Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa, Päijät-Hämeen HVA (RRP2, P3)

Luotu 23.03.2023
Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa, Päijät-Hämeen HVA (RRP2, P3)
Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa, Päijät-Hämeen HVA (RRP2, P3)

Tiivistelmä

Työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen Yhteistyöllä tukea työkykyyn-hankkeessa Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita on pitkäjänteisesti kehitetty asiakaslähtöisemmiksi. Yhteistyöllä tukea työkykyyn-hankkeessa on kehitetty Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus (linkki) ja Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen toimintamalli (linkki). Toimintamalleissa tuetaan ja toteutetaan asiakkaan osallisuutta työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluissaan tieto-, toiminta-, suunnittelu-, päätös- ja arviointiosallisuuden alueilla. Lisäksi toimintamallien mukaiset palvelukokonaisuudet auttavat yksilöä ratkaisemaan haasteitaan ja vaikuttamaan elämänsä kulkuun haluamaansa suuntaan. 

Tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien yhteiskunnallista osallisuutta, työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä. Toimintamallit on suunniteltu asiakaslähtöisesti ja asiakkaiden avustuksella. Työkyvyn tuen ja työllistymisen tuen palvelukokonaisuuksissa sovelletaan jatkuvan ja iteratiivisen yhteiskehittämisen mallia asiakkaiden kanssa asiakkaiden tarpeisiin ja kokemustietoon perustuen. Toimintamallien asiakaskokemukseen perustuvaa ja asiakasosallisuutta edistävää toimintakulttuuria voidaan soveltaa ja skaalata muihin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen eri toimialojen palveluihin. 

Tässä Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa-toimintamallissa esitämme, kuinka asiakasosallisuus toteutuu hyödyntämällä hyväksi todettuja asiakkaiden osallistamisen menetelmiä ja systemaattista palautteen ja kokemuksen keräämistä. Toimintamallit toimivat esimerkkinä siitä, kuinka Päijät-Hämeen hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa voidaan kehittää asiakaskokemusta ja edistää asiakasosallisuutta. 

Asiakasosallisuuden toteutuminen työkyvyn ja työllistymisen  tuen palveluissa ja niiden kehittämisessä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

Tieto-osallisuus

Asiakkaat saavat tietoa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluista helposti ja oikea-aikaisesti heille sopivissa kanavissa. Kuka tahansa asiakkaan palvelukokonaisuudessa mukana oleva ammattilainen voi tunnistaa tuen tarpeen ja ohjata asiakkaan oikeisiin palveluihin. Tietoa on saatavilla saavutettavasti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen digikanavissa, erityisesti uudistuvilla internetsivuilla. Usein pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset eivät huonon taloudellisen tilanteen vuoksi pysty asioimaan puhelimitse tai netissä. Tarvittavia laitteita ei välttämättä ole, puhe- tai data-aikaa ei ole varaa hankkia ja palvelunumerot ovat yleensä maksullisia, joten tietoa on oltava saatavilla myös palvelupisteissä. Sote-keskuksissa ja kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaina olevat saavat tietoa palveluyksiköistä ammattilaisilta ja tueksi tehdään myös esitteitä palveluista. Asiakkaan kokemus syntyy ja osallisuus toteutuu kaikissa asiakaskohtaamisissa ja viestinnässä. Siksi viranomaistahojen kanssa asioiminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi ja ymmärrettäväksi. Ammattilaisten tehtävä on auttaa asiakasta saamaan asiansa hoidetuksi ja ongelmansa ratkaistuksi selkeällä asiakaslähtöisellä kielellä ja asiakkaalle luontevilla tavoilla. Asiakkaat voivat antaa palautetta palveluista ja palautetta hyödynnetään systemaattisesti palveluiden kehittämisessä. 

Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelupilotit perustuvat asiakkaiden tuottamaan tietoon palvelutarpeistaan. Asiakkaiden kanssa on haettu hankekehittämisen yhteisiä tavoitteita ja asiakkaiden kokemuksia on kuultu ja hyödynnetty säännöllisesti pilottien aikana. Asiakkaille on kerrottu kehittämisprosessien etenemisestä ja tuloksista sekä heidän osallistumisensa vaikutuksista. Kehitettyjä ratkaisuja on iteroiden testattu ja arvioitu asiakkaiden kanssa 

Toimintaosallisuus

Työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluissa asiakas toimii yhdessä ammattilaisten kanssa tavoitteitaan kohti. Asiakkaan motivaation ja oman toimijuuden vahvistaminen on molemmissa kokonaisuuksissa keskiössä. Asiakas pystyy edistämään tilannettaan ja elämäänsä ammattilaisten tuella yhdessä suunnitelluissa yksilöllisissä palvelukokonaisuuksissa. Palvelut ovat tarjolla matalalla kynnyksellä ja saavutettavasti. Asiakas osallistuu työkyvyn tuen palveluihin tai työhönvalmennukseen omien toimintamahdollisuuksiensa ja voimavarojensa mukaisesti. Ammattilaisten verkosto työskentelee asiakkaan hyväksi hänen lähtökohdistaan ja toiveistaan käsin. Palvelut keskittyvät asiakkaan voimavarojen ja haasteiden kartoittamiseen ja oikea-aikaisten ja sopivien yksilöllisten ratkaisujen löytämiseen. Asiakas huomaa voivansa toiminnallaan vaikuttaa palveluunsa ja tavoitteidensa saavuttamiseen. 

Asiakkaan palvelusta sekä palvelukokonaisuudesta kerätään kokemustietoa koko palvelupolun ajalta. Tämä hyödyttää sekä asiakasta itseään seuraamaan ja tekemään näkyväksi omien tavoitteidensa ja suunnitelmiensa toteumista, että palveluissa mukana olevia toimijoita havaitsemaan palvelun kehittämiskohteita ja todentamaan sen vaikutusta.

