Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus, Päijät-Hämeen HVA (RRP2, P3)

Luotu 23.03.2023
Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus, Päijät-Hämeen HVA (RRP2, P3)
Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus, Päijät-Hämeen HVA (RRP2, P3)

Tiivistelmä

Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus viedään sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan palveluun. Työhönvalmennus tapahtuu asiakkaiden työtoiminta-aikana ja työtoimintapaikassa tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden verkoston kanssa. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden etenemistä kuntouttavasta työtoiminnasta työ- tai opiskeluelämään. 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategiassa on kolme päätavoitetta:

1. Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus – Edellytys: jatkettu palvelutuotannon rohkeaa uudistamista, systematisoitu laadun, turvallisuuden ja potilasturvallisuuden seuranta sekä asiakas- ja työntekijäpalautteen hyödyntäminen. 

2. Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana 

3. Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi 

Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen liittäminen osaksi sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan palveluja on täysin linjassa vaikuttavien, kustannustehokkaiden ja saavutettavien palvelujen kehittämisessä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden jatkopolkujen luominen ja vahvistaminen on ollut haasteellista. Kuntouttavan työtoiminnan palvelun päättyessä asiakas on usein siirtynyt suoraan te-palvelujen pariin. Palvelusta toiseen siirtyminen on tapahtunut usein yhtäkkiä eikä asiakas ole valmistautunut siihen, että tuttu ja turvallinen kuntouttavan työtoiminnan palvelu ammattilaisineen katoaa ympäriltä. Asiakas saattaa siirtyä hyvinkin itsevarmana ja päättäväisenä te-palvelujen piiriin, mutta yllättäen palvelusta toiseen siirryttäessä saattaakin esiintyä viivettä, jolloin asiakkaan kuntoutuminen sekä motivaatio kokevat notkahduksen. Pahimmassa skenaariossa asiakas saattaa pudota palvelujen väliin ja tilanne voi kriisiytyä. Tällöin on mahdollista, että kaikki kuntouttavassa työtoiminnassa saavutettu kuntoutuminen ja asiakkaan motivaatio menetetään ja palataan taas lähtöpisteeseen. Lisäksi asiakkaan pudotessa palvelujen väliin, sieltä palvelujen piiriin ponnistaminen saattaa haavoittuvassa tilanteessa olla asiakkaalle ylivoimaisen vaikeaa. Toimintamallin ja palvelukokonaisuuden avulla pyritään siihen, että asiakas saa tuettua työhönvalmennusta jo kuntouttavan työtoiminnan palvelun aikana tutussa ympäristössä työtoiminta-aikana. Tällöin asiakkaalla pysyy tuttu ympäristö sekä tutut ammattilaiset tukemassa häntä. Lisäksi hän saa työhönvalmentajan yksilöllisen tuen ja tarpeisiinsa vastaavan avun. Työhönvalmentaja tapaa asiakasta kuntouttavan työtoiminnan työtoiminta-aikana työtoimintapaikassa ja integroituu siten sosiaalihuollon palvelujen sisään. 

Toimintamallissa kiinnitämme erityistä huomiota asiakaskokemukseen sekä yhteistyökumppaneiden kokemuksiin. Työkykyohjelman Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeessa pilotoitiin palvelukokonaisuuden toimivuutta Orimattilan kuntouttavan työtoiminnan työpajalla syksyllä 2022. Pilotoinnin kokemuksista laadittiin toimintamalli, joka toimii myös tässä toimintamallissa pohjana. Orimattilan kokemuksista kirjattiin toimintamalliin sekä asiakkaiden että sidosryhmien kokemukset ja kehittämisideat. Asiakkailta palvelukokonaisuus sai pelkästään positiivista palautetta, josta vaikuttavimpina teemoina nousivat yksilöllisen tuen saaminen sekä käytännön asioiden edistämisessä saatu tuki, omien voimavarojen vahvistaminen sekä jatkosuunnitelmien kirkastuminen. Yhteiskumppanit kokivat toimintamallin juurruttamisen ja jatkamisen realistisena ja kaikkia osapuolia hyödyntävänä elementtinä. Yhteistyön ja yhteiseen päämäärään pyrkiminen koettiin tärkeäksi tavoitteeksi. 

