Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P3)
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen toimintamallin käyttöönottoa hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan piirissä oleville asiakkaille laajennetaan. Pilotointi suoritetaan Heinolan ja Sysmän kuntouttavassa työtoiminnassa.
Toimintamallin nimi
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen toimintamallin käyttöönottoa hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan piirissä oleville asiakkaille laajennetaan. Pilotointi suoritetaan Heinolan ja Sysmän kuntouttavassa työtoiminnassa.
Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus viedään sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan palveluun. Työhönvalmennus tapahtuu asiakkaiden työtoiminta-aikana ja työtoimintapaikassa tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden verkoston kanssa. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden etenemistä kuntouttavasta työtoiminnasta työ- tai opiskeluelämään.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä (Kuva 1: Päijät-Hämeen sijoittuminen Etelä-Suomessa). Päijät-Hämeen väkiluku on 204 569 (31.12.2022) ja työttömien määrä on 11 290 (2/2023). Hämeen ELY-keskuksen tiedotteen (21.3.2023) mukaan Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, kun koko maan työttömyysaste on 9,7. Heinolassa työttömyysaste oli 13,9 % (2/2023). Lahdessa vastaava luku oli 13,4 %. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli helmikuun 2023 lopussa 13,9 prosenttia. Maakunnan työttömyysaste oli 12,2 % eli 0,9 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Se on maakunnista kolmanneksi korkein Pohjois-Karjalan (13,6 %) ja KeskiSuomen (12,2 %) jälkeen.
TEM:n työllisyyskatsauksen (2/2023) mukaan alle 25-vuotiaita kaikista työttömistä koko maassa oli 10,5 %, Heinolassa 8,3 % ja Sysmässä 6,8 %.
Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeen tavoitteena on osaltaan lisätä työttömien asiakkaiden mahdollisuuksia edetä kohti työelämää. Lisäämme palveluvalikoimaan uudenlaisen mahdollisuuden jatkopolutukseen kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita.
Toimintaympäristönä on hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan Heinolan ja Sysmän työpajat. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeessa on tarkoituksena jatkaa Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -hankkeessa mallinnettua palvelukokonaisuutta. Sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan sisällä ei hyvinvointialueella ole mahdollista tuottaa tuettua työhönvalmennusta, jonka vuoksi se tuotetaan asiakkaille ostopalveluna ELY-keskuksen valitseman palveluntuottajan toteuttamana. Heinolassa ja Sysmässä ELY-keskuksen sopimuksen puitteissa laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta toteuttaa SunUra Oy. Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä v. 2022 tuotettu selvitys alueellisesta työhönvalmennuksen tilanteesta ja erityispiirteistä on liitteenä (LIITE: Selvitys alueellisen työhönvalmennuksen erityispiirteistä).
Tuleva TE24 -uudistus muuttaa toimintaympäristöämme. Nähtäväksi jää millainen merkitys kuntouttavalla työtoiminnalla sekä muilla työllistämisen tukitoimilla tulevaisuudessa on. Onko kunnilla intressejä ja varoja esim. ostopalveluina tuotettuun työhönvalmennukseen/työkyvyn arviointiin?
Kohderyhmänä ovat Heinolan ja Sysmän sosiaalihuollon kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa ja tarvitsevat tukea etenemisessään kuntouttavasta työtoiminnasta kohti yksilöllisiä jatkopolkujaan.
Jo Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä -kehittämistyön aikana asiakkaiden haastattelujen ja työpajatoiminnan kautta nousi näkyväksi tarve monialaiseen verkostotyöskentelyyn asiakkaiden etenemisen turvaamiseksi. Asiakkaat kokivat tarvetta vahvalle ammattilaisten tuelle edetäkseen kohti työllistymisen vaihtoehtoja. Haasteeksi he näkivät mm. työnhakuun liittyvien käytännön asioiden hoitamisen, taloudellisten etuuksien sanktiot sekä epävarmuuden omasta osaamisestaan. Näitä haasteita lähdetään selättämään viemällä laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus asiakkaan toimintaympäristöön kuntouttavaan työtoimintaan. Näin ollen asiakas saa vahvaa ja monialaista tukea yhtä aikaa useilta ammattilaisilta, jotka työskentelevät yhdessä hänen edukseen. Mahdollistamalla myös turvallinen siirtymä kuntouttavasta työtoiminnasta esimerkiksi työkokeiluun, saadaan asiakasta rohkaistua kokeilemaan uutta ja ottamaan askelia eteenpäin. Asiakkaalla on edetessään mahdollisuus kuukauden pituiseen taukoon kuntouttavasta työtoiminnasta, jonka aikana hän voi palata palveluun, jollei työsuhde tai muu siirtymä olekaan oikea-aikainen tai muuten soveltuva. Etuudet eivät tässä kohtaa katkea, joka asiakkaalle on tärkeä asia. Työhönvalmentajalta asiakas saa tarvitsemaansa yksilöllistä tukea ja omien voimavarojensa vahvistamista. Siirryttäessä erillisistä palveluista palvelukokonaisuuksiin, ovat asiakkaan saama tuki saumatonta ja palvelukokonaisuudet on suunniteltu monialaisessa yhteistyössä. Asiakkaan etenemistä tuetaan yhteismitallisesti.
