Päijät-Sote - Kestävän kasvun ohjelma
Päijät-Soten hankkeen nimi on: "Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä"
Hanke koostuu seuraavista osaprojekteista:
- Työkykyohjelman laajentaminen Heinolan ja Sysmän alueelle
- Varhainen tuki
- Omaolo-palvelun ja sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto ja kehitys
- Hyvinvoinnin monialaisen palvelukonseptin kehittäminen
- Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen
- Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen
- Vaikuttavuusperustaisuuden ja tiedolla johtamisen kehittäminen
- Kansalaisten etäpalvelut; chatbot
- Ammattilaisten digitaaliset työvälineet
- Toiminnan ohjauksen tilannekuvajärjestelmä
- Väestön palvelutarpeen ennakointi edistynein tietojohtamisen ratkaisuin
- Digitaalisen alustan kehitys
Kokonaisuuden nimi
Päijät-Soten hankkeen nimi on: "Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä"
Hanke koostuu seuraavista osaprojekteista:
- Työkykyohjelman laajentaminen Heinolan ja Sysmän alueelle
- Varhainen tuki
- Omaolo-palvelun ja sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto ja kehitys
- Hyvinvoinnin monialaisen palvelukonseptin kehittäminen
- Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen
- Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen
- Vaikuttavuusperustaisuuden ja tiedolla johtamisen kehittäminen
- Kansalaisten etäpalvelut; chatbot
- Ammattilaisten digitaaliset työvälineet
- Toiminnan ohjauksen tilannekuvajärjestelmä
- Väestön palvelutarpeen ennakointi edistynein tietojohtamisen ratkaisuin
- Digitaalisen alustan kehitys
Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa ennaltaehkäisyä, digitalisaatiota, palveluiden monimuotoisuuta ja tiedolla johtamista sekä turvata henkilöstön saatavuutta. Näin voidaan kestävällä ja vaikuttavalla tavalla purkaa koronavelkaa, parantaa hoidon ja palveluiden saatavuutta sekä tukea erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tilannetta.
Hankkeen päätavoitteena on
- laajentaa työkykyhanke koko hyvinvointialueen laajuiseksi ja siten vauhdittaa työllisyysasteen nousua.
- parantaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien varhaista tukea ja purkaa pandemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.
- rakentaa alueellinen hyvinvoinnin monialainen palvelukonsepti, kehittää tietopohjaa ja vaikuttavuusperustaista ohjausta sekä kehittää ja ottaa käyttöön digitaalisia innovaatioita tukemaan palvelutuotannon tehostamista, palveluihin pääsyä sekä digitaalisten palvelujen nykyistä laajempaa käyttöä.
Hanke linkittyy osaksi hyvinvointialueen kehittämistoimintaan
RRP 4
Hoidon jatkuvuusmalli:
Hankkeen tavoitteena on edistävät hoidon saatavuutta (investointi 1 pääindikaattori) ja hoidon jatkuvuuden parantuminen. Lisäksi hankkeen tavoitteina on parantaa henkilöstö - ja asiakaskokemusta sekä hoidon vaikuttavuutta.
Hankkeessa syvennetään hoidon jatkuvuuden kehittämistyötä moniammatillisessa tiimimallissa ottamalla käyttöön hoidon jatkuvuusmalli. Malli sisältää omalääkäri-omahoitaja työparin. Lisäksi kehitetään lääkäreille ammatinharjoittajamalli. Resurssien uudelleensijoittelulla ja työnkuvien päivittämisellä vahvistetaan perusterveydenhuollon toimintaa ja mahdollistetaan sekä potilaan ja lääkärin että potilaan ja hoitajan välisten hoitosuhteiden jatkuvuus.
Hoidon jatkuvuusmallia tulevat digiratkaisut:
Sujuvoittaa potilaan omatoimisuutta, potilaan itsehoitoa ja terveyden seurantaa. Kiireettömät viestit ja ajanvaraus tulevat aktiiviseen käyttöön omatiimi/hoitaja/lääkäri mallista eniten hyötyvillä ja digikanavaa käyttävillä kansalaisilla.
Kiireettömät viestit ja ajanvaraus tulevat ammattilaisten aktiivikäyttöön eniten omatiimi/hoitaja/lääkäri -mallista hyötyvien ja digikanavaa käyttävien potilaiden hoidossa.
Johtamisen ratkaisujen tavoitteena on, että asiakaslähtöiseen tietoon perustuva johtaminen eri tasoilla on aktiivisessa käytössä viimeistään hankekauden toisella vuosipuoliskolla.
Hankekokonaisuuden toimiaika on v. 2022-2025
Hankekokonaisuus on käynnissä.
