Elintapaohjauksen kehittäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Elintapaohjauksen kehittämisen tavoitteena on edistää sitä, että asiakas saa laadukasta ja vaikuttavaa elintapaohjausta asuinpaikastaan riippumatta. Keinoina ovat ammattilaisten osaamisen edistäminen ja toimivat palveluketjut.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto)
Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä.
Hyvinvointialueen perustaminen toi mukanaan tilanteen, jossa uusi organisaatio muodostui yksiköistä, joissa jokaisella on omat toiminta- ja työskentelytapansa. Tämä sama tilanne koski myös elintapaohjausta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toteuttivat elintapaohjausta omien yksiköidensä käytänteiden ja mallien mukaisesti. Elintapaohjauksen yhtenäistämiselle nähtiin selkeä tarve hyvinvointialueen muotoutumisen myötä. Lisäksi jatkuva sote-palveluiden kysynnän kasvu lisäsi yhtenäistämisen lisäksi tarvetta löytää uusia kustannustehokkaita työskentelymalleja.
Yhtenäinen elintapaohjaus on vastaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin ja arvoihin, jotka ovat yhdenvertaisuus, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus. Oma Hämeen strategisia painopisteitä ovat
- järjestämme vaikuttavat palvelut,
- osaamme ennakoida
- autamme sopivalle polulle
- onnistumme toisiimme luottaen
Elintapaohjauksen yhtenäistäminen edistää sitä, että asiakkaat saavat vaikuttavia ja laadukkaita palveluita yhdenvertaisesti, asuinpaikastaan riippumatta. Luomalla elintapaohjauksen palvelupolkuja, jotka hyödyntävät digitaalisia ratkaisuja, edistävät palveluiden yhdenvertaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Edistämällä ammattilaisten osaamista elintapaohjauksen toteuttamisesta mahdollistetaan se, että asiakkaat saavat ajantasaista, omaa terveyttä tukevaa ja edistävää neuvontaa sekä ohjausta.
Lainsäädännölliset ja strategiset perusteet elintapaohjauksen edistämiselle
-
Terveydenhuoltolaki: Hyvinvointialueen on järjestettävä alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa, joka tulee sisällyttää kaikkiin terveydenhuollon palveluihin.
-
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus elintapamuutosta tukevista tekijöistä elintapaohjauksen ja omahoidon tuessa: Julkisessa terveydenhuollossa tarjotaan potilaille vaikuttavia elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmiä.
-
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) – Käypä hoito suositus: Lihavuuden ehkäisy ja hoito ovat kiinteä osa terveydenhuollon toimintaa, pääosa siitä toteutetaan perusterveydenhuollossa. Tämä edellyttää alueellisia moniammatillisia hoito-ohjelmia ja -ketjuja, henkilökunnan kouluttamista sekä painonhallintaryhmien järjestämistä.
Kehittäjäjoukko koostuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisista. Kokonaisuutta koordinoi elintapaohjauksen koordinaattori. Kehittämistyössä mukana olevia ammattilaisia ovat ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, henkilöstön osaamisen edistämisen asiantuntija sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erityisasiantuntija. Toimintamallien jalkauttaminen on edellyttänyt kehittämistyöskentelyn laajentamista myös elintapaohjausta tekevien ammattilaisten ja heidän esihenkilöidensä sekä ylemmän johdon piiriin.
Tavoitteena on, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaiden hyvinvointi ja terveys paranevat. Tämä näkyisi mm. diabetesriskissä tai diabetekseen sairastuneiden tai ylipainoisten määrän vähenemisenä. Organisaation tavoitetilana on, että korjaavien palveluiden tarve ajan saatossa vähenee panostettaessa ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Tavoitteet eri tasoilla ja toimijoilla
-
Aluetaso: Kanta-Hämeen alueen asukkaiden hyvinvointi paranee
-
Organisaatiotaso: Sekä ammattilaisilla että asiakkailla on selkeä palvelupolku elintapoihin.
-
Ammattilaistaso: ammattilaiset tunnistavat ja ottavat elintavat puheeksi, osaavat tarjota asiakkaille suosituksen mukaisesti eri menetelmiä
-
Asiakastaso: asiakkaat kokevat, että saavat asianmukaista ja yhdenvertaisesti tukea tilanteeseensa terveydenhuollosta. Menetelmät ja tukimuodot ovat näyttöön perustuvia ja laadukkaita, asiakkaat saavat niistä tukea.
Elintapaohjaukseen panostamisen todentaminen hyvinvoinnin paranemisena ja kansansairauksien vähenemisenä vaatii pitkän aikavälin työskentelyä ja toiminnan systemaattista seurantaa sekä arviointia.