Mukana olleet asiakkaat ovat saaneet osallistua kehittämiseen omien lähtökohtiensa mukaisesti haluamallaan tavalla. Kehittämistyötä on fasilitoitu erilaiset osallistumisen tavat huomioiden. Yhteisissä keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa on voinut olla osallisena sivustaseuraajana tai aktiivisemmin. Mielipiteitä on kerätty kyselyin, joihin on voinut osallistua itsenäisesti tai haastattelussa. Ryhmätyöskentelyissä on pyritty huomioimaan syrjään vetäytyvät ja hiljaiset osallistujat ja korostettu jokaisen mielipiteen ja näkemyksen olevan tärkeä ja auttavan kehittämistyössä. Mukana on ollut sekä palveluun jo osallistuvia asiakkaita sekä sellaisia, jotka vasta harkitsevat palveluun osallistumista. Kokemuksista on huomattu, että palveluista kuuleminen vertaisilta on hyvä keino kannustaa ja sitouttaa osallistumaan palveluihin. Vertaistoimijuus on osa toimintamallien toteuttamista. Asiakkaiden, palvelun järjestäjien ja hankekehittäjien kesken on pyritty luomaan luottamusta ja yhteistä ymmärrystä, sekä turvalliselta tuntuvat puitteet oman mielipiteen ilmaisuun ja yhdessä toimimiseen. 

Suunnittelu-, päätös- ja arviointiosallisuus

Asiakas on mukana määrittelemässä palvelunsa sisältöä ja toteutusta. Tuetun työllistymisen tai työkyvyn tuen palvelu suunnitellaan asiakkaan kanssa. Ammattilaisten rooli on varmistaa, että asiakkaalla on riittävä tieto tilanteestaan ja palvelutarjonnasta sekä oikeat väylät etenemiselleen. Palveluihin osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja asiakas saa omaa palveluprosessiaan ja tilannettaan koskevaan päätöksentekoon tietoa ja tukea ammattilaisilta ja vertaisilta.

Työhönvalmentaja, työkykykoordinaattori tai terveydenhoitaja toimii asiakkaan hyväksi hänen ehdoillaan. Ammattilaisten monialainen yhteistyö palvelukokonaisuudessa takaa asiakkaalle etenemisen jatkuvuuden, ennakoitavuuden ja turvan. 

Palveluiden kehittäminen ja arviointi on jatkuva prosessi, johon asiakkaat osallistuvat omassa palvelussaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Asiakkaille mahdollistetaan yhteinen kehittäminen vertaisten ja ammattilaisten kanssa esimerkiksi kokoamalla fokusryhmiä haastatteluihin ja keskustelutilaisuuksiin tai työpajoihin. Palveluita kehitetään myös asiakasraatien ja kokemusosaajien kanssa. Kehittämisprosesseista ja tuloksista sekä palautteiden vaikutuksista informoidaan asiakkaita läpinäkyvästi ja säännöllisesti. Palveluiden kehittämisestä ja toteutuksesta kerätään palautetta monikanavaisesti kyselyin, haastatteluin ja yhteiskehittämisen menetelmin. Saatu palaute hyödynnetään palveluiden kehittämisessä, toteutuksessa ja johtamisessa

Kohderyhmä

Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Next generation EU

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lähtötilanne Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeessä nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten ja samalla työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat. Myös vaikeasti työllistyviä on hyvinvointialueella maan eniten ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi. Päijät-Hämeessä työttömyyden haasteet ovat monimuotoisia, koska koulutustaso on matala sekä pienituloisia ja syrjäytyneitä on paljon. Alueella on myös korkea sairastavuus, keskimääräistä enemmän mielenterveysongelmia, alkoholikuolemia ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia asukkaita. Huoltosuhde on noususuuntainen. 

Strategiset liittymäkohdat

Sidosryhmien osallisuus ja yhteistyö

Monimuotoisia haasteita ratkotaan ja asukkaiden hyvinvointia tuetaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian mukaisesti yhteistyössä kuntien, muiden organisaatioiden, yritysten ja järjestöjen kanssa.  Tavoitteena on sovittaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja sen sidosryhmien palvelut yhteen niin, että ne muodostavat asiakkaille mahdollisimman yhtenäisiä polkuja eri tuottajien ja palveluiden välillä. Asiakkaat ja asukkaat otetaan muiden sidosryhmien tavoin mukaan kehitystyöhön. Näin voidaan saada aikaiseksi strategiassa tavoitteena olevat vaikuttavat, kustannustehokkaat ja oikea-aikaiset palvelut, joilla on positiivisia vaikutuksia asiakkaiden terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin. 

Osallisuus edistää hyvinvointia

Osallisuus ja yhteisöllisyys on yksi Päijät-Hämeen HYTE-kärjistä. Hyvinvointialueelle on tehty osallisuusohjelma ja sitä toteuttaa Osallisuusohjelman toimeenpano-hanke.  Osallisuustyöhon on tehty merkittäviä panostuksia ja osallisuus halutaan saada läpileikkaavaksi kaikessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toiminnassa. Läpileikkaavuus toteutuu kaikkien toimijoiden ymmärtäessä osallisuuden merkityksen ja vaikutuksen sekä kokevat itsensä osallisiksi palvelutuotannon onnistumisesta.

Yhteinen arvonluonti

Yhteistyöllä tuotetun arvon ja sen tunnistamisen ja hyödyntämisen kautta luodaan osallisuuden lisäksi erinomaista asiakaskokemusta. Asiakaskokemusta arvostetaan ja arvioidaan. Asiakaspalautejärjestelmää on kehitetty asiakaslähtöisemmäksi ja käyttäjäystävällisemmäksi huomioiden erityisesti vastaamiseen tukea tarvitsevat henkilöt. Strategiassa todetaan, että asukkaat ja asiakkaat tulee ottaa aikaisempaa merkittävästi vahvemmin mukaan palveluiden kehittämiseen. Asiakaspalautteen lisäksi tarvitaan ammattilaisten ja asiakkaiden yhteiskehittämistyötä. Kaikkien panosta tarvitaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vision mukaisen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kasvuun.  

