävien hoitamiseksi. Vähimmäistietosisältö on sama kaikille hyvinvointialueille ja se on edellytys tiedolla johtamiselle.
Osa-alue 4 Länsirannikon osaamis- ja tukikeskuksen (OT) pilotti
a. Tausta ja yleiskuvaus – Tähän yleinen parin lauseen kuvaus hankkeen toteutuksesta
Osana lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (2016–2018) on kehitetty ja tämän jälkeen kansallisen työryhmän toimesta valmisteltu monialaisten osaamis- ja tukikeskusten (OT-keskukset) perustamista kaikkein vaativammassa tilanteessa olevien lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi. Länsirannikon OT-keskuspilotin kehittämistoiminta on vuonna 2021 toiminut jatkumona aiemmin toteutuneelle OT-keskusten, sekä lasten, nuorten ja perheiden vaativan erityistason palvelujen kehittämis- ja valmistelutyölle. Kehittämisen painopiste on kohdistunut vaativan sijaishuollon ja psykiatrian integratiivisen laitosyksikön sekä siihen linkittyvän avopalvelun mallintamiseen. OT-keskuspilotti on toteutettu Länsirannikon alueella, kattaen Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakunnat. Kehittämistyössä on hyödynnetty laaja-alaisesti ja moniulotteisesti tutkimus-, asiantuntija- ja kokemustietoa. Työssä on ollut mukana toimijoita asiakasnäkökulmasta kansainvälisiin toimijoihin ulottuen.
Osa-alue 1
1) Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
Järjestämissuunnitelman mukaiset työryhmät ja alueen sotejohtajien tapaamiset ovat olleet kriittisestsä osassa hankkeen projektien onnistumisen kannalta. Ilman alueellista sitoutumista ja tahtotilaa ei usean järjestäjän sotepalveluita pystytä kehittämään. Ennen kaikkea läpinäkyvyys projekteissa edesauttoi projektien toteuttamista. Muiden muassa valvontakeskus hyötyi ammattimaisesta viestinnästä ja aluetasoisista tilannekatsauksista.
Projektit saavutettiin hyvällä alueellisella yhteistyöllä maaliin ja tavoitteet suurelta osin toteutuivat.
Osa-alue 2
2a) Palveluketjut ja –kokonaisuudet
Hankkeessa saavutettiin kolmenlaisia tuloksia:
I Luotiin yksi yleinen palvelujärjestelmän malli. Tämän avulla kuvattiin sekä LAPE että MT ja päihde palvelukokonaisuudet. Luotiin yksittäisten palvelujen määrittelyjen apuvälineeksi ns. määrittelykortti.
II Luotiin kehittämismalli jatkuvaa parantamista ja kokeilukulttuuria sisältävien PKPK –projektien läpiviemiseksi suunnittelusta käytännön toteutukseen. Tämän kehittämismallin avulla aloitettiin syksyllä 2021 myös alueellinen työikäisten sosiaalipalvelujen PKPK-työ.
III Muutoksia käytännön toimintatapoihin palveluketjujen sujuvoittamiseksi
2b) Tiedolla johtaminen
Tärkeimpinä tuloksina pidetään yhteisen suunnittelun ja tekemisen mallin rakentamista sekä alkanutta vuoropuhelua, joista hyvinä esimerkkeinä projektin aikana luotu yhteinen terveydenhuollon käsitemalli ja tehty tietosisältö-, käsite- sekä mittarityöskentely sekä yhteisen teknisen POCin ja pyöröovi- sekä asiakustannusraportoinnin toteuttamisen havainnot ja tuotokset käsitemallinnuksen, tietoalusta- ja tietovarastotyöskentelyn sekä tiedolla johtamisen osalta huomioon otettavista ja päätettävistä asioista.
Lisäksi keskeisenä tuloksena on tietoalustan valmisteleminen ja väliaikaisen yhteistyösopimuksen luominen kohti laajempaa käyttöönottoa vuonna 2022.
