Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Elintapaohjauksen kehittäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Elintapaohjauksen kehittämisen tavoitteena on edistää sitä, että asiakas saa laadukasta ja vaikuttavaa elintapaohjausta asuinpaikastaan riippumatta. Keinoina ovat ammattilaisten osaamisen edistäminen ja toimivat palveluketjut.

Toimintaympäristö

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto) 

Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointialueen perustaminen toi mukanaan tilanteen, jossa uusi organisaatio muodostui yksiköistä, joissa jokaisella on omat toiminta- ja työskentelytapansa. Tämä sama tilanne koski myös elintapaohjausta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toteuttivat elintapaohjausta omien yksiköidensä käytänteiden ja mallien mukaisesti. Elintapaohjauksen yhtenäistämiselle nähtiin selkeä tarve hyvinvointialueen muotoutumisen myötä. Lisäksi jatkuva sote-palveluiden kysynnän kasvu lisäsi yhtenäistämisen lisäksi tarvetta löytää uusia kustannustehokkaita työskentelymalleja. 

Yhtenäinen elintapaohjaus on vastaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin ja arvoihin, jotka ovat yhdenvertaisuus, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus. Oma Hämeen strategisia painopisteitä ovat 

  1. järjestämme vaikuttavat palvelut, 
  2. osaamme ennakoida
  3. autamme sopivalle polulle
  4. onnistumme toisiimme luottaen

Elintapaohjauksen yhtenäistäminen edistää sitä, että asiakkaat saavat vaikuttavia ja laadukkaita palveluita yhdenvertaisesti, asuinpaikastaan riippumatta. Luomalla elintapaohjauksen palvelupolkuja, jotka hyödyntävät digitaalisia ratkaisuja, edistävät palveluiden yhdenvertaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Edistämällä ammattilaisten osaamista elintapaohjauksen toteuttamisesta mahdollistetaan se, että asiakkaat saavat ajantasaista, omaa terveyttä tukevaa ja edistävää neuvontaa sekä ohjausta. 

Lainsäädännölliset ja strategiset perusteet elintapaohjauksen edistämiselle

  • Terveydenhuoltolaki: Hyvinvointialueen on järjestettävä alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa, joka tulee sisällyttää kaikkiin terveydenhuollon palveluihin.​

  • Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus elintapamuutosta tukevista tekijöistä elintapaohjauksen ja omahoidon tuessa: Julkisessa terveydenhuollossa tarjotaan potilaille vaikuttavia elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmiä.​

  • Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) – Käypä hoito suositus: Lihavuuden ehkäisy ja hoito ovat kiinteä osa terveydenhuollon toimintaa, pääosa siitä toteutetaan perusterveydenhuollossa. Tämä edellyttää alueellisia moniammatillisia hoito-ohjelmia ja -ketjuja, henkilökunnan kouluttamista sekä painonhallintaryhmien järjestämistä. ​

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yhteiskunnalliset muutostarpeet

  • Epäterveelliseen ravitsemukseen ja vähäiseen liikkumiseen liittyvät ongelmat heikentävät yksilön elämänlaatua ja työkykyä. ​

  • Heikot elintavat lisäävät riskiä ylipainoon ja lihavuuteen sekä riskiä sairastua vakaviin kansantauteihin kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, muistisairauksiin, masennukseen ja tiettyihin syöpämuotoihin.​

  • Heikoilla elintavoilla on suuri vaikutus kansantalouteen ja niistä johtuvat terveyshaasteet kuormittavat terveydenhuollon palveluja.​

Organisaation muutostarpeet

  • Niukan resurssitilanteen vuoksi tarvitaan kustannustehokkaita työskentelytapoja, jotka poistavat päällekkäistä työtä ja vähäisesti vaikuttavia palveluita

  • Tarvitaan tehokkaita ja vaikuttavia työskentelymalleja suuressa kysyntätarpeessa, sillä Kanta-Hämeen alueen aikuisten lihavuustilastot koko maan keskiarvoa korkeammat

  • Jotta asiakkailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada asuinpaikaistaan riippumatta laadukasta elintapaohjausta, tarvitaan digitaalisia ratkaisuja ja toimivia palvelupolkuja

