Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P3)
Asiakkaat ja palvelun käyttäjät otetaan tasavertaisina kumppaneina mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Asiakkailta saatua kokemustietoa hyödynnetään kehittämistyön suuntaviivojen hahmottamisen tukena.
Asiakasosallisuus Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tarkoittaa, että asiakkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan palveluunsa sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen tai arviointiin. Asiakasosallisuustoimintaa toteutetaan mm. asukaskokousten, asiakasraatien, vertaistuki-, ja kokemusasiantuntijatoiminnan avulla. Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeessa asiakkaita osallistetaan kehittämistoimintaan kyselyjen, haastattelujen ja työpajatoiminnan avulla.
Asiakkaiden osallisuuden edistäminen on lähtökohtana kaikissa Yhteistyöllä tukea työkykyyn hankkeen toimenpiteissä. Työllisyyden ja työkyvyn tuen toimintamallien asiakaslähtöinen kehittäminen on aloitettu Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä-hankkeessa (TTO) kansallisen Työkykyohjelman osana vuonna 2020. Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) -hankkeessa toimintamallien pilotointia jatketaan ja juurrutetaan Heinolan ja Sysmän kunnissa, jotka eivät olleet mukana Työkykyohjelmassa. Tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien yhteiskunnallista osallisuutta, työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä Heinolan ja Sysmän alueella.
Päijät-Hämeessä nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten ja samalla työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat. Myös vaikeasti työllistyviä on hyvinvointialueella maan eniten ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi. Päijät-Hämeessä työttömyyden haasteet ovat monimuotoisia, koska koulutustaso on matala sekä pienituloisia ja syrjäytyneitä on paljon. Alueella on myös korkea sairastavuus, keskimääräistä enemmän mielenterveysongelmia, alkoholikuolemia ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia asukkaita. Huoltosuhde on noususuuntainen.
Työllisyyden ja työkyvyn edistäminen asiakaslähtöisesti ja verkostoyhteistyössä yhteiskehittämällä luo edellytyksiä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vision mukaiselle elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kasvulle.
Kuva
Asiakasosallisuuden edistäminen liittyy kaikkiin kehittämistoimiimme. Omalla toiminnallamme pyrimme lisäämään asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omien palvelujensa kehittämiseen ja lisätä heidän osallisuuden tunnettaan.
On äärimmäisen tärkeää, että ammattilaiset kuulevat asiakkaiden tarpeet ja ottavat ne huomioon palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Palvelujen tulisi lähteä asiakkaiden tarpeista, eikä asiakkaiden kuuluisi mukautua palvelutarjontaan. Palvelupilottiemme toteuttamisella asiakaslähtöisesti pyrimme tuomaan asiakkaiden ääntä esille ja kertomaan mitkä ovat heidän tarpeensa ja mitä he toivovat palveluiltamme. Kannustamme ottamaan asiakkaat mukaan palvelujen kehittämiseen ja palvelukokonaisuuksien luomiseen. Yhteiskehittämisen avulla päästään tuloksiin tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin. Yhteiskehittämisen toimintatapa ei sote -alalla ole vielä kovinkaan tuttua, joten tuomme näkyviin sen vaikutukset tuomalla asiakkaat mukaan kehittämistyöhön.
Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelukokonaisuuksien kehittämisessä asiakaslähtöisesti on tavoitteena asiakkaiden osallisuuden edistäminen sekä työelämässä että muilla elämänsä osa-alueilla. Asiakkaat ovat mukana palvelujen kehittämisessä ja pääsevät vaikuttamaan palvelunsa sisältöön ja asiakaskokemustietoa kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti. Yhteiskehittämisen avulla voidaan saavuttaa Päijät-Hämeen hyvinvointialuestrategian tavoitteena olevat vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus. Asiakkaat kokevat palvelun ja sen tavoitteet merkitykselliseksi, sitoutuvat paremmin palveluun ja asiakkaiden osallisuuden kokemus vahvistuu. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian mukaisesti yhteistyötä ja asiakaskokemusta arvostetaan ja arvioidaan. Eri toimijoiden sujuva verkostoyhteistyö työllisyyden ja työkyvyn tuen edistämisessä luo yhteistä arvoa sekä asiakkaalle että palvelun järjestäjille selkeämpien palvelupolkujen ja tarvelähtöisten vaikuttavampien palvelujen muodossa. Työllistymisen ja työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksilla tuetaan osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat hyötyvät yksilöllisestä heidän tarpeensa ja toiveensa huomioivasta työllistymisen tuesta. Tähän voidaan vastata laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen palvelulla, joka integroidaan kuntouttavaan työtoimintaan. Asiakas saa henkilökohtaista valmennusta työhönvalmentajalta ja samalla hänellä on saatavilla kuntouttavan työpajan sekä sosiaalihuollon ja te-palvelujen ammattilaisten tuki.