Orimattilassa pilotoitu palvelukokonaisuus oli kestoltaan lyhytaikainen ja jatkokehittämisen kohteeksi jäikin kuvata YTY -hankkeessa asiakkaan siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta esimerkiksi työkokeiluun tai muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Tarkoituksena toimintamallissa on, että asiakas voi turvallisesti siirtyä palvelusta toiseen ja tarvittaessa takaisin kuntouttavan työtoiminnan palveluun, jos jatkosuunnitelma ei onnistukaan tai jostain syystä ei onnistu. Kuntouttavasta työtoiminnasta voidaan työkokeiluun tai muuhun toimenpiteeseen siirtymisen ajaksi myöntää kuukauden tauko. Jos tauon aikana asiakkaalle tulee tarve palata kuntouttavaan työtoimintaan, se onnistuu viiveettä. Jos työkokeilu tai vastaava muu toimenpide osoittautuu asiakkaalle soveltuvaksi ratkaisuksi ja asiakas jatkaa siinä, päätetään kuntouttavan työtoiminnan palvelu. 

Palvelukokonaisuuden toteuttaminen tukee kuntouttavan työtoiminnan asiakasta jatkopolkujensa löytämisessä ja rohkaisee kokeilemaan uutta tutussa ympäristössä. Tavoitteena onkin työttömien ja osatyökykyisten kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työllistymisen mahdollisuuksien edistäminen.

Toimintamallilla pyritään edistämään monialaista yhteistyötä sekä eheiden,  kattavien ja yksilöllisten   palvelukokonaisuuksien luomista asiakkaille. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä (Kuva 1: Päijät-Hämeen sijoittuminen Etelä-Suomessa). Päijät-Hämeen väkiluku on 204 569 (31.12.2022) ja työttömien määrä on 11 290 (2/2023). Hämeen ELY-keskuksen tiedotteen (21.3.2023) mukaan Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, kun koko maan työttömyysaste on 9,7. Heinolassa työttömyysaste oli 13,9 % (2/2023). Lahdessa vastaava luku oli 13,4 %. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli helmikuun 2023 lopussa 13,9 prosenttia.  Maakunnan työttömyysaste oli 12,2 % eli 0,9 prosentti­yksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Se on maakunnista kolmanneksi korkein Pohjois-­Karjalan (13,6 %) ja Keski­Suomen (12,2 %) jälkeen. 

TEM:n työllisyyskatsauksen (2/2023) mukaan alle 25-vuotiaita kaikista työttömistä koko maassa oli 10,5 %, Heinolassa 8,3 % ja Sysmässä 6,8 %.

Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeen tavoitteena on osaltaan lisätä työttömien asiakkaiden mahdollisuuksia edetä kohti työelämää. Lisäämme palveluvalikoimaan uudenlaisen mahdollisuuden jatkopolutukseen kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita. 

Toimintaympäristönä on hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan Heinolan ja Sysmän työpajat. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeessa on tarkoituksena jatkaa Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeessa mallinnettua palvelukokonaisuutta. Sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan sisällä ei hyvinvointialueella ole mahdollista tuottaa tuettua työhönvalmennusta, jonka vuoksi se tuotetaan asiakkaille ostopalveluna ELY-keskuksen valitseman palveluntuottajan toteuttamana. Heinolassa ja Sysmässä ELY-keskuksen sopimuksen puitteissa laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta toteuttaa SunUra Oy. Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä v. 2022 tuotettu selvitys alueellisesta työhönvalmennuksen tilanteesta ja erityispiirteistä on liitteenä (LIITE: Selvitys alueellisen työhönvalmennuksen erityispiirteistä).

Tuleva TE24 -uudistus muuttaa toimintaympäristöämme. Nähtäväksi jää millainen merkitys kuntouttavalla työtoiminnalla sekä muilla työllistämisen tukitoimilla tulevaisuudessa on. Onko kunnilla intressejä ja varoja esim. ostopalveluina tuotettuun työhönvalmennukseen/työkyvyn arviointiin? 

Alueellamme on keskimääräistä korkeampi työttömyysprosentti. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita halutaan tukea löytämään jatkopolkuja omien edellytystensä ja vahvuuksiensa tukemisen myötä. Halutaan myös estää asiakkaita putoamasta erillisten palvelujen väliin. Tämä onnistuu luomalla ehyitä ja oikea-aikaisia palvelukokonaisuuksia, joissa asiakas saa ammattilaisten monialaista ja vahvaa tukea. 

Ammattilaiset omaksuvat uusia tapoja työskennellä ja monialaisen verkostotyön osaaminen vahvistuu. Tämä säästää sekä ammattilaisten että organisaation resursseja ja tekee työskentelystä pitkäjänteistä ja vaikuttavaa. Yhteiskunta hyötyy jokaisesta työllistyvästä asiakkaasta sekä myös siitä, että asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti palveluihin ja tarvittaessa oikea-aikaisen etuuden piiriin (Kuva 2: Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen hyödyt).