2c) Ylikunnallinen valvontakeskus
Tavoite 1: Laadukkaan valvontaprosessin kuvaus sekä siihen liittyvät, palvelualueittain räätälöidyt tukimateriaalit (tarkistuslistat, kirjepohjat yms.). Lisäksi luotiin yleinen valvontasuunnitelmapohja kuntien käyttöön.
Osana valvonnan suunnittelua käytiin läpi kaikki Valveri-rekisterissä olleet, Varsinais-Suomen alueen yksityiset sote-palveluntuottajat (sekä luvanvaraiset että ilmoituksenvaraiset) hankkeessa luodun riskipisteytyksen avulla. Yhteenvedot käytiin läpi kuntien kanssa.
Kuntien kanssa tehtiin yhteistyötä 64 valvontakäynnin kanssa, ja lisäksi toteutettiin runsaasti konsultointia sekä valvonnan ohjausta.
Tavoite 2: Koulutuksiin osallistuneet yli 1500 osallistujaa. Tämän lisäksi tehtiin laaja kattaus koulutusmateriaalia eri omavalvonnan osa-alueista sekä johdolle (järjestäjät), valvontaa toteuttaville, että palveluntuottajille. Koulutukset toteutuivat etäseminaareina ja etä-workshoppeina.
Tavoite 3: Valvontaa toteuttavien kompetenssin määrittely, sekä täydennyskoulutus, jonka fokus painottuu ohjausdokumentaation hallinnan lisäksi ulkoisen auditoinnin, haastelutekniikkoihin sekä turvallisuustutkimuksen periaatteisiin. Täydennyskoulutusta toteutettiin yhdelle ryhmälle, mukana mm. valvonnan simulaatiot.
Tavoite 4: Varsinais-Suomen alueella eri kunnilla on ollut käytössään erilaisia lomakepohjia sekä tietosisältöjä. Osana hanketta nyt käytössä olevat lomakkeet käytiin läpi ja niiden sisältö arvioitiin. Pohjautuen havaintoihin sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön, määräyksiin ja laatusuosituksiin luotiin palvelualueittain räätälöity lomakkeisto. Lomakkeiston sisältö nojaa Valviran omavalvontasuunnitelman rakenteeseen, arviointi toteutuu sekä laadullisen vapaatekstin sekä numeeristen arviointien kautta.
Valvonnan tuen sähköinen järjestelmä luotiin toiminnallisten vaatimusten määrittelyn jälkeen Qreformin tuottamalle Laatuportti -alustalle. Lomakepohjan sisältö on viimeistelty, ja se on viimeisen testauksen jälkeen valmiina käyttöön otettavaksi halukkaiden kuntien kanssa
Osa-alue 3
3a) Etäpalvelujen reittikartta
- Asiointiportaali: Erikoissairaanhoidon palveluissa pilotoitu, edelleen kehitettävä asiointiportaali tulevan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille. Saatettu käyttöönotettavaksi asteittain palveluvalikoimaa laajentaen hyvinvointialueen käynnistyksen yhteydessä.
- Case Management: Alueen asiakkaiden palvelupyyntöjen hallintaan tarkoitetun sovelluksen ensimmäisen version kehitys ja pilotointi. Valmisteltu jatkokehitettäväksi ja -käyttöönotettavaksi hyvinvointialueen laajuisena palvelupyyntöjen hallintajärjestelmänä.
- Palvelurekisteri: Etäpalveluiden perustiedon mallinnus.
- Etäkonsultaatio: Etäkonsultaatio- ja etävastaanottoratkaisujen pilotointi (kokemukset ja karttunut tietämys tulevan päätöksenteon pohjaksi). Ammattilaisten välisen kommunikaation prosessien mallinnus.
3b) Asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisprojekti
Suunnitelluista tuotoksista toteutettiin aptj-vaihtoehtojen selvitys ja alueellisen aptj-hankinnan valmistelu, joka sisälsi erittelyt hankinnan valmistelusta, kohdearkkitehtuurin määrittelyn, vaatimusmäärittelyt ja hankinnan kohteen kuvauksen.