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita on pitkäjänteisesti kehitetty asiakaslähtöisemmiksi. Yhteistyöllä tukea työkykyyn(YTY)-hankkeessa osallisuuden edistäminen on keskeistä. Työllisyyden ja työkyvyn tuen toimintamallien kehittäminen on aloitettu Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä-hankkeessa (TTO) joka toteutettiin kansallisen Työkykyohjelman osana vuosina 2020-2022. YTY -hankkeessa toimintamallien pilotointia jatketaan ja juurrutetaan Heinolan ja Sysmän kunnissa, jotka eivät olleet mukana Työkykyohjelmassa. Tavoitteena on parantaa työelämän ulkopuolella olevien yhteiskunnallista osallisuutta, työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä. Työkykyohjelman tuloksina nähtiin, että työikäisten työ- ja toimintakykyä voidaan vahvistaa ja ammattilaisten työtä tukea perustamalla sote-keskukseen monialainen ja -ammatillinen työkyvyn tuen tiimi ja ottamalla käyttöön laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennnus.

Työelämävalmiuksia kuntouttavasta työtoiminnasta - Toimintaympäristö sosiaalihuollon työllisyyttä edistävissä palveluissa

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan työpajoilla vain osassa on tarjolla työhönvalmennusta. Työhönvalmennus ei ole yhteneväistä ja sen laatu vaihtelee, mikä asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Palvelupolkujen kartoituksissa asiakkaat ovat korostaneet kuntouttavan työtoiminnan merkitystä elämänhallinnan ja työelämään etenemisen kannalta. Työelämän vaatima säännöllinen päivärytmi, sosiaalinen kuntoutuminen ja taitojen ylläpito nähdään tärkeiksi työelämään etenemisessä. Asiakkaat toivoivat kuntouttavaan työtoimintaan sisältyvän vahvemmin myös jatkopolkujen sekä työ- ja toimintakyvyn kartoitukset.

Työhön, opintoihin tai työllisyyspalveluihin siirtymisen ollessa ajankohtaista tarvitsevat asiakkaat ammattilaisten apua ja ohjausta. Esimerkiksi koulutusohjaus, opinnollistaminen, työpaikkoihin tutustuminen ja työhönvalmennus nousivat toiveissa esille. Tätä tukea ja ohjausta toivotaan saataville tuttuun kuntouttavan työtoiminnan ympäristöön. Asiakkaille palveluiden ja ammattilaisten verkostot sekä tehtävät näyttäytyvät sekavina. Työpajan kautta kuitenkin saa helposti apua ja ohjausta asiointiin sekä tilanteiden selvittelyyn oikeiden tahojen kanssa. Siirtymä uusiin palveluihin, opintoihin tai työelämään on asiakkaalle hyppy tuntemattomaan. Huoli palveluiden sekä etuuksien katkeamisesta, jos voimavarat eivät riitäkään jatkopolulla, on suuri.  

Asiakaslähtöisellä laatukriteereihin perustuvalla tuetulla työhönvalmennuksella pyritään poistamaan asiakkaiden työllistymisen esteiksi ja hidasteiksi kokemia seikkoja.  Päijät-hämäläisessä toimintamallissa laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus tuodaan osaksi kuntouttavaa työtoimintaa. Toimintamallin mukaisesti kuntouttavan työtoiminnan vastaavuus asiakkaiden tarpeisiin paranee. Palveluiden nivelkohdissa siirtymät saadaan sujuvammiksi ja vältetään asiakkaan pompottelu tai putoaminen jatkopolulta. Asiakkaat saavat saavutettavasti tietoa mahdollisuuksistaan ja tukea valintojen ja päätösten tekoon. Asiakkaiden aktiivinen osallistuminen ja toimijuuden vahvistuminen tekee palvelusta merkityksellisemmän jolloin hän siirtyy jatkopolulle vahvempana realistisen ja saavutettavan suunnitelmansa mukaisesti. 

Ammattilaisten ja palveluverkoston tukea työkyvyn haasteisiin - Toimintaympäristö työkyvyn tuen palveluissa

Monet asiakkaat kokivat jäävänsä yksin työkyvyn haasteiden kanssa ja etteivät ammattilaiset ymmärrä heidän kokonaistilannettaan. Oma kokemus saattoi olla, että voimavarat ja terveys eivät riitä työhön, mutta esimerkiksi työllisyyspalveluissa tilanne nähtiin toisin. He kaipasivat apua työkyvyn arviointiin ja työkyvylle sopivan alan löytämiseen sekä kuntoutuspalveluihin pääsemiseksi. 

Työkykykoordinaattorin ja työttömien terveydenhoitajan apu oli erittäin tärkeää, sillä  keskustelut ammattilaisen kanssa selvensivät tilannetta, helpottivat huolia ja oma prosessi alkoi etenemään. Käynneillä asiakkaita kuunneltiin, ymmärrettiin ja he saivat mahdollisuuden ilmaista omia ajatuksiaan ja mielipiteitään. Asiakkaat arvostivat ammattilaisten rinnalla kulkevaa tukea, joka varmisti asioiden etenemisen. Työkykykoordinaattorin tai muun ammattilaisen tulisi koordinoida asiakkaan palvelua ja varmistaa, että palvelukokonaisuudet ovat sujuvia ja saavutettavia

Asiakasymmärryksen ja palveluverkostojen vahvistaminen osallisuuden lisäämiseksi

Työikäisten työelämän ulkopuolella olevien palveluissa on sekä työkyvyn että työllistymisen tuen tuottamisessa mukana useita tahoja. Alueella tulisi sovittaa vahvemmin yhteen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, työllisyyspalvelut, Kelan, kuntien, yritysten, yhdistysten ja järjestöjen palvelut. Hyvinvointialueella on tässä koordinaatiossa ja yhteistyön vahvistamisessa suuri rooli. 

