Aikuisten elintapaohjauksen toimintamalli Satakunnan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Aikuisille kohdennettu elintapaohjauksen toimintamalli ja ohjautumisen kriteerit. Tavoitteena on siirtää palveluiden painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen.
Satakunnan hyvinvointialueen aikuisten elintapaohjauksen toimintamalliin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta Satakunnan hyvinvointialueella liittyvää kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025). Kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistyön mukaisesti Satakunnassa tullaan ottamaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin vuoden 2025 aikana. Digitaaliselle palvelutarjottimelle kootaan tiedot alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.
Hyvinvointialueiden rahoituksen perustana on ollut vuodesta 2023 alkaen HYTE-kerroin. Vuodesta 2026 alkaen HYTE-kerroin jaetaan tehtyjen HYTE-toimenpiteiden (tulos- ja prosessi-indikaattorien) perusteella vuosina 2024 ja 2025. Yhtenä indikaattorina on elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabetesriskissä oleville. (HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille - THL). Kehitettävällä toimintamallilla vastataan myös kansalliseen insentiiviin.
Kestävän kasvun Satakunta -hankkeessa laaditun kokonaiskuvan perusteella koronapandemia näkyy kaikenikäisissä asiakasryhmissä vaikeutuneena tilanteena. Ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet, palveluihin pääsy on heikentynyt ja kynnys hakea palveluita on kasvanut. Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen yhtenä tavoitteena on siirtää palvelutuotannon painopistettä ennaltaehkäisevien, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenisi. Hankkeen investoinnissa 4.2. yhtenä tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää elintapaohjauksen toimintamalleja, jotta hyvinvoinnin haasteisiin voitaisiin vaikuttaa ennaltaehkäisevin ja varhaisen puuttumisen keinoin.
Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyi kahdeksan organisaation sote-palvelut, minkä vuoksi palvelujärjestelmää on yhtenäistettävä. Organisaatiomuutoksen myötä palveluketjut eivät ole yhdenmukaisia, eikä ammattilaisten yhteistyö ole kaikkialla toteutunut saumattomasti. Satakunnassa on ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita liian vähän ja raskaampia palveluita käytetään runsaasti kaikissa kohderyhmissä. Painopisteen siirtäminen avopalveluihin ja kevyempiin palvelumuotoihin, sekä palvelujen saatavuuden parantaminen ovat keskeisiä maakunnallisia strategisia tavoitteita. Satakunnassa on aiemmin koulutettu HYTE-valmentajia, mutta elintapaohjausta ei ole ollut saatavilla kaikkialla Satakunnassa yhdenmukaisesti, eikä elintapaohjaukseen ohjautumiselle ole ollut yhtenäisiä kriteereitä.
Kehittämistyötä tehdään aikuisten palveluiden toimialueella. Loppuvuoden 2024 aikana osana kehittämistä toteutetaan monialainen työpajatyöskentely, jossa ammattilaiset pääsevät aktiivisesti osallistumaan kehittämiseen ja vaikuttamaan toimintamallin määrittelyyn. Toimintamallin laadinnassa huomioidaan monialaisen tiimityömallin kehittäminen sekä lasten, nuorten ja perheiden toimialueella toteutuva elintapaohjauksen kehittäminen.
Ammattilaiset:
- diabeteshoitajat
- terveydenhoitajat
- kuntoutus (osastonhoitaja)
- äitiysneuvolan terveydenhoitajat
- koulutusylilääkäri
- monialaisen tiimityömallin hankekoordinaattori
- LiikU ry
Elintapaohjauksen kehittämisen ohessa kevään 2024 aikana valmisteltiin myös alueellista ravitsemussuunnitelmaa yhteistyössä Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen ja hyvinvointialueen HYTE-yksikön kanssa. Osana alueellisen ravitsemussuunnitelman valmistelua toteutettiin monialainen työpajatyöskentely, jossa muotoiltiin suunnitelman päämääriä, tavoitteita ja toimenpiteitä.
Yksilötason vaikutukset
Satakuntalaisten aikuisten elintavat muuttuvat terveyttä ja hyvinvointia edistävämmäksi, jonka myötä myös elämänlaatu kohenee. Diabetekseen sairastutaan harvemmin tai aiempaa myöhemmässä vaiheessa.
Organisaatiotason vaikutukset
Hyvinvointialueella on yhtenäinen toimintatapa elintapaohjauksen toteuttamiselle. Palveluiden painopiste siirtyy ennaltaehkäisevään työhön ja varhaisen vaiheen tukeen.
Väestötason vaikutukset
Pitkän aikavälin tavoitteena ylipainoisten ja vähän liikkuvien aikuisten määrä vähenee. Tämän seurauksena ylipainosta ja liikkumattomuudesta aiheutuvat ongelmat sekä raskaampien palveluiden tarve vähenevät.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat kaikki satakuntalaiset aikuiset. Kohdennetun elintapaohjauksen kohderyhmäksi on määritelty diabetesriskissä olevat aikuiset.
Ammattilaiskohderyhmänä ovat aikuisten elintapaohjauksen ja hyvinvoinnin parissa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointialueella. Kehittämisen aikana ja toimintamallissa yhteistyötä tehdään kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi kohderyhmänä ovat palveluita ja toimintaa suunnittelevat ja resursseja määrittelevät henkilöt.