3c) Kirjaamiskäytänteiden yhtenäistämisprojekti
Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämisen tarpeet ja ongelmakohdat on tunnistettu laajasti. Alueelliset tietojärjestelmäriippumattomat ohjeet toteutettiin osa-alueille lääkehoito, mittarit, lähete-palaute (siirtotiedot), sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset tiedot, tilastotiedon kirjaus sekä terveys- ja hoitosuunnitelma. Koulutussuunnitelma alueellisen kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämisen toteuttamiseksi.
Osa-alue 4 Länsirannikon osaamis- ja tukikeskuksen (OT) pilotti
Länsirannikon OT-keskuspilotti on tuonut hankevuonna nuorten ja perheiden osallisuuden keskiöön hankesuunnittelussa ja –työssä. Kokemustietoa on hyödynnetty tasavertaisesti tutkitun tiedon ja asiantuntijatiedon rinnalla koko hankekauden aikana. Aiempaa kehittämistyötä täydentäen palvelumuotoilun prosessin kautta toiminnallisesti integroidun laitosyksikön rakenteisiin on tuotu entistä vahvemmin nuoren ja hänen läheistensä osallisuus ja vertaistuki. Lisäksi hanke on tuonut näkyväksi palvelupolun puutteita, osaamisen vajeita ja kehittämisen kohteita tehdyssä selvitystyössä. Tästä esimerkkinä se, ettei lastensuojelun sijaishuollon ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuudesta löydy relevanttia kustannusvaikuttavuustietoa Länsirannikon alueelta. Kartoitus on vahvistanut palvelujärjestelmässä esiintyvien pulmien olemassaoloa. Hankeaikana on kartoitettu kansainvälisiä näyttöön perustuvia ohjelmia ja löydetty lupaava organisaation muutosohjelma, jonka implementaatiota tulevalla kaudella halutaan toteuttaa. Tämä on uutta kansallisesti ja hankkeen toimesta on arvioitu, että ohjelmatason muutosprosessi lastensuojelun sijaishuollon ja psykiatrian yhteisasiakkuuteen liittyen tuo sellaisia tutkimusnäyttöön perustuvia käytänteitä, joita alalta puuttuu. Organisaation muutosohjelma vastaa osin myös henkilöstöä koskeviin muutostarpeisiin; osaaminen täydentyy, turvallisuus kasvaa, sitoutuminen ja työhyvinvointi lisääntyvät. Ohjelman arvioidaan vahvistavan laaja-alaisesti monialaisen OT-asiantuntijatoiminnan kehittämistä tarpeita vastaavalla tavalla.
Osa-alue 1
1) Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
Projektit saavutettiin hyvällä alueellisella yhteistyöllä maaliin ja tavoitteet suurelta osin toteutuivat.
Osa-alue 2
2a) Palveluketjut ja –kokonaisuudet
Kukin PKPK projektiryhmistä (LAPE, MT ja päihde, Ikääntyneet ja Yleinen) kokoontui noin vuoden hankeaikana 9 – 11 kertaa. Projektiryhmien pääasiassa etänä pidetyissä kokouksissa käytiin tiivistä vuoropuhelua eri toimijoiden (pth, esh, sosiaalipalvelut) kanssa yhteisymmärryksen luomiseksi käsitellyistä palvelukokonaisuuksista. Näiden keskustelujen pohjalta luotiin palvelujärjestelmän mallinnukseen yleinen pohja ja strukturoitu määrittelykortti yksittäisten palvelujen määrittelyyn. Näitä molempia voidaan jatkossakin hyödyntää eri palvelukokonaisuuksien kuvaamiseen ja palvelujen määrittelyyn. Lisäksi eri PKPK projektiryhmien toimintatavasta syntyi erillisessä oppaassa kuvattava malli jatkuvaa parantamista ja kokeilukulttuuria sisältävään PKPK kehittämiseen. Tämän kehittämismallin avulla aloitettiin syksyllä 2021 myös alueellinen työikäisten sosiaalipalvelujen PKPK-työ, jota jatketaan tulevaisuuden sote-keskushankkeen työikäisten sosiaalipalvelujen kehittämisen osassa.