Asiakasosallisuus Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tarkoittaa, että asiakkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan palveluunsa sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen tai arviointiin. Asiakasosallisuustoimintaa toteutetaan mm. asukaskokousten, asiakasraatien, vertaistuki-, ja kokemusosaajatoiminnan avulla.  Palveluita kehitetään myös jatkuvasti yhdessä arjen palvelutoiminnassa. Kannustamme ottamaan asiakkaat mukaan palvelujen kehittämiseen ja palvelukokonaisuuksien luomiseen. Yhteiskehittämisen avulla päästään tuloksiin tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin. Yhteiskehittämisen toimintatapa ei sotealalla ole vielä kovinkaan tuttua, joten tuomme näkyviin sen vaikutukset tuomalla asiakkaat mukaan kehittämistyöhön. Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeeseen osallistuneet asiakkaat ovat kokeneet tärkeäksi sen, että kehittämisessä on jalkauduttu palveluihin ja asiakkaiden pariin. Näin he ovat saaneet kokonaisvaltaisemman kuvan palveluiden hankekehittämisestä.  Asiakkaiden ja palvelutuotannon ammattilaisten välille on vuorovaikutusta ja suoraa dialogia yhteisissä kehittämistapahtumissa ja työpajoissa. 

 

Kohderyhmä

Palvelujen kohderyhmänä ovat työttömät ja osatyökykyiset asukkaat, YTY-hankkeen palvelupiloteissa erityisesti Heinolan ja Sysmän alueilla.  Kehittämistoiminta suunnataan kuitenkin koko hyvinvointialueelle tavoitteena edistää työllistymisen tuen ja työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksia asiakkaita parhaiten hyödyttävällä tavalla. 

Asiakasymmärrykseen pohjautuvat palvelukehittämisen tarpeet 

Asiakkaiden näkökulmasta palvelut koetaan yleensä sirpaleisina ja vaikeasti saavutettavina. He ovat usein asiakkaina sekä terveydenhoidossa, sosiaalihuollossa että työvoimapalveluissa. Palvelujen järjestäjinä voivat olla myös yritykset, yhdistykset ja järjestöt. Asiakkaat kokevat ettei tieto heidän elämäntilanteistaan ja asiakkuuksistaan kulje sujuvasti eri tahojen välillä; eri tahojen päätökset ja suunnitelmat ovat jopa ristiriidassa keskenään. Tietoa palvelutarjonnasta ja erilaisista mahdollisuuksista on hankala saada, jos ei tiedä mistä etsiä eikä ole digitaitoja tai laitteita, joilla asioita hoitaa. Oikeisiin palveluihin hakeutuminen on haasteellista jollei elämäntilannetta, ongelmia ja ratkaisuja ole ammattilaisten kanssa kartoitettu. Usein myös voimavarat ja motivaatio voivat olla koetuksella toisiinsa kietoutuneiden ongelmien tuntuessa vyyhdiltä, jota on yksin mahdotonta lähteä selvittämään. 

Sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan palvelu tukee asiakkaan sosiaalista osallisuutta, elämänhallintaa ja parantaa työllistymisen edellytyksiä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat toivat työpajoissa ja tilaisuuksissa esille, että palvelussa kyllä tapahtuu etenemistä edistävää kuntoutumista, mutta jollei jatkopolkua ole huolellisesti suunniteltu saattaa palvelun päättyessä tapahtua putoamista palvelujen piiristä ja saavutetut hyödyt mennä hukkaan. Osa asiakkaista tarvitsee vahvempaa tukea työelämään, koulutukseen tai muihin palveluihin siirryttäessä. He toivovat myös, että tämän tuen saisi integroidusti samassa palvelussa, eikä heitä pompoteltaisi palveluiden välillä. Kuva:Asiakaskokemuksia työhönvalmennuksen palvelupoluilta.

Työelämän ulkopuolella olevat osatyökykyiset asiakkaat tarvitsevat tukea ja kartoitusta myös työkyvyn haasteisiin.  Yhteiskehittämisessä huomattiin ettei osatyökykyisten asiakkaiden näkökulmasta palvelujärjestelmä  ja -tarjonta ole selkeä ja rinnalla kulkeville, asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti tunteville ja oikeisiin palveluihin ohjaaville ammattilaisille on tarvetta. Se minkä asiakas kokee yhdeksi palveluksi, koostuu tosiasiallisesti useiden tuottajien ja järjestäjien toiminnasta. Varsinkin nivelkohdissa palvelusta toiseen siirryttäessä on ammattilaisten huolehdittava, ettei asiakas putoa palveluverkostosta vaan kokonaisuus toimii keskeytyksettä ja sujuvasti. Asiakkaat haluavat edetä kohti työkykyä ja työelämää, mutta tarvitsevat tähän sujuvampia palvelupolkuja. Kuva:Asiakaskokemuksia työkyvyn tuen palvelupoluilta.

