Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto

Verkostoon kuuluu 55 järjestöä, joiden visiona on yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus elää omaa parasta arkeaan. Ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja, verkosto voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. EPT-verkoston strategia löytyy täältä: ept-verkosto.fi/strategia

Tavoitteet:

• Kansalaisilla on käytössään laadukasta tietoa päihdehaitoista ja

yhteisöjen hyvinvoinnin tukemisesta

• Verkostotyö tukee ehkäisevän päihdetyön edellytyksiä ja laatua
• Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja päättäjien ammatillinen osaaminen vahvistuu
• Verkoston toimintamalli edistää tavoitteellista yhteistoimintaa ja kokeilevaa toimintakulttuuria

Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa (STM 2015/19) on annettu sosiaali- ja terveysjärjestöille kaksi tapaa osallistua ohjelman toimenpanoon; järjestöt voivat toimia itsenäisesti tai osallistua EPT-verkoston koordinoimaan toimintaan. Näin ollen EPT-verkoston kaikki 55 järjestöä toteuttavat ohjelmaa toimiessaan verkoston kampanjoissa, työryhmissä, kannanotoissa tai koulutustapahtumissa.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto on syntynyt yhteisen keskustelun ja toiminnan vaikuttavuuden lisäämisen tarpeesta. Moniäänisessä joukossa on yleishyödyllisiä järjestöjä, palveluntuottajia ja potilasjärjestöjä, joista jokainen tuo verkostoon edustamansa kohde- ja asiakasryhmän äänen.

Yhteistyön tuloksena järjestöjen kansalais- ja vaikuttamisviestintä vahvistuu, toiminnan tulokset ja vaikutukset lisääntyvät ja innovatiiviset avaukset helpottuvat.  Jäsenten yhteistyötä fasilitoi verkostotyön ja eri alojen asiantuntijoista muodostuva neljän hengen tiimi. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan työryhmissä (koulutustyöryhmä, huumetyöryhmä, viestintätyöryhmä ja lastensuojelutyöryhmä), joiden puheenjohtajina toimii jäsenorganisaatio ja valmistelijana tiimin asiantuntija. Puheenjohtajat muodostavat EPT-verkoston johtoryhmän, joka seuraa ja arvioi toimintaa ja linjaa viestintää. EPT-verkoston toimintaa koordinoi EHYT ry.

Verkostossa vaalitaan yhteisessä tekemisessä sitoutunutta, rohkeaa ja joustavaa toimintakulttuuria. Verkostotyö tuottaa jäseniä ja laajempia kohderyhmiä hyödyttäviä toimia, jotka ovat kansalaisviestintä, edunvalvonta, yhteiskehittäminen ja koulutus.

Näkyvimpiä yhteistoiminnan muotoja ovat päihdepoliittinen vaikuttamistyö (lausunnot, kannanotot, asiantuntijatyö, viestintätoimet), kampanjatyö (vaalikampanjat, Tipaton tammikuu, Ehkäisevän päihdetyön viikko, Kaikkien kaupunki) sekä koulutukset ja seminaarit (Päihdepäivät, sote-seminaarit, muut koulutukset). Yhteistoimintaa koordinoidaan verkoston kautta ja toimintaa toteutetaan verkoston järjestöjen omassa toiminnassa valtakunnallisesti sekä paikallistasolla.

TULOKSET

Tavoite 1: Kansalaisviestintä

Kampanjoiden kautta kansalaiset saavat uutta tietoa, tuoreita näkökulmia ja keinoja oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kampanjat tukevat lisäksi eri alojen ammattilaisia hyvinvointityössä ja tarjoavat mahdollisuuden ottaa päihteet puheeksi työympäristössä. Lisäksi kampanjan kautta saatujen uusien kumppanuuksien kautta tieto ehkäisevästä päihdetyöstä kasvaa.

Tavoite 2: Edunvalvonta

Tulevina vuosina moni päihdetyöhön liittyvä rakenne saattaa muuttua sote- ja maakuntauudistuksien etenemisen takia ja uusia linjauksia valmistellaan. Hallitusohjelmassa on vahva painotus kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä haittojen vähentämiseksi. Hallitusohjelman hengessä EPT-verkoston järjestöillä on useita mahdollisuuksia vaikuttaa ehkäisevän päihdetyön toimintaedellytyksiin ja saada äänensä kuuluviin. EPT-verkosto lausuu ja laatii kannanottoja aktiivisesti meneillään oleviin ehkäisevää päihdetyötä koskeviin lakeihin ja hankkeisiin.

Hyvät ehkäisevän päihdetyön rakenteet valtakunnallisesti ja aluetasolla tukevat kuntien muuta hyvinvointityötä sekä terveyttä edistäviä toimia. Järjestöjet voivat omalla työllään tukea kuntien pyrkimyksiä ja lisätä kansalaisten hyvinvointia paikallistasolla. Soterakenteiden ollessa epäselvät, järjestöjen tuki on erityisen merkityksellistä.

Tavoite 3: Koulutus

Verkoston järjestämien koulutusten kävijät saavat tietoa ja konkreettisia työkaluja oman työn tueksi. Kaikki koulutukset tarjoavat mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Ulkoisten koulutusten kautta sote- ja hyte-ammattilaiset voivat vahvistaa osaamistaan ehkäisevästä päihdetyöstä ja saada tukea ajankohtaisiin laki- ja rakennemuutoksiin. Sisäisten koulutusten kautta verkoston järjestöjen osaaminen ehkäisevästä työstä kasvaa, järjestöt saavat ajankohtaista tietoa vaikuttamistyöstä ja tukea viestintään ja toiminnan arviointiin. Yhteistyö järjestöjen välillä vahvistuu, kun järjestöjen työntekijät tapaavat toisiaan verkoston koulutuksissa. Koulutukset ovat myös hyvä tapa tiedottaa verkoston toiminnasta, kuten kampanjoista.

Sekä sisäinen että ulkoinen koulutustoiminta vahvistaa ehkäisevän työn osaamista ja laatua.

Tavoite 4: Yhteiskehittäminen

Työryhmien perinteikäs toiminta tuo järjestöille mahdollisuuksia käsitellä päihdeaiheita samasta aiheesta kiinnostuneiden järjestöjen kautta sekä auttaa varsinkin pieniä järjestöjä pysymään mukana nopeastikin muuttuvissa vaikuttamistyön tilanteissa.

Tiivistynyt yhteistyö karsii päällekkäisyyksiä, lisää voimavaroja esimerkiksi vaikuttamistyössä, luo mahdollisuuksia innovaatioille ja kokeiluille ja houkuttelee mukaan myös uusia yhteistyökumppaneita. Hyvä verkostoyhteistyö toteuttaa osaltaan Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaan järjestösektorille kirjattuja toimenpiteitä.

VAIKUTUKSET

Vuoden 2019 järjestökyselyssä (n:32) 88% vastanneista järjestöistä koki verkostossa toimimisen itselleen hyödyllisenä ja 72% koki verkoston toiminnan jatkuvasti kehittyvän. Järjestöt kokivat verkostotoiminnan hyötyinä tiedonjaon, viestintätoimet ja kampanjat, osaamisen jakamisen ja verkostoitumisen sekä vaikuttamistyön laajuuden. Suurimpina onnistumisina pidettiin kampanjoita, sisäistä- ja ulkoista viestintää sekä verkostosta saatua tietoa ehkäisevän päihdetyön teemoista.