PKPK LAPE projektiryhmä kuvasi ko. palvelukokonaisuuden ja määritteli määrittelykortin avulla perustason monialaisen konsultaatio- ja arviointitiimitoiminnan sekä VSSHP:n avopediatrimallin. Määriteltyjen toimintamallien jatkokehittämistä, yhtenäistämistä ja jalkauttamista, samoin kuin myös nuorisopsykiatrituen järjestämistä avopediatreille, jatketaan koko Varsinais-Suomeen jatkossa osana tulevaisuuden sote-keskushanketta.
PKPK MT ja päihde projektiryhmä kuvasi ko. palvelukokonaisuuden ja määritteli määrittelykortin avulla perustason monialaisen konsultaatio- ja arviointitiimitoiminnan. Määritellyn tiimitoiminnan osalta aloitettiin syksyllä 2021 pilotti ja se jatkuu vielä vuodelle 2022. Luotiin kohdassa c Tuotokset tarkemmin kuvattu MT ja päihdepotilaita hoitavien lääkärien verkosto. Verkosto aloittaa toimintansa 1 / 2022 ja keväälle 2022 sille on alustavasti suunniteltu kolme tapaamista. Näiden jälkeen arvioidaan verkoston hyödyt ja haitat sekä päätetään sen jatkoista.
PKPK Ikääntyneet projektiryhmässä suunniteltiin ja käynnistettiin Akuuttigeriatrian pilotti. Siinä aloitettu uuden toimintamallin luonti ja kehitystyö jatkuvat vuoden 2023 loppuun osana tulevaisuuden sote-keskushanketta.
PKPK Yleinen projektiryhmä jatkaa viimeistelyssä olevien neljän eri potilasryhmän rakenteisten lähetteiden työstöä Duodecimin kanssa. Niiden valmistuttua VSSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö auttaa uusien rakenteisten lähetteiden markkinoinnissa perustason lähettäville lääkäreille, jotta uusi työkalu otettaisiin mahdollisimman laajaan käyttöön ja saadaan kokemuksia sen hyödyllisyydestä. Mikäli rakenteiset lähetteet koetaan hyödylliseksi sekä lähetteitä lähettävässä että vastaanottavassa päässä, harkitaan mahdollisuuksia mahdollisten muidenkin potilasryhmien osalta ko. työkalun hyödyntämiseen.
Sote-rakennehankkeen PKPK mallintamisen osahanke on aloittanut Varsinais-Suomen sote-palvelukokonaisuuksien ja –ketjujen mallintamisen valittujen neljän eri palvelukokonaisuuden osalta. Työssä on kartoitettu kyseisten palveluketjujen pullonkauloja ja etsitty niiden poistamiseksi ratkaisuja. Aiemmin kuvatusti hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä tulevaisuuden sote-keskushankkeen kanssa ja käyntiin saadut toimintamallien kehittämiset, pilotoinnit ja käytön laajentamiset jatkuvat 1.1.2022 alkaen osana sitä.
Rakennehankkeen EPRK- (etäpalvelujen reittikartta) tiimi on tehnyt tiivistä yhteistyötä erityisesti PKPK Yleinen projektiryhmän kanssa. EPRK-hankkeella on siten ollut vaikutusta myös PKPK-työhön.
2b) Tiedolla johtaminen
Organisaatioiden osaamisen kasvu, yhteisten toimintamallien luominen ja kehityskohteiden tunnistaminen.
Lisäksi on päästy eteenpäin alueellisen yhtenäisen tiedolla johtamisen teknologian ja yhteisen tietopohjan kehittämisessä. Tämä on kriittistä pohjatyötä soten ICT-muutosta ja vähimmäistietosisältöjä silmällä pitäen.