Kuvio asiakaskokemuksista työhönvalmennuspalvelussa
Kuva:Asiakaskokemuksia työhönvalmennuksen palvelupoluilta. Asiakaskokemusten kautta saadaan kartutettua asiakasymmärrystä. Tässä kuviossa haastatteluissa ja yhteiskehittämisessä esiin nousseita kokemuksia ja huomioita työhönvalmennuksen palvelupoluilta.
Kuvio asiakaskokemuksista työkyvyn tuen palveluissa
Kuva:Asiakaskokemuksia työkyvyn tuen palvelupoluilta. Asiakaskokemusten kautta saadaan kartutettua asiakasymmärrystä. Tässä kuviossa haastatteluissa ja yhteiskehittämisessä esiin nousseita kokemuksia ja huomioita työkyvyn tuen palvelupoluilta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Työllisyysasteen nostaminen yhteistuotannolla

Yhteiskunnallinen ja alueellinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen työllistymistä ja työkykyä tukemalla. Tavoitetta kohti päästään tehokkaammin tuotettaessa palvelut verkostoituneesti yhteistyössä kaikkien tietoa, hyviä käytäntöjä ja resursseja hyödyntäen. Tätä toimintatapaa varten on luotu vankkaa pohjaa YTY-hankkeen ja kumppaneiden yhteiskehittämisellä. Palvelupilottien arvioinneissa on huomattu uuden toimintatavan tuottavan enemmän arvoa ja vaikuttavuutta mukana olleille palveluntuottajille sekä asiakkaille. Yhteiskunnalliset tarpeet koskettavat kaikkia työkyvyn ja työllistymisen tuen parissa toimivia tahoja. Tulevaisuuden haasteisiin ja lainsäädännön ja toimintojen järjestämisen muutoksiin on vastattava uusilla keinoilla. 

Ammattilaisten osaamisen lisääminen

Henkilöstön ymmärrys ja osaaminen työkyvyn ja työllisyyden tuen ja asiakasosallisuuden teemoista on lisääntynyt koulutuksien, vertaiskehittämisen, ja viestinnän tehostumisen kautta. Monitoimijainen verkostotyö tuo eri tahojen osaamisen ja resurssit laajemmin saataville.  

Osallisuutta edistävä toimintakulttuuri

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen osallisuutta edistävä toimintakulttuuri on toteutunut hyvin työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelupiloteissa. Asiakkaille palvelut ovat mielekkäitä ja merkityksellisiä ja tuovat asiakkaan elämään positiivisia vaikutuksia. Toimiva ja asiakasta kuunteleva palvelujärjestelmä toteuttaa asiakasosallisuutta, auttaa etenemään kohti työelämäosallisuutta sekä edesauttaa myös sosiaalista ja yhteiskunnallista osallisuutta. Asiakasosallisuus toteutuu parhaiten kehitettävissä palveluissa asiakkaiden ollessa vahvasti mukana kokonaisuuksien rakentamisessa. Palvelujärjestelmästä löytyvät oikeat palaset kunkin asiakkaan yksilölliseen palvelupolkuun, eikä asiakkaan oleteta sopeutuvan palvelujärjestelmään. Asiakkaat osallistuvat oman tilanteensa asiantuntijoina palveluidensa kehittämiseen ja tuottavat tietoa kokemuksistaan ja palveluiden toimivuudesta palveluntuottajien käyttöön. Kuva:Asiakaslähtöinen palvelupolkujen kehittäminen havainnollistaa palvelun käyttäjien ja palvelun tuottajien yhteiskehittämisen paikkoja palvelupoluilla.

Kuvio Asiakaslähtöisten palvelupolkujen yhteiskehittäminen
Kuva:Asiakaslähtöisten palvelupolkujen yhteiskehittäminen. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työkyvyn ja työllistymisen palveluita kehitetään ja tuotetaan verkostoituneesti yhteistyössä palveluntuottajien ja asiakkaiden kesken. Näin kaikkien tieto, hyvät käytännöt ja resurssit saadaan tehokkaimmin hyödynnettyä. Tätä toimintatapaa varten on luotu vankkaa pohjaa YTY-hankkeen ja kumppaneiden yhteiskehittämisellä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Työelämäosallisuus ja osallisuuden kokemuksen vahvistuminen

Palvelukokonaisuuksien vaikuttavuutta voidaan arvioida sillä, kuinka paljon suoria siirtymiä palveluista työelämään saadaan. Palveluiden kautta työelämään, opintoihin, kuntoutukseen tai muihin tavoitteen mukaisiin palveluihin siirtyneiden kohdalla palvelun voidaan katsoa onnistuneen. Sekä työkyvyn että työllistymisen tuen palveluissa pilotoidut uudet toimintamallit ovat lisänneet ja nopeuttaneet siirtymiä takaisin työelämään. 

Palvelun onnistumisia voidaan voidaan tarkastella asiakkaiden palvelukokemusten kautta. Asiakkaiden kokemusta palveluun osallistumisesta, palvelun laadusta, hyödystä ym. kartoitetaan läpi palvelun fokusryhmähaastatteluin, keskustelutilaisuuksin ja työpajoissa. 

Osallisuuden kokemuksen muutosta on kartoitettu haastattelemalla laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen asiakkaita THL:n Pienet onnistumistarinat-menetelmää käyttäen, jotta saataisiin syvempää tietoa palvelun vaikutuksesta asiakkaan elämään työllistymistavoitteen lisäksi. Haastattelujen tuloksia avaa oheinen Kuva: Onnistumistarinat. Jatkossa myös THL:n osallisuusindikaattorilla voidaan mitata tuetun työhönvalmennuksen ja työkyvyn tuen palveluiden vaikuttavuutta. 