RRP4:n toimiaika on 2024-2025, varsinainen käynnistyminen 8/2024
Hankekokonaisuuden kehittämisessä mukana
- Päijät-Hämeen alueen asukkaat,
- Päijät-Hämeen alueen sote-palveluiden asiakkaat
- Päijät-Hämeen alueella toimivat hyvinvointipalveluja tarjoavat yhdistykset
- Päijät-Hämeen hyvinvointialueen organisaatio ja sote-ammattilaiset
- Osa-toteuttajat: Lähimmäispalvelu ry, ja Jyränkölän Setlementti ry.
- Heinolan, Sysmän ja Asikkalan kunnat sekä hyvinvointialueen muut kunnat
- DigiFinland THL, YTA-alueen muut hyvinvointialueet, Kela, Hämeen TE-palvelut
Kuva
Kuvateksti
Kuva 1: Päijät-Hämeen kestävän kasvun ohjelman (RRP hanke) kytkentä Päijät-Hämeen HVA strategisiin kärkiinKuva
Kuvateksti
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Kestävän kasvun hankkeen (RRP) tuotokset ja vaikutuksetAlueen demografinen ja sosioekonominen tilanne on haastava, henkilöstökysymykset ajankohtaisia ja samanaikaisesti uudistuva lainsäädäntö edellyttää toiminnan voimakasta ja jatkuvaa kehittämistä. THL:n arviointiraportin (2021) mukaan Päijät-Hämeessä työttömyys on monimuotoista, ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon. Alueen tunnusmerkkejä ovat maan keskiarvoa heikompi huoltosuhde, matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys sekä heikompi yleinen terveystilanne.
Nuorten työikäisten sosioekonominen asema on hyvinvointialueella heikko ja tuen tarve on suuri. Pandemia on koetellut ikääntyneiden toimintakykyä niin fyysistä, sosiaalista kuin psyykkistä hyvinvointia rapauttamalla. Pandemia on vai-kuttanut myös omaishoitajien ja omaishoidettavien arkeen, sillä yhteiskunnan palvelut ovat olleet heikommin saatavilla, jolloin omaishoitajien sekä -hoidettavien kuormitus on lisääntynyt. Jotta näitä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä voidaan tukea varhaisessa vaiheessa riittävästi, tulee varhaisen tuen palvelumallia uudistaa ja yhteistyötä toimijoiden välillä tiivistää.
Tavoitteet ovat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian sekä valmistelunlinjausten mukaisia. Hanke jatkaa ja täydentää kehittämistyötä, jota Päijät-Hämeessä on tehty muiden hankkeiden myötä. Hankkeen liittymäkohdat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian kärkiteemoihin ja painopisteisiin on esitetty kuvassa 1.
RRP4
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa kehitettiin perustason sosiaali- ja terveyspalveluja sekä monipalveluasiakkaan palvelupolkua. Hankkeessa kehitetty moniammatillinen tiimimalli otettiin käyttöön Hollolan, Asikkalan ja Padasjoen sote-keskuksissa lokakuussa 2021. Heinolassa tiimimalli on ollut käytössä jo vuodesta 2020 alkaen. Mallin avulla hoidon saatavuutta saatiin kohennettua, sähköisiä yhteydenottokanavia lisättyä ja moniammatillista yhteistyötä vahvistettua. Hoidon jatkuvuuden ja omalääkäri-omahoitaja-mallin kehittäminen jatkaa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tehtyä työtä.
Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa luotiin myös geneerinen asiakkuuksien segmentoinnin malli. Malli perustuu asiakkaan kokonaistilanteen arviointiin kahdesta näkökulmasta: tuen tarve sekä tavoiteltu hyvinvointi- ja terveyshyöty. Tunnistettuja segmenttejä ovat satunnaisen tuen, suunnitelmallisen tuen sekä monialaisen tuen asiakkuudet. Segmentoinnin avulla palveluita voidaan kohdistaa kaikista vaikuttavimpiin potilasryhmiin mahdollistaen hoidon jatkuvuus ja toisaalta vähäistä tukea tarvitseville mahdollistetaan parempi saatavuus. Jo aloitettua mallia hyödynnetään omalääkäri- ja omahoitaja-mallin kehittämisessä.
Hankkeen päämääränä on purkaa kestävällä ja vaikuttavalla tavalla koronavelkaa, parantaa hoidon ja palveluiden saatavuutta.
Hankkeen päätavoitteena on
- parantaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien varhaista tukea ja purkaa pandemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.
- vahvistetaan ennaltaehkäisyä, digitalisaatiota, palveluiden monimuotoisuuta ja tiedolla johtamista sekä turvataan henkilöstön saatavuutta.
- rakentaa alueellinen hyvinvoinnin monialainen palvelukonsepti, kehittää tietopohjaa ja vaikuttavuusperustaista ohjausta sekä kehittää ja ottaa käyttöön digitaalisia innovaatioita tukemaan palvelutuotannon tehostamista, palveluihin pääsyä sekä digitaalisten palvelujen nykyistä laajempaa käyttöä.