Tavoitekohtaiset mittarit
-
Kanta-Hämeen alueen asukkaiden hyvinvointi paranee
-
Mittari 1: Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus
-
Mittari 2: Riittämättömästi nukkuvien osuus
-
Mittari 3: Niukasti kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja syövien osuus
-
Mittari 4: Ylipainon yleisyys (lapset ja nuoret) / Lihavien osuus (työikäiset)
-
-
Sekä ammattilaisilla että asiakkailla on selkeä palvelupolku elintapoihin. Ensilinjassa luodaan aikuisten lihavuuden hoitopolku.
-
Mittari 1: Aikuisten lihavuuden hoitopolkuun koulutettujen ammattilaisten ja yksiköiden määrä
-
Mittari 2: Lihavuuden hoitopolun ja siihen liittyvien materiaalien kävijämäärät Oma Hämeen intrassa
-
-
Ammattilaistaso: ammattilaiset tunnistavat ja ottavat elintavat puheeksi, osaavat tarjota asiakkaille suosituksen mukaisesti eri menetelmiä
-
Mittarit 1: Elintapaohjauskoulutukseen osallistuneiden ammattilaisten määrä
-
Mittari 2: Elintapaohjaukseen liittyvien OAB-koodien käytön määrien kasvu
-
-
Asiakastaso: asiakkaat kokevat, että saavat asianmukaista ja yhdenvertaisesti tukea tilanteeseensa terveydenhuollosta. Menetelmät ja tukimuodot ovat näyttöön perustuvia ja laadukkaita, asiakkaat saavat niistä tukea.
-
Mittari 1: Elintapamuutoksen etäryhmän kävijämäärät ja palautteet
-
Mittari 2: Elintapaohjaukseen liittyvät asiakaspalautteet
-
Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
- Ammattilaisten osaamisen edistäminen elintapaohjauksen eri teemoista
- Tuotetaan elintapaohjauksen käsikirja ammattilaisten työn tueksi, joka sisältää materiaalit ja toimintakäytänteet eri tilanteisiin
- Kootaan yhteen eri alojen ammattilaiset luomaan sujuvia toimintamalleja elintapaohjauksen yhtenäistämiseksi
- Otetaan käyttöön matalan kynnyksen palvelu asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea elintapojensa edistämiseen
- Luodaan ylipainon/lihavuuden hoitopolku aikuisväestölle
- Viestitään asiakkaille hyvinvoinnin teemoista yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa
Toiminnan kohderyhmänä ovat kaikki asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutoksen toteuttamiseksi. Ymmärrystä siitä, minkälaista tukea asiakkaat tarvitsisivat, on kerrytetty osallistamalla asiakkaita kohtaavia ammattilaisia kehittämistyöhön. Lisäksi asiakkaat ovat saaneet mm. kertoa toiveitaan etäryhmien tapaamisten sisällöistä.
Etäryhmätoimintaa on laajennettu Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aikaisempien etäryhmien kokemusten myötä. Etäryhmätoiminnan kehittäminen Kanta-Hämeen hyvinvointialuelle | Innokylä
Elintapaohjauksen käsikirjassa hyödynnettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen käsikirjaideaa. | Innokylä
Toimintamallien valintaan vaikutti mm.
- henkilöstölle toteutettu kysely osaamistarpeista
- kansallisissa verkostoissa esitellyt muiden hyvinvointialueiden hyväksi toteamat ratkaisut
- käypähoito-suositukset
- etäryhmistä saadut kokemukset
Elintapaohjauksen kehittämistä ja yhtenäistämistä lähdettiin toteuttamaan monitasoisesti kohdentaen toimia niin ammattilaisiin, esihenkilöihin kuin asiakkaisiinkin.
Ratkaisutoimet:
- Ammattilaisten osaamisen edistämiseksi toteutettiin elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus, joka koostui seitsemän eri teeman osakoulutuksesta. Lisäksi heille järjestettiin kirjaamiskoulutusta ja elintapaohjaukseen liittyvien toimenpidekoodien käytöstä.
- Perustettiin Hyte-aamukahvit, jossa tuodaan esille ajankohtaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoja lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville Oma Hämeen, kuntien ja järjestöjen ammattilaisille.
- Luotiin elintapaohjauksen käsikirja Oma Hämeen intraan, joka sisältää toimintaohjeet ja ajankohtaiset materiaalit eri teemoista. Teemat:
- Liikunta ja luonto
- Mielen hyvinvointi ja päihteet
- Ravitsemus
- Uni ja palautuminen
- Kulttuuri
- Sosiaaliset suhteet ja osallisuus
- Arki ja toimