Digimentoritoiminta Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P4,I4)
Digimentoroinnilla autetaan HVA:n yksiköitä digiratkaisujen käyttöönotossa sekä lisätään tietoisuutta digipalveluista ja -työkaluista. 2025 digimentoritiimi on vakiintunut 4 digimentorin ja digimentoritiimin luotsin kokoonpanoon.
Toimintamallin nimi
Digimentoroinnilla autetaan HVA:n yksiköitä digiratkaisujen käyttöönotossa sekä lisätään tietoisuutta digipalveluista ja -työkaluista. 2025 digimentoritiimi on vakiintunut 4 digimentorin ja digimentoritiimin luotsin kokoonpanoon.
Kuva
Digimentoroinnin toimintamalli, jossa mentoritoiminnalla ja siihen liittyvillä palveluilla tuetaan yksiköiden toimintatapojen muuttamista digitaalisiksi, helpotetaan ammattilaisten arkea sopivilla digipalveluilla- ja työkaluilla, kasvatetaan yksiköiden digikypsyyttä sekä lisätään valittujen digipalveluiden käyttöä koko hyvinvointialueella.
Toimintamallin avulla pyritään ymmärtämään yksiköitä ja ammattilaisia sekä luomaan pitkäkestoisia asiakassuhteita, joissa ammattilaiset kokevat tulevansa aidosti kuulluiksi. Sekä ammattilaiset, että digimentorit ottavat osaa toimintamallin kehitykseen jo alkuvaiheesta asti palvelumuotoilun menetelmien avulla.
Sosiaali- ja terveysalalla on koko maata koskeva työvoimapula. Saman aikaisesti väestö ikääntyy ja tarve palveluille kasvaa. Resurssien riittävyyden varmistamiseksi on vahvistettava mm. ennaltaehkäisyä, digitalisaatiota ja palveluiden monimuotoisuuta. Digitaalisilla ratkaisuilla ja palveluilla voidaan vapauttaa henkilöstön resurssia asiakaskontakteihin joissa fyysinen läsnäolo on välttämätöntä. Myös ennaltaehkäisevää toimintaa voidaan toteuttaa digitalisaation kautta.
Digitaalisten ratkaisujen kehittämiseksi laadukkaiksi ja toimiviksi sekä käyttöönottojen lisäämiseksi on osallistettava henkilöstöä. Digitaalisten ratkaisujen käyttömäärän lisääminen tuo muutosta sote-alan ammattilaisten työnkuviin ja työkaluihin lisäten myös vaatimuksia henkilöstön digitaalisille taidoille. Henkilöstön osaamisen taso voi vaihdella suuresti eikä sote-alan ammattilaisten digikyvykkyyden kasvattaminen tapahdu itsestään, vaan siihen on panostettava.
Koska digiratkaisulla ja -palvelulla on itsessään pelkkä välinearvo, tarvitaan sen rinnalle muita asiakastarpeisiin keskittyviä palveluita. Näemme, että yhtä tärkeää kuin olemassa olevien digiratkaisujen ja -palveluiden esiin tuominen, on kerätä tietoa toiminnassa työskenteleviltä ammattilaisilta heidän kohtaamistaan haasteista ja tarpeista. Näin pystymme tarjoamaan yksiköille ja muille organisaation tasoille parhaiten tukevia digipalveluita.
Ennen uusien digipalvelun käyttöönottoa Digimentorit siltaavana työnä kontaktoivat Hyvinvointialueen toiminnan eri tasoja. Digimentorit toteuttavat koosteet tulosalueille ja yksiköille heidän organisaationsa digitalisaation tilanteesta, jolloin toiminta pystyy muodostamaan selkeän kuvan nykytilastaan ja jäsentelemään myös omia haasteita ja tarpeita. Samalla tuotetaan kohdetulosalueelle ja yksikölle räätälöity kooste saatavilla olevista digipalveluista- ja ratkaisuista, joilla nähdään potentiaalia.
Toimintaa puolestaan tuetaan digikehitystarpeiden konkretisoinnissa ja kehityssuunnitelman aikataluttamisessa. tarpeet voivat vaihdella yksinkertaisemmista esim. M365 koulutustarpeista aina kuukausien mittaiseen digipalvelun käyttöönottoprosessiin.
Asiakasrajapintaan digimentorit jalkautuvat esittelemään Päijät-Sote-sovellusta digipalveluiden käytön lisäämiseksi. Jalkautumisen toteutus pohjaa sekä digipalveluiden kvartaalisuunnitelmaan että toiminnan esille nostamiin tarpeisiin. Sovellusopastusta voidaan ajoittaa esimerkiksi digialustan uusien ominaisuuksien käyttöönoton kanssa tai organisaation itse asettamien tavoitteiden kanssa.
Toimintamallin käytäntöön vieminen vaatii henkilöstöresurssia, eli nimettyjä digimentoreita joilla on määritetty riittävästi työaikaa tehtävän toteuttamiseen. Toimintaa on organisoitava, suunniteltava ja johdettava, joten myös tähän tulee varata resurssia.
Digimentorointihankkeelle asetettiin 3 tavoitetta.
- Ensimmäisenä tavoitteena oli mahdollistaa etävastaanoton hyödyntäminen siihen soveltuvissa yksiköissä. Ensimmäinen tavoite saavutettiin jo vuoden kaksituhattakaksikymmentä neliön lopussa, kun avain tulokseksi määritellyn 1000 etävastaanottokäynnin määrä toteutui. Tällä hetkellä etävastaanottokäyntejä on toteutunut jo yli 2 ja puolituhatta.
- Toisena oli mahdollistaa digitaalisten hoito ja palvelupolkuja. Täysi hyödyntäminen hyvinvointialueella. Toisen tavoitteen avain tulokseksi määriteltiin 30 käyttöön otettua digihoitopolkua vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämän toteutumiseen on vielä jonkin verran matkaa, sillä tällä hetkellä olemme ottaneet käyttöön 18 digitaalista hoitopolkua.
-
Kolmantena tavoitteena oli aktivoida henkilöstöä digi kehittämiseen, jota toteutettiin monin eri tavoin. Kuten office sovelluksiin liittyvillä koulutuksilla ja käyttöönottojen yhteiskehittämisen konseptilla. Henkilöstön kokemusta digi mentoroinnin hyödyistä kerätään 2 kertaa vuodessa toteutettavalla kyselyllä. Asteikolla 1-5 keskiarvo tavoitteeksi on asetettu 4. Tällä hetkellä keskiarvo koko hankekaudelta on 3,9.
Yhteenvetona voidaan todeta, että digimentoroinnin tähän mennessä kolmesta tavoitteesta on saavutettu kaksi ja yhden tavoitteen avain tuloksien saavuttamiseen pyritään vielä kuluvan vuoden aikana.
Kansikuva