RRP 4
Hoidon jatkuvuusmalli:
Hankkeen tavoitteena on edistävät hoidon saatavuutta (investointi 1 pääindikaattori) ja hoidon jatkuvuuden parantuminen. Lisäksi hankkeen tavoitteina on parantaa henkilöstö - ja asiakaskokemusta sekä hoidon vaikuttavuutta.
Hankkeessa syvennetään hoidon jatkuvuuden kehittämistyötä moniammatillisessa tiimimallissa ottamalla käyttöön hoidon jatkuvuusmalli. Malli sisältää omalääkäri-omahoitaja työparin. Lisäksi kehitetään lääkäreille ammatinharjoittajamalli. Resurssien uudelleensijoittelulla ja työnkuvien päivittämisellä vahvistetaan perusterveydenhuollon toimintaa ja mahdollistetaan sekä potilaan ja lääkärin että potilaan ja hoitajan välisten hoitosuhteiden jatkuvuus.
Hoidon jatkuvuusmallia tulevat digiratkaisut:
Sujuvoittaa potilaan omatoimisuutta, potilaan itsehoitoa ja terveyden seurantaa. Kiireettömät viestit ja ajanvaraus tulevat aktiiviseen käyttöön omatiimi/hoitaja/lääkäri mallista eniten hyötyvillä ja digikanavaa käyttävillä kansalaisilla.
Kiireettömät viestit ja ajanvaraus tulevat ammattilaisten aktiivikäyttöön eniten omatiimi/hoitaja/lääkäri -mallista hyötyvien ja digikanavaa käyttävien potilaiden hoidossa.
Johtamisen ratkaisujen tavoitteena on, että asiakaslähtöiseen tietoon perustuva johtaminen eri tasoilla on aktiivisessa käytössä viimeistään hankekauden toisella vuosipuoliskolla.
Hankekokonaisuuden tavoitteet ja tuotokset sekä vaikutukset on esitetty kuvassa 2.
RRP4
Hoidon jatkuvuusmalli
Hankkeessa otetaan käyttöön hoidon jatkuvuusmalli, joka pohjautuu Omalääkäri 2.0 selvitykseen. Jokaiselle asukkaalle nimetään omatiimi. Omatiimin sisältä potilaalle nimetään omalääkäri-omahoitaja-työpari. Hankkeessa toteutetaan ammatinharjoittajapilotti. Ammatinharjoittajina toimivat lääkärit integroidaan omatiimeihin, joista he saavat työparikseen omahoitajan. Resurssien uudelleensijoittelulla ja työnkuvien päivittämisellä vahvistetaan perusterveydenhuollon toimintaa ja mahdollistetaan sekä potilaan ja lääkärin että potilaan ja hoitajan välisten hoitosuhteiden jatkuvuus.
Hoidon jatkuvuusmallia tukevat digiratkaisut:
Työpaketti 1
A) Päijät-Sote-digialustassa on konfiguroituna kiireettömän viestinnän mahdollistavat käsittelyjonot ja niihin liittyvä asiakkaiden viestien ohjaus käsittelyyn omatiimi/hoitaja/lääkärille.
B) Päijät-Sote-digialustassa kiireettömään omatiimin/hoitajan/lääkärin kanssa tehtävän lähiasioinnin mahdollistava ajanvaraustoiminnallisuus on avattu tietyille potilaille.
C) Kiireettömien viestien ja ajanvarauksen käyttöön kannustava viestintä ja markkinointikampanja on toteutettu valitulle kohdejoukolle asiakkaita
D) Valitulle kohdejoukolle on aktiivisesti tarjottu ja toteutettu mahdollisuus käytön opastus- ja tukitilaisuuteen osallistumiseen.
Työpaketti 2
A) Päijät-Sote-digialustassa on konfiguroituna kiireettömän viestinnän mahdollistavat käsittelyjonot ja niihin liitettynä tietyt omahoidon ammattilaiset. Notifikaatio-mekanismit rakennettu ammattilaisille varmistamaan tavoiteajassa reagointi.
B) PTJ:n ajanvarauskirjat jäsennetty digikanavassa julkaisua varten ja tekninen yhteys digialustaan toteutettu.
C) Toimintakykymobiili otettu käyttöön.
D) ICF-koulutukset pidetty, toimintakykymobiili koulutettu ja mittarit käytössä PowerBI-raportilla.
E) Älykäs oirearvion yhdistetty digialustaan.
Työpaketti 3
A) Hoidon jatkuvuusmallin mittarit käytettävissä.
B) Roolikohtaiset näkymät hoidon jatkuvuuden mittareista käytettävissä.