Arvonluonti vaikuttavuuden mittarina

Palvelunkäyttäjän kokemus on yksi vaikuttavuuden määrittäjä.  Vaikuttavuutta mitattaessa on huomioitava mitä hyötyä asiakas kokee saavansa palvelusta ja millaisia muutoksia hän saa aikaan elämässään palvelun avulla. Palvelumuotoilun yhteydessä puhutaan usein asiakasarvosta pohdittaessa kuinka hyödyllinen, toimiva tai merkityksellinen palvelu on asiakkaan näkökulmasta. Palvelun arvo muodostuu siitä, kuinka palvelu vastaa asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin, verrattuna siihen mitä palveluun osallistuminen vaatii asiakkaalta. Kun palvelun käyttö on tehty asiakkaalle helpoksi ja se mahdollistaa asiakkaan toivomia asioita, kokee hän palvelun arvokkaaksi. Asiakasarvo työkyvyn ja työllistymisen palveluissa on laajempi ja moniulotteisempi kokonaisuus kuin vain toiminnallinen työtilanteen tai terveydentilan koheneminen. Näiden edistämisellä on myös asiakkaan elämää muuttavia ja jopa yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikutuksia. (Kuva: Asiakasarvo työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluissa)

Asiakasarvo ja osallisuuden kokemus muodostuvat työkyvyn ja työllistymisen palveluissa käsi kädessä. Molemmat vahvistuvat yksilöiden tullessa kokemuksineen kohdatuiksi ja kuulluiksi. He kokevat palvelun ja sen tavoitteet merkitykselliseksi ja saavat siihen osallistumalla tarvitsemansa avun. Parhaimmillaan palvelu ylittää asiakkaan odotukset tarjoten heille mahdollisuuden luoda arvoa elämäänsä, esimerkiksi elämänlaatuna ja vaikuttamismahdollisuuksina.

Palveluiden tuottajille yhteistä arvoa luo eri toimijoiden sujuva yhteistyö ja osaamisen jakaminen. Palvelut tehostuvat ja tuottavat enemmän palvelupolkujen ja resurssien kohdentamisen selkiytyessä.   Yhteistä arvoa tuotetaan sekä asiakkaalle että palvelun järjestäjille selkeämpien palvelupolkujen ja tarvelähtöisten vaikuttavampien palvelujen muodossa. Myös yhteiskunnallisen ja sosiaalisen arvon tuottaminen on julkisten palvelujen tuotannossa tärkeää.

Asiakasarvon muodostuminen työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluissa
Kuva:Asiakasarvo työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluissa. Asiakasarvo ja osallisuuden kokemus jotka ovat tärkeä osa palvelun vaikuttavuutta, muodostuvat työkyvyn ja työllistymisen palveluissa käsi kädessä. Molemmat vahvistuvat yksilöiden tullessa kokemuksineen kohdatuiksi ja kuulluiksi. He kokevat palvelun ja sen tavoitteet merkitykselliseksi ja saavat siihen osallistumalla tarvitsemansa avun. Parhaimmillaan palvelu ylittää asiakkaan odotukset tarjoten heille mahdollisuuden luoda arvoa elämäänsä, esimerkiksi elämänlaatuna ja vaikuttamismahdollisuuksina.
Pienet onnistumistarinat-haastattelujen tulokset koontina
Kuva:Onnistumistarinat. THL:n Pienet onnistumistarinat-haastattelumenetelmää käyttäen saatiin tietoa laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen palvelupilottiin osallistuneiden kokemuksista.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Palvelukonseptien testaus palvelupiloteissa

Kehitetyt työkyvyn ja työllistymisen toimintamallit ja niiden asiakasosallisuutta toteuttavat ja lisäävät elementit on pilotoitu ja hyviksi havaittu käytännön työssä hyvinvointialueella. Arjen toiminnassa kehitetyt ja testatut palvelukokonaisuudet tulevat siten jo kehittämisvaiheessa tutuksi toimijoille ja niiden edut sekä toimivuus nähdään konkreettisesti työssä.

Viestintä 

Palvelukokonaisuuksista ja asiakasosallisuudesta on viestitty kansallisissa ja alueellisissa webinaareissa, seminaareissa ja erilaisissa tilaisuuksissa sekä sosiaalisessa mediassa. Asiakkaita on informoitu kehittämisen kulusta keskustelutilaisuuksissa ja haastatteluissa ja asiakkaat ovat saaneet tietoa siitä, kuinka kokemuksia ja palautetta on hyödynnetty kehittämisessä. Sidosryhmien kanssa on ollut säännölliset Teams-kokoontumiset, joissa pilotteja on seurattu. Sidosryhmät ovat levittäneet tietoisuutta kehitettävistä palveluista omissa viestintäkanavissaan. Kehitettäviä ratkaisuja on juurrutettu ja tietoa niistä levitetty koko kehittämisprosessin ajan. 

Yhteiskehittämällä  kohti yhteistä päämäärää

Yhdyspinnat ja asiakkaat ovat olleet sitoutuneita yhteiseen kehittämiseen ja kokeneet kehitettävät palvelukokonaisuudet merkityksellisiksi ja vaikuttaviksi. Ammattilaisille ja sidosryhmille uutta toimintamalleissa on tiiviimpi verkostoyhteistyö ja yhteistyössä kehittäminen. He ovat kokeneet, ettei tällainen toimintamalli vaadi juuri enempää resursseja, vaan lähinnä uudenlaista lähestymistapaa, joka parhaimmillaan antaa ammattilaisille vertaiskehittämisen mahdollisuuksia, parempaa tiedonvaihtoa ja toisilta oppimista ja hyvien käytäntöjen jakamista. Toimintamallit voidaan sujuvasti ottaa vakiintuneeseen käyttöön, kun rakenteelliset ja taloudelliset resurssit on ratkaistu. 