Asiakkaita kohdataan ja haastatellaan koko kehittämistyön ajan. Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen asiakkaiden kokemukset liitetään asiakasosallisuuden toimintamalliin Innokylään (LINKKI: Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa Päijät-Hämeen HVA).
Toimintamallin toteutuksessa käytetty yhteiskehittämisen menetelmä soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi sotepalvelujen toimintaympäristössä. Työkyvyn tuen asiakas tarvitsee usein monialaisia palveluja ja useita toimijoita ympärilleen. Erillisten palvelujen yhdistäminen palvelukokonaisuuksiksi sujuvoittaa asiakkaan palvelujen saantia, vähentää odotusaikoja ja tehostaa ammattilaisten resurssien ohjautumista. Monialainen yhteistyö vähentää päällekkäistä työtä ja vahvistaa asiakaskokemusta. Monialainen verkostotyöskentely ei välttämättä vaadi enempää henkilöstöresursseja, mutta resursseja tulisi osata kohdistaa yhdessä työskentelyyn. Sotepalvelujen ja muiden työkyvyn tuen palvelujen yhdistämisessä ja yhteistyössä tarvitaan edelleen osaamisen vahvistamista sekä työotteen omaksumisen tukemista. Organisaatioiden johtotasolla on oltava tahtotila edistää monialaisen verkostotyön työskentelyotetta alueella, jotta työote leviää ammattilaistasolla. Monialaisen verkostotyöskentelyn edistäminen alueella jatkuu. Edistämistä tukevat verkostotyöhön tottuneet ammattilaiset, jotka omalla työskentelyllään opettavat siihen myös muita verkostossa työskenteleviä. Lisäksi monialaisen verkostotyön vahvistamiseksi on laadittu paljon perehdytysmateriaalia ammattilaisille.
Kehittämistyön tärkeimmäksi anniksi nousee asiakaskokemuksen lisäksi monialainen yhteistyö ja sen merkitys. Yhteistyö asiakkaan ja sidosryhmien välillä on ollut tiivistä. Sidosryhmien tekemät huomiot mm. tiedonkulun merkityksestä osoittavat, että heille on muodostunut käsitys siitä, kuinka yhteistyötä konkreettisesti voidaan organisaatiorajoista huolimatta tehdä ja miten sitä vahvistetaan. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on edistetty työkyvyn tuen kokonaisuudessa toimivien ammattilaisten osaamista monialaisen verkostotyön hyödyntämisessä. Tämä toimintamalli osaltaan tukee ja tekee näkyväksi monialaisen yhteistyön arvon sekä toimijoille itselleen että asiakkaille.
Asiakkaille kehittämistyö on merkinnyt vahvaa monialaista tukea yksilöllisten jatkopolkujensa suunnittelussa ja edistämisessä. Luonnollisesti myös yksilökohtaiset työllistymisen kokemukset ovat merkittäviä virstanpylväitä ja vaikuttavat vahvasti yksilöiden elämäntilanteeseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Kohderyhmän työllistyminen on haasteellista ja siinä tarvitaan yksilöllistä ja monialaista tukea. Työllistyneiden määrästä nähdään, että työhönvalmennus on tuottanut tulosta ja täyttänyt tarkoituksensa. Työelämään siirtyneiden asiakkaiden osallisuus yhteiskunnassa ja oman elämänsä hallinta on kasvanut. Vaikka kaikki työhönvalmennukseen osallistuneet asiakkaat eivät ole työllistyneet, ovat he saaneet valmennuksesta uutta näkökulmaa omaan tilanteeseensa ja työnhaun edellytykset ovat kasvaneet. Tällaista palvelua tulisi sidosryhmien sekä asiakkaiden palautteiden mukaan olla tarjolla jatkuvasti kaikille kohderyhmän asiakkaille.
Kansikuva