Työkyvyn haasteissa asiakas saa matalalla kynnyksellä apua työttömien terveydenhoitajalta ja työkykykoordinaattorilta. Ammattilaisten kykyä tunnistaa työkyvyn haasteet lisätään koulutuksin ja työkykykoordinaattorin palvelua pilotoiden. Työkyvyn haasteiden sujuva ratkaisu edellyttää ammattilaisilta osaamista verkostojen kokoamiseen asiakkaan tarpeen mukaisesti sekä verkostomaisen työskentelyotteen omaksumista. Asiakkaan tarpeen mukaisista ammattilaisista kootaan työkyvyn tuen tiimin, joka työskentelee asiakkaan kanssa työkyvyn arvioimiseksi ja edistämiseksi.
Sekä laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus että työkyvyn tuen tiimi ovat palveluita, jotka kokoavat eri tahojen ammattilaisia yhteen työskentelemään koordinoidusti yhteisen asiakkaan kokonaistilanteen edistämiseksi. Tällainen elementti on aiemmin puuttunut palveluista ja palvelut ovat siksi näyttäytyneet asiakkaalle pirstaleisina ja vaikeasti saavutettavina.
Työllistymisen tuen ja työkyvyn tuen palvelumalleja pilotoidaan, jatkokehitetään ja arvioidaan ja toimintamallit pyritään juurruttamaan osaksi palvelutarjontaa Päijät-Hämeessä.
Heinolan ja Sysmän työttömät ja osatyökykyiset asukkaat. Kehittämistoiminta suunnataan kuitenkin koko hyvinvointialueelle tavoitteena edistää työllistymisen tuen ja työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksia asiakkaita parhaiten hyödyttävällä tavalla. Työllistymisen ja työkyvyn tuen palvelutarpeista ja -kokemuksista on kerätty alueellista ajantasaista tietoa kyselyin, fokusryhmähaastatteluin ja työpajoissa. Sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan palvelu tukee asiakkaan sosiaalista osallisuutta, elämänhallintaa ja parantaa työllistymisen edellytyksiä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat toivat työpajoissa ja tilaisuuksissa esille, että palvelussa kyllä tapahtuu etenemistä edistävää kuntoutumista, mutta jos jatkopolkua ei ole huolellisesti suunniteltu, saattaa palvelun päättyessä tapahtua putoamista palvelujen piiristä ja saavutetut hyödyt mennä hukkaan. Osa asiakkaista tarvitsee vahvempaa tukea työelämään, koulutukseen tai muihin palveluihin siirryttäessä. Useat työttömistä ja osatyökykyisistä asiakkaista tarvitsevat tukea ja kartoitusta myös työkyvyn haasteisiin. Yhteiskehittämisessä huomattiin, että osatyökykyisten asiakkaiden näkökulmasta palvelujärjestelmä ja -tarjonta ei ole selkeä ja rinnalla kulkeville, asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti tunteville ja oikeisiin palveluihin ohjaaville ammattilaisille on tarvetta. Asiakkaat haluavat edetä kohti työkykyä ja työelämää, mutta tarvitsevat tähän sujuvampia palvelupolkuja.
Heinolan ja Sysmän kuntouttavassa työtoiminnassa toteutettava laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen pilotoinnissa noudatetaan Työkykyohjelman TTO-hankkeessa valmistunutta toimintamallia. Erityistä huomiota YTY-hankkeen toteuttamissa jatkotoimissa on kiinnitetty asiakaskokemuksen systemaattiseen kokoamiseen. Tärkeää tietoa jatkokehittämiseen on saatu asiakkaan näkökulman ja toiveiden huomioimiseen tiedonsaannin tavoista, vertaiskokemuksen merkityksestä palvelun tunnetuksi tekemisessä sekä asiakkaiden kokemuksien ja palautteen hyödyntämisessä ammattilaisten verkostotyöskentelyssä.