Projekti on aktiivisesti tehnyt yhteistyötä muiden projektien kanssa sekä tiedottanut tekemisestään ja osallistuttanut viikkokatselmointeihin DigiFinlandin ja Pohjanmaan ja Satakunnan TIJO-toimijoita sekä osallistunut kansalliseen Virta-hanke- ja vähimmäistetosisältötyöskentelyyn.
2c) Ylikunnallinen valvontakeskus
Keskeiset hyödyt nojaavat vahvasti saavutettuihin tuloksiin. Hankkeen aikana tuotettiin runsaasti sekä tausta- että käytännön tukimateriaalia, tavoitettiin runsaslukuinen joukko sote-ammattilaisia, luotiin tietosisältöjä ja sähköinen valvonnan tietojärjestelmä, sekä luotiin pohjaa Varsinais-Suomen valvonnan jatkokehittämiselle.
Osa-alue 3
3a) Etäpalvelujen reittikartta
Jatkavissa ja tulevissa hyvinvointialueen valmisteluhankkeissa edelleen kehitettävät, aiemmin tuotoksina mainitut teknologiaratkaisut sähköisen asioinnin ja kontaktoinnin tarpeisiin. Karttunut tietämys etäasiointiratkaisuista, alueellisista tarpeista ja alueen toimijoista.
3b) Asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisprojekti
Tavoitellut hyödyt kohdeorganisaatiolle toteutuvat vasta apt-järjestelmien yhtenäistämisen toteuttamisen myötä. Hankkeen aikana valmisteltiin varsinaista yhtenäistämistyötä hankinnan pakollisten taustoitusten kautta kuten hankinnan kohteen kuvaus ja vaatimusmäärittely.
Toteutunut hyöty on yliopistollisten sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö järjestelmäympäristöjen yhtenäistämisen toteutuksessa. Näiden alueiden nykyiset järjestelmäympäristöt ovat samankaltaisia ja yhtenäistämistarve on olemassa. Arkkitehtuurin laatimisessa on tehty yhteistyötä Pirkanmaan ja Pohjois-Savon alueiden kanssa
3c) Kirjaamiskäytänteiden yhtenäistämisprojekti
Alueellinen yhteistyö on käynnistynyt ja on voitu sopia yhteisistä toimintamalleista kirjaamiskäytäntöjen osalta.
Projekti on myös toiminut yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjanmaan rakenneuudistusprojektien kanssa.
Osa-alue 4 Länsirannikon osaamis- ja tukikeskuksen (OT) pilotti
Yhteistyöalueen kattavaa asiantuntijaverkostoa on muodostettu ja yhteistyö on käynnistynyt sekä alueellisesti että kansallisesti. Erityisosaamisen yhteentuominen on rikastuttanut toimialat ylittävässä työssä ja mahdollistanut uuden oppimisen ja osaamisen lisääntymisen. Hanke on toiminut yhteisen oppimisen alustana erityisesti palvelumuotoilun prosessissa. Yhteistyöalueen kattavan kehittämistyön lisäksi Länsirannikon OT-keskuspilotti on verkottunut ja toiminut tiiviissä yhteistyössä muiden OT-keskuspilottien, kansallisten toimijoiden sekä korkeakoulujen kanssa, edistäen ja vahvistaen kansallisen tason OT-keskuskehittämistyötä. Hanke on vahvistanut tietopohjaa hyödyntäen asiantuntija-, tutkimus- ja kokemustietoa, joka on ollut hyödyksi OT-keskuskehittämisen lisäksi muulle LAPE-palvelujen kehittämiselle. Toiminnallisesti integroitujen laitosyksiköiden kehittämistyö on hyödyttänyt osaltaan laajemmin sijaishuollon sisällön, laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä sekä tutkimuksen ja käytännön työn integraation vahvistumista. Vaikuttavuuteen ja vaikutuksiin tähtäävä valmisteleva työ tulevalle hankekaudelle 2022–2023, muun muassa Sanctuary ohjelman implementointiin, yhteisövaikuttavuuden pilotointiin, vaikuttavuuden hankintaan sekä tutkimuksen integrointi edellisiin liittyen.