  • Vaikuttavuusdatan saaminen elintapaohjauksesta

Ammattilaisen muutostarpeet

  • Saada helposti löytyvää, käytännöllistä materiaalia elintapaohjaukseen asiakastyön tueksi

  • Saada omaa työskentelyä tukevat selkeät, vaiheittain etenevät palvelupolut, joissa ammattilaisten roolit, työnjako ja palveluiden kriteerit ovat kuvattuina prosessin eri vaiheissa

  • Ammatillisen osaamisen edistäminen elintapaohjauksen toteuttamiseksi

Asiakkaan muutostarpeet

  • Saada omaan tilanteeseen soveltuvaa ohjausta ja neuvontaa omiin elintapoihin ja niiden muuttamiseen

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko koostuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisista. Kokonaisuutta koordinoi elintapaohjauksen koordinaattori. Kehittämistyössä mukana olevia ammattilaisia ovat ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, henkilöstön osaamisen edistämisen asiantuntija sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erityisasiantuntija. Toimintamallien jalkauttaminen on edellyttänyt kehittämistyöskentelyn laajentamista myös elintapaohjausta tekevien ammattilaisten ja heidän esihenkilöidensä sekä ylemmän johdon piiriin. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaiden hyvinvointi ja terveys paranevat. Tämä näkyisi mm. diabetesriskissä tai diabetekseen sairastuneiden tai ylipainoisten määrän vähenemisenä. Organisaation tavoitetilana on, että korjaavien palveluiden tarve ajan saatossa vähenee panostettaessa ennaltaehkäiseviin palveluihin. 

Tavoitteet eri tasoilla ja toimijoilla

  • Aluetaso: Kanta-Hämeen alueen asukkaiden hyvinvointi paranee

  • Organisaatiotaso: Sekä ammattilaisilla että asiakkailla on selkeä palvelupolku elintapoihin.​

  • Ammattilaistaso: ammattilaiset tunnistavat ja ottavat elintavat puheeksi, osaavat tarjota asiakkaille suosituksen mukaisesti eri menetelmiä

  • Asiakastaso: asiakkaat kokevat, että saavat asianmukaista ja yhdenvertaisesti tukea tilanteeseensa terveydenhuollosta. Menetelmät ja tukimuodot ovat näyttöön perustuvia ja laadukkaita, asiakkaat saavat niistä tukea.​

Muutoksen mittaaminen

Elintapaohjaukseen panostamisen todentaminen hyvinvoinnin paranemisena ja kansansairauksien vähenemisenä vaatii pitkän aikavälin työskentelyä ja toiminnan systemaattista seurantaa sekä arviointia. 

Tavoitekohtaiset mittarit

  •  Kanta-Hämeen alueen asukkaiden hyvinvointi paranee

    • Mittari 1: Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus (ind. 5528, 5533, 5531, 5532, 5529, 5530)

    • Mittari 2: Riittämättömästi nukkuvien osuus (ind. 4983, 4988, 4986, 4987, 4984, 4985)

    • Mittari 3: Niukasti kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja syövien osuus (ind. 4724, 4725, 4726, 4976, 4981, 4979, 4980, 4977, 4978) 

    • Mittari 4: Ylipainon yleisyys (lapset ja nuoret) (ind. 3906, 3940, 3925) / Lihavien osuus (työikäiset) (ind. 4460, 4463, 4464, 4465)

  • Sekä ammattilaisilla että asiakkailla on selkeä palvelupolku elintapoihin. Ensilinjassa luodaan aikuisten lihavuuden hoitopolku.

    • Mittari 1: Aikuisten lihavuuden hoitopolkuun  koulutettujen ammattilaisten ja yksiköiden määrä

    • Mittari 2: Lihavuuden hoitopolun ja siihen liittyvien materiaalien kävijämäärät Oma Hämeen intrassa

  • Ammattilaistaso: ammattilaiset tunnistavat ja ottavat elintavat puheeksi, osaavat tarjota asiakkaille suosituksen mukaisesti eri menetelmiä

    • Mittarit 1: Elintapaohjauskoulutukseen osallistuneiden ammattilaisten määrä

    • Mittari 2: Elintapaohjaukseen liittyvien OAB-koodien käytön määrien kasvu

  • Asiakastaso: asiakkaat kokevat, että saavat asianmukaista ja yhdenvertaisesti tukea tilanteeseensa terveydenhuollosta. Menetelmät ja tukimuodot ovat näyttöön perustuvia ja laadukkaita, asiakkaat saavat niistä tukea.​