Toimintamallin ydinsisältö

Työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen Yhteistyöllä tukea työkykyyn-hankkeessa Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita on pitkäjänteisesti kehitetty asiakaslähtöisemmiksi. Yhteistyöllä tukea työkykyyn-hankkeessa on kehitetty Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus (linkki) ja Laatukriteereihin perustuvan tuetun työhönvalmennuksen toimintamalli (linkki). Toimintamalleissa tuetaan ja toteutetaan asiakkaan osallisuutta työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluissaan tieto-, toiminta-, suunnittelu-, päätös- ja arviointiosallisuuden alueilla. Lisäksi toimintamallien mukaiset palvelukokonaisuudet auttavat yksilöä ratkaisemaan haasteitaan ja vaikuttamaan elämänsä kulkuun haluamaansa suuntaan. 

Tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien yhteiskunnallista osallisuutta, työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä. Toimintamallit on suunniteltu asiakaslähtöisesti ja asiakkaiden avustuksella. Työkyvyn tuen ja työllistymisen tuen palvelukokonaisuuksissa sovelletaan jatkuvan ja iteratiivisen yhteiskehittämisen mallia asiakkaiden kanssa asiakkaiden tarpeisiin ja kokemustietoon perustuen. Toimintamallien asiakaskokemukseen perustuvaa ja asiakasosallisuutta edistävää toimintakulttuuria voidaan soveltaa ja skaalata muihin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen eri toimialojen palveluihin. 

Tässä Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa-toimintamallissa esitämme, kuinka asiakasosallisuus toteutuu hyödyntämällä hyväksi todettuja asiakkaiden osallistamisen menetelmiä ja systemaattista palautteen ja kokemuksen keräämistä. Toimintamallit toimivat esimerkkinä siitä, kuinka Päijät-Hämeen hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa voidaan kehittää asiakaskokemusta ja edistää asiakasosallisuutta. 

Asiakasosallisuuden toteutuminen työkyvyn ja työllistymisen  tuen palveluissa ja niiden kehittämisessä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

Tieto-osallisuus

Asiakkaat saavat tietoa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluista helposti ja oikea-aikaisesti heille sopivissa kanavissa. Kuka tahansa asiakkaan palvelukokonaisuudessa mukana oleva ammattilainen voi tunnistaa tuen tarpeen ja ohjata asiakkaan oikeisiin palveluihin. Tietoa on saatavilla saavutettavasti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen digikanavissa, erityisesti uudistuvilla internetsivuilla. Usein pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset eivät huonon taloudellisen tilanteen vuoksi pysty asioimaan puhelimitse tai netissä. Tarvittavia laitteita ei välttämättä ole, puhe- tai data-aikaa ei ole varaa hankkia ja palvelunumerot ovat yleensä maksullisia, joten tietoa on oltava saatavilla myös palvelupisteissä. Sote-keskuksissa ja kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaina olevat saavat tietoa palveluyksiköistä ammattilaisilta ja tueksi tehdään myös esitteitä palveluista. Asiakkaan kokemus syntyy ja osallisuus toteutuu kaikissa asiakaskohtaamisissa ja viestinnässä. Siksi viranomaistahojen kanssa asioiminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi ja ymmärrettäväksi. Ammattilaisten tehtävä on auttaa asiakasta saamaan asiansa hoidetuksi ja ongelmansa ratkaistuksi selkeällä asiakaslähtöisellä kielellä ja asiakkaalle luontevilla tavoilla. Asiakkaat voivat antaa palautetta palveluista ja palautetta hyödynnetään systemaattisesti palveluiden kehittämisessä. 

Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelupilotit perustuvat asiakkaiden tuottamaan tietoon palvelutarpeistaan. Asiakkaiden kanssa on haettu hankekehittämisen yhteisiä tavoitteita ja asiakkaiden kokemuksia on kuultu ja hyödynnetty säännöllisesti pilottien aikana. Asiakkaille on kerrottu kehittämisprosessien etenemisestä ja tuloksista sekä heidän osallistumisensa vaikutuksista. Kehitettyjä ratkaisuja on iteroiden testattu ja arvioitu asiakkaiden kanssa 

Toimintaosallisuus

Työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluissa asiakas toimii yhdessä ammattilaisten kanssa tavoitteitaan kohti. Asiakkaan motivaation ja oman toimijuuden vahvistaminen on molemmissa kokonaisuuksissa keskiössä. Asiakas pystyy edistämään tilannettaan ja elämäänsä ammattilaisten tuella yhdessä suunnitelluissa yksilöllisissä palvelukokonaisuuksissa. Palvelut ovat tarjolla matalalla kynnyksellä ja saavutettavasti. Asiakas osallistuu työkyvyn tuen palveluihin tai työhönvalmennukseen omien toimintamahdollisuuksiensa ja voimavarojensa mukaisesti. Ammattilaisten verkosto työskentelee asiakkaan hyväksi hänen lähtökohdistaan ja toiveistaan käsin. Palvelut keskittyvät asiakkaan voimavarojen ja haasteiden kartoittamiseen ja oikea-aikaisten ja sopivien yksilöllisten ratkaisujen löytämiseen. Asiakas huomaa voivansa toiminnallaan vaikuttaa palveluunsa ja tavoitteidensa saavuttamiseen. 

Asiakkaan palvelusta sekä palvelukokonaisuudesta kerätään kokemustietoa koko palvelupolun ajalta. Tämä hyödyttää sekä asiakasta itseään seuraamaan ja tekemään näkyväksi omien tavoitteidensa ja suunnitelmiensa toteumista, että palveluissa mukana olevia toimijoita havaitsemaan palvelun kehittämiskohteita ja todentamaan sen vaikutusta.

