Aikuisten ohjatun omahoidon boosteri Pohjois-Suomen yhteistyöalueella
Ammattilaisille suunnattu ohjatun omahoidon boosteri tukee menetelmän käyttöönottoa ja toteuttamista vaikuttavat elementit huomioiden.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Ammattilaisille suunnattu ohjatun omahoidon boosteri tukee menetelmän käyttöönottoa ja toteuttamista vaikuttavat elementit huomioiden.
Toimintamalli lyhyesti
Vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen valikoiman tuottaminen perustasolla vaatii kehittynyttä osaamista, sen jatkuvaa ylläpitoa ja hoitoprosesseja, joiden kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason toimijoiden välillä. Kehittämistyöllä on tuettu perustasolle soveltuvien, näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa yleisimpien lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden varhaiseen hoitoon.
Pohjois-Suomen yhteistyöalueella ammattilaisten kouluttautuminen ohjatun omahoidon menetelmään ja sen käyttöön vaatii tukea. Ohjatun omahoidon taitopajoissa on huomattu, että ammattilaiset eivät ole vielä suorittaneet ohjatun omahoidon koulutusta koulutusalustalla tai jos ovat, eivät ole jostain syystä ottaneet menetelmää potilastyöskentelyyn tai toteuttavat sitä soveltaen.
Ohjatun omahoidon boosteri on tarkoitettu terveyden-ja sosiaalialan ammattilaisille, jotka ovat osallistuneet koulutukseen tai kiinnostuneita ohjatun omahoidon hyödyntämisestä omassa työssään.
Ohjatun omahoidon boosteri järjestetään tukemaan menetelmän käyttöönottoa ja sen toteuttamista sen vaikuttavat elementit huomioiden. Ohjatun omahoidon boosterissa kerrataan ohjatun omahoidon menetelmän rakenne, elementit, koulutusalusta & opiskelu, mielenterveystalo.fi omahoito ohjelmat. Kerrotaan onnistumisia Digitaalisen sote-keskuksen matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut -pilotista ohjatun omahoidon menetelmästä ja vaikuttavuuden seurannasta sekä kuullaan kokemuksia ohjatun omahoidon toteuttamisesta käytännössä.
Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut jyrkästi viime vuosina. Psykososiaalisten hoitojen eli varsinaisen psykoterapian ja muiden psykososiaalisten hoitojen, saatavuus on tällä hetkellä liian vähäistä suhteessa tarpeeseen. Keskeistä on nopeuttaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavuutta siirtämällä painopistettä perustasolle.
Vaikuttavien psykososiaalisten hoitojen valikoiman tuottaminen perustasolla vaatii kehittynyttä osaamista, sen jatkuvaa ylläpitoa ja hoitoprosesseja, joiden kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason toimijoiden välillä.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen toteuttama Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus - ohjelma keskittyi vahvasti perustason sosiaali -ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Ohjelman tarkoituksena oli tukea hyvinvointialueita valmistelemaan ja ottamaan käyttöön uudenlaisia, laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joissa ihmiset saavat tarvitsemansa avun sujuvasti. Psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton koordinointi OYS-yhteistyöalueella (osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta) on toteuttanut mielenterveysstrategiaa ja kehittämistyöllä on tuettu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa. Kehittämistyöllä on pyritty parantamaan perustason psykososiaalisiin hoitoihin pääsyä kaikkien ikäluokkien osalta. Kehittämistyöllä on tuettu perustasolle soveltuvien, näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa yleisimpien lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden varhaiseen hoitoon. Kehittämistyön myötä digitaalisten mielenterveyspalveluiden käyttö on lisääntynyt ja ne ovat sujuva osa hoitopolkuja ja ammattilaisten tukea. Näillä toimenpiteillä on myös luotu edellytyksiä terapiatakuun toteuttamiseen hyvinvointialueilla. Hankkeen kehittämistyöllä on pyritty myös korjaamaan koronavirustilanteen lapsiin ja nuoriin aiheuttamia vaikutuksia. Hanketavoitteet ovat nivoutuneet yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kansallisen ja alueellisen valmistelun kanssa.
Ohjatun omahoidon boosteri on tarkoitettu terveyden-ja sosiaalialan ammattilaisille, jotka ovat osallistuneet koulutukseen tai kiinnostuneita ohjatun omahoidon hyödyntämisestä omassa työssään.
Ohjatun omahoidon juurruttaminen osaksi terveydenhuoltoalan ammattilaisten työtä vaatii systemaattista työtä ja resursseja organisaatiolta. Työntekijöiden osaamista voidaan vahvistaa järjestämällä menetelmän käyttöönottoa tukevia boostereita, työpajoja ja seminaareja sekä tarjoamalla mahdollisuuksia ammattilaisille vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia muiden ammattilaisten kanssa.
Menetelmän juurruttamisen tueksi tarvitaan myös esihenkilöiden panostusta ja sitoutumista. Ohjattu omahoitoon myös tärkeä soveltua työnkuvaan ja organisoimalla työtä tarjota mahdollisuuksia sen toteuttamiseen.
Ohjatun omahoidon boosteri sai positiivista palautetta. Boosteri saavutti osallistujia koko Pohjois-Suomen yhteistyöalueelta. Boosterissa järjestetyn osallistuja kyselyn mukaan 36% osallistujista oli toteuttanut ohjattua omahoitoa työssään ja 63% ei ollut toteuttanut ohjattua omahoitoa työssään.
Mielenterveyden häiriöihin liittyvä palvelukysyntä kasvaa etenkin lievien- ja keskivaikeiden häiriöiden osalta ja useimpiin näistä ohjattu omahoito on osoitettu sekä kansainvälisissä tutkimuksissa että nyt usean vuoden kotimaisessa seurannassa riittäväksi.
Mikään ihmisen elämän kannalta merkityksellinen muutos ei tapahdu kuitenkaan pelkästään ammattilaisen toiminnan tuloksena. Erilaiset hoitomuodot voidaankin kuvata jatkumolla sen mukaan, kuinka paljon ammattilainen tarjoaa tukea prosessin aikana. Ohjattu omahoito edustaa jatkumon päätä, jossa asiakkaan/potilaan odotettu toimijuus hoidon toteutuksen suhteen on suurempi.
Mikäli ohjattu omahoito osoittautuu riittämättömäksi, ei se tarkoita, että hoito olisi ollut tuloksetonta. Monessa tapauksessa aiemmin toteutunut hoito tukee myöhemmin toteutettavaa hoitoa ja saattaa jopa nostaa tämän hoidon onnistumisen todennäköisyyttä.
Kansikuva