    • Mittari 1: Elintapamuutoksen etäryhmän kävijämäärät ja palautteet

    • Mittari 2: Elintapaohjaukseen liittyvät asiakaspalautteet

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminnan kohderyhmänä ovat kaikki asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutoksen toteuttamiseksi. Ymmärrystä siitä, minkälaista tukea asiakkaat tarvitsisivat, on kerrytetty osallistamalla asiakkaita kohtaavia ammattilaisia kehittämistyöhön. 

Idean valinta

Toimintamallien valintaan vaikutti mm. 

  • henkilöstölle toteutettu kysely osaamistarpeista
  • kansallisissa verkostoissa esitellyt muiden hyvinvointialueiden hyväksi toteamat ratkaisut
  • käypähoito-suositukset
  • etäryhmistä saadut kokemukset
Ratkaisun perusidea

Elintapaohjauksen kehittämistä ja yhtenäistämistä lähdettiin toteuttamaan monitasoisesti kohdentaen toimia niin ammattilaisiin, esihenkilöihin kuin asiakkaisiinkin. 

Ratkaisutoimet:

  1. Ammattilaisten osaamisen edistämiseksi toteutettiin elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus, joka koostui seitsemän eri teeman osakoulutuksesta. Lisäksi heille järjestettiin kirjaamiskoulutusta ja elintapaohjaukseen liittyvien toimenpidekoodien käytöstä. 
  2. Luodaan elintapaohjauksen käsikirja Oma Hämeen intraan, joka  sisältää toimintaohjeet ja ajankohtaiset materiaalit eri teemoista. Teemat:
    1. Liikunta ja luonto
    2. Mielen hyvinvointi ja päihteet
    3. Ravitsemus
    4. Uni ja palautuminen
    5. Kulttuuri
    6. Sosiaaliset suhteet ja osallisuus
    7. Arki ja toimeentulo
    8. Arjen turvallisuus
  3. Perustetaan eri toimialat yhdistävä elintapaohjauksen kehittäjäverkosto, jossa läpikäydään yhtenäisiä elintapaohjausprosesseja ja sovitaan jalkautustoimenpiteistä
  4. Palveluiden saavutettavuuden edistämiseksi laajennettiin etäryhmätoimintaa perustamalla elintapamuutoksen etäryhmä | Innokylä. Elintapamuutoksen etäryhmä on matalan kynnyksen palvelu asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutokseen. Ryhmä kokoontuu verkossa kuusi kertaa kahden viikon välein terveydenhuollon ammattilaisten vetämänä. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja asiakkaan on mahdollista osallistua anonyyminä. 
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Resurssit

Elintapaohjauksen yhtenäistäminen vaatii niin toimintaa koordinoivien ja kehittävien kuin elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten sekä heidän esihenkilöidensä aikaa. Koordinaattorin työaikaa ja resurssia vaatii mm. viestinnän toteuttaminen, tapaamisten organisointi, koulutusten aikatauluttaminen ja markkinointi sekä materiaalin luominen. Palvelupolkujen luominen, elintapamuutosryhmien vetäminen ja kehittäjäryhmään osallistuminen edellyttää asiantuntijoiden aikaa (hoitajat, lääkärit, esihenkilöt, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit). Jalkautustyö vaatii ammattilaisten aikaa koulutuksiin osallistumisen muodossa. Esihenkilöiden rooli on merkittävä: jotta työskentelytavat jäävät pysyviksi toimintatavoiksi, vaatii se myös esihenkilöltä ajallista panostusta ja asian säännöllistä esilläpitoa sekä vaikutusten seurantaa. 

Juurruttaminen

  • Jatkuvat elintapaohjauskoulutusten toteuttaminen ja tallenteiden jakaminen
  • Säännölliset tapaamiset elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten kanssa 
  • Monialaisen viestintä (verkkosivut, some, intra, blogit, uutisjutut)
  • Yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa
  • Säännöllisen datan seuranta ja hyödyntäminen päätöksenteossa