Mukana olleet asiakkaat ovat saaneet osallistua kehittämiseen omien lähtökohtiensa mukaisesti haluamallaan tavalla. Kehittämistyötä on fasilitoitu erilaiset osallistumisen tavat huomioiden. Yhteisissä keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa on voinut olla osallisena sivustaseuraajana tai aktiivisemmin. Mielipiteitä on kerätty kyselyin, joihin on voinut osallistua itsenäisesti tai haastattelussa. Ryhmätyöskentelyissä on pyritty huomioimaan syrjään vetäytyvät ja hiljaiset osallistujat ja korostettu jokaisen mielipiteen ja näkemyksen olevan tärkeä ja auttavan kehittämistyössä. Mukana on ollut sekä palveluun jo osallistuvia asiakkaita sekä sellaisia, jotka vasta harkitsevat palveluun osallistumista. Kokemuksista on huomattu, että palveluista kuuleminen vertaisilta on hyvä keino kannustaa ja sitouttaa osallistumaan palveluihin. Vertaistoimijuus on osa toimintamallien toteuttamista. Asiakkaiden, palvelun järjestäjien ja hankekehittäjien kesken on pyritty luomaan luottamusta ja yhteistä ymmärrystä, sekä turvalliselta tuntuvat puitteet oman mielipiteen ilmaisuun ja yhdessä toimimiseen. 

Suunnittelu-, päätös- ja arviointiosallisuus

Asiakas on mukana määrittelemässä palvelunsa sisältöä ja toteutusta. Tuetun työllistymisen tai työkyvyn tuen palvelu suunnitellaan asiakkaan kanssa. Ammattilaisten rooli on varmistaa, että asiakkaalla on riittävä tieto tilanteestaan ja palvelutarjonnasta sekä oikeat väylät etenemiselleen. Palveluihin osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja asiakas saa omaa palveluprosessiaan ja tilannettaan koskevaan päätöksentekoon tietoa ja tukea ammattilaisilta ja vertaisilta.

Työhönvalmentaja, työkykykoordinaattori tai terveydenhoitaja toimii asiakkaan hyväksi hänen ehdoillaan. Ammattilaisten monialainen yhteistyö palvelukokonaisuudessa takaa asiakkaalle etenemisen jatkuvuuden, ennakoitavuuden ja turvan. 

Palveluiden kehittäminen ja arviointi on jatkuva prosessi, johon asiakkaat osallistuvat omassa palvelussaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Asiakkaille mahdollistetaan yhteinen kehittäminen vertaisten ja ammattilaisten kanssa esimerkiksi kokoamalla fokusryhmiä haastatteluihin ja keskustelutilaisuuksiin tai työpajoihin. Palveluita kehitetään myös asiakasraatien ja kokemusosaajien kanssa. Kehittämisprosesseista ja tuloksista sekä palautteiden vaikutuksista informoidaan asiakkaita läpinäkyvästi ja säännöllisesti. Palveluiden kehittämisestä ja toteutuksesta kerätään palautetta monikanavaisesti kyselyin, haastatteluin ja yhteiskehittämisen menetelmin. Saatu palaute hyödynnetään palveluiden kehittämisessä, toteutuksessa ja johtamisessa

Innokylä:Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P3)
Innokylä:Laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus, Päijät-Hämeen HVA …

Toimintamallin aikaansaama muutos

Yhteistyöllä tukea työkykyyn-hankkeessa kehitetyissä työkyvyn ja työllisyyden tuen palveluissa on luotu vankkaa pohjaa uusille toimintatavoille. Sekä sidosryhmien että asiakkaiden arvioinneissa on huomattu verkostotyön ja yhteiskehittämisen hyödyt. Tavoitteita kohti päästään tehokkaammin tuotettaessa palvelut verkostoituneesti yhteistyössä kaikkien tietoa, hyviä käytäntöjä ja resursseja hyödyntäen. Palvelupilottien arvioinneissa on huomattu uusien toimintatapojen tuottavan enemmän arvoa ja vaikuttavuutta mukana olleille palveluntuottajille sekä asiakkaille. Hankkeessa on todennettu sitä, että tulevaisuuden haasteisiin ja lainsäädännön ja toimintojen järjestämisen muutoksiin on vastattava uusilla keinoilla ja yhteistyön kautta. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Asiakasosallisuus työkyvyn ja työllistymisen tuessa-toimintamallissa  asiakasosallisuus toteutuu hyödyntämällä hyväksi todettuja asiakkaiden osallistamisen menetelmiä ja systemaattista palautteen ja kokemuksen keräämistä. Asiakkaiden tarpeisiin ja kokemustietoon perustuvaa jatkuvan ja iteratiivisen yhteiskehittämisen mallia voidaan hyvin soveltaa monenlaiseen palvelukehittämiseen sekä Päijät-Hämeessä että muilla hyvinvointialueilla. 

Kannustamme ottamaan asiakkaat mukaan palvelujen kehittämiseen ja palvelukokonaisuuksien luomiseen kun halutaan kehittää asiakaskokemusta ja asiakasosallisuutta. Yhteiskehittämisen avulla päästään tuloksiin tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin. Yhteiskehittämisen toimintatapa ei sotealalla ole vielä kovinkaan tuttua, joten tuomme näkyviin sen vaikutukset tuomalla asiakkaat mukaan kehittämistyöhön. Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeeseen osallistuneet asiakkaat ovat kokeneet tärkeäksi sen, että kehittämisessä on jalkauduttu palveluihin ja asiakkaiden pariin. Näin he ovat saaneet kokonaisvaltaisemman kuvan palveluiden hankekehittämisestä. 

Vertaiskokemusten esille tuominen auttanut palvelujen hyötyjen näkyväksi  ja tunnetuksi tekemisessä.   Asiakkaiden ja palvelutuotannon ammattilaisten vuorovaikutusta ja suoraa dialogia on mahdollistettu yhteisissä kehittämistapahtumissa ja työpajoissa. Osallisuutta edistävä toimintakulttuuri ei vaadi juurikaan lisäresursseja vaan näkökulmien ja toimintatapojen muutoksia ja siihen tarvitaan organisaatiossa yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heinola
Sysmä
Toimintaympäristö
Päijät-Häme
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)