Kohderyhmänä ovat Heinolan ja Sysmän sosiaalihuollon kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa ja tarvitsevat tukea etenemisessään kuntouttavasta työtoiminnasta kohti yksilöllisiä jatkopolkujaan. 

Jo Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -kehittämistyön aikana asiakkaiden haastattelujen ja työpajatoiminnan kautta nousi näkyväksi tarve monialaiseen verkostotyöskentelyyn asiakkaiden etenemisen turvaamiseksi. Asiakkaat kokivat tarvetta vahvalle ammattilaisten tuelle edetäkseen kohti työllistymisen vaihtoehtoja. Haasteeksi he näkivät mm. työnhakuun liittyvien käytännön asioiden hoitamisen, taloudellisten etuuksien sanktiot sekä epävarmuuden omasta osaamisestaan. Näitä haasteita lähdetään selättämään viemällä laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus asiakkaan toimintaympäristöön kuntouttavaan työtoimintaan. Näin ollen asiakas saa vahvaa ja monialaista tukea yhtä aikaa useilta ammattilaisilta, jotka työskentelevät yhdessä hänen edukseen. Mahdollistamalla myös turvallinen siirtymä kuntouttavasta työtoiminnasta esimerkiksi työkokeiluun, saadaan asiakasta rohkaistua kokeilemaan uutta ja ottamaan askelia eteenpäin. Asiakkaalla on edetessään mahdollisuus kuukauden pituiseen taukoon kuntouttavasta työtoiminnasta, jonka aikana hän voi palata palveluun, jollei työsuhde tai muu siirtymä olekaan oikea-aikainen tai muuten soveltuva. Etuudet eivät tässä kohtaa katkea, joka asiakkaalle on tärkeä asia. Työhönvalmentajalta asiakas saa tarvitsemaansa yksilöllistä tukea ja omien voimavarojensa vahvistamista. Siirryttäessä erillisistä palveluista palvelukokonaisuuksiin, ovat asiakkaan saama tuki saumatonta ja palvelukokonaisuudet on suunniteltu monialaisessa yhteistyössä. Asiakkaan etenemistä tuetaan yhteismitallisesti. 

Asiakkaita kohdataan ja haastatellaan koko kehittämistyön ajan. Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen asiakkaiden kokemukset liitetään asiakasosallisuuden toimintamalliin Innokylään (LINKKI: Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa Päijät-Hämeen HVA).

Kuva 1: Päijät-Hämeen sijoittuminen Etelä-Suomessa
Kuva 1: Päijät-Hämeen sijoittuminen Etelä-Suomessa sekä hyvinvointialueeseen kuuluvat kunnat ja kaupungit.
Kuva 2: Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen hyötyjä
Kuva 2: Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen hyödyt. Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen vieminen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille ja eheiden, saumattomien palvelukokonaisuuksien rakentaminen monialaisessa yhteistyössä edistää tehokkaasti asiakkaan etenemistä jatkopoluillaan. Yhdessä tekemisestä hyötyvät myös ammattilaiset ja monialainen työskentely lisää myös omaa osaamista. Yhteiskunnalle tulokset näyttäytyvät pitkällä tähtäimellä työttömyyden alenemisena sekä yksilöiden osallisuuden lisääntymisenä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin toteutuksessa käytetty yhteiskehittämisen menetelmä soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi sotepalvelujen toimintaympäristössä. Työkyvyn tuen asiakas tarvitsee usein monialaisia palveluja ja useita toimijoita ympärilleen. Erillisten palvelujen yhdistäminen palvelukokonaisuuksiksi sujuvoittaa asiakkaan palvelujen saantia, vähentää odotusaikoja ja tehostaa ammattilaisten resurssien ohjautumista. Monialainen yhteistyö vähentää päällekkäistä työtä ja vahvistaa asiakaskokemusta. Monialainen verkostotyöskentely ei välttämättä vaadi enempää henkilöstöresursseja, mutta resursseja tulisi osata kohdistaa yhdessä työskentelyyn. Sotepalvelujen ja muiden työkyvyn tuen palvelujen yhdistämisessä ja yhteistyössä tarvitaan edelleen osaamisen vahvistamista sekä työotteen omaksumisen tukemista. Organisaatioiden johtotasolla on oltava tahtotila edistää monialaisen verkostotyön työskentelyotetta alueella, jotta työote leviää ammattilaistasolla. Monialaisen verkostotyöskentelyn edistäminen Päijät-Hämeessä jatkuu. Edistämistä tukevat verkostotyöhön tottuneet ammattilaiset, jotka omalla työskentelyllään opettavat siihen myös muita verkostossa työskenteleviä. Lisäksi monialaisen verkostotyön vahvistamiseksi on laadittu paljon perehdytysmateriaalia ammattilaisille. 

Toimintamallin ydinsisältö

Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus viedään sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan palveluun. Työhönvalmennus tapahtuu asiakkaiden työtoiminta-aikana ja työtoimintapaikassa tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden verkoston kanssa. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden etenemistä kuntouttavasta työtoiminnasta työ- tai opiskeluelämään. 

Kuva 9: Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen toimintamalli Päijät-Hämeessä.
Kuva 9: Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen toimintamalli Päijät-Hämeessä. Toimintamalli muodostuu eri organisaatioiden ja toimijoiden yhteistyöstä, palvelujen yhdistämisestä palvelukokonaisuuksiksi sekä yhteiskehittämisestä eri toimijoiden ja asiakkaan välillä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kehittämistyön tärkeimmäksi anniksi nousee asiakaskokemuksen lisäksi monialainen yhteistyö ja sen merkitys. Yhteistyö asiakkaan ja sidosryhmien välillä on ollut tiivistä. Sidosryhmien tekemät huomiot mm. tiedonkulun merkityksestä osoittavat, että heille on muodostunut käsitys siitä, kuinka yhteistyötä konkreettisesti voidaan organisaatiorajoista huolimatta tehdä ja miten sitä vahvistetaan. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on edistetty työkyvyn tuen kokonaisuudessa toimivien ammattilaisten osaamista monialaisen verkostotyön hyödyntämisessä. Tämä toimintamalli osaltaan tukee ja tekee näkyväksi monialaisen yhteistyön arvon sekä toimijoille itselleen että asiakkaille.  

Asiakkaille kehittämistyö on merkinnyt vahvaa monialaista tukea yksilöllisten jatkopolkujensa suunnittelussa ja edistämisessä. Luonnollisesti myös yksilökohtaiset työllistymisen kokemukset ovat merkittäviä virstanpylväitä ja vaikuttavat vahvasti yksilöiden elämäntilanteeseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Kohderyhmän työllistyminen on haasteellista ja siinä tarvitaan yksilöllistä ja monialaista tukea. Työllistyneiden määrästä nähdään, että työhönvalmennus on tuottanut tulosta ja täyttänyt tarkoituksensa. Työelämään siirtyneiden asiakkaiden osallisuus yhteiskunnassa ja oman elämänsä hallinta on kasvanut. Vaikka kaikki työhönvalmennukseen osallistuneet asiakkaat eivät ole työllistyneet, ovat he saaneet valmennuksesta uutta näkökulmaa omaan tilanteeseensa ja työnhaun edellytykset ovat vahvistuneet. Tällaista palvelua tulisi sidosryhmien sekä asiakkaiden palautteiden mukaan olla tarjolla jatkuvasti kaikille kohderyhmän asiakkaille.  

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin toteuttaminen on osoittautunut vaikuttavaksi toimenpiteeksi tukea asiakkaan matkaa kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin omalle jatkopolulleen. Asiakkaiden palaute on ollut positiivista ja palvelu on vastannut tarpeeseen. Myös sidosryhmien palaute on ollut kannustavaa ja toimintamallin toteuttaminen nähdään realistisena. 

Haasteensa kuitenkin antaa vuonna 2025 voimaan astuva TE -palvelujen uudistus ja siihen liittyen taloudelliset resurssit. Tässä vaiheessa vuotta 2024 kukaan ei vielä osaa tarkasti sanoa millaiset tulevat jatkossa olemaan kuntien resurssit valmennuspalvelujen käyttöönottoon. Laadukkaalle ja kokonaisvaltaiselle työhönvalmennukselle on kuitenkin jatkuva tarve. Ehkä vuosi 2025 tuo mukanaan uusia innovaatioita, joilla kuntouttavasta työtoiminnasta jatkopoluilleen pyrkiviä asiakkaita voidaan tukea. Tästä toimintamallista kannattaa ottaa mallia ja oppia; yhteiskehittäminen ja monialainen yhteistyö ovat avainasemassa asiakkaiden etenemisen tukemisessa. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heinola
Sysmä
Toimintaympäristö
Päijät-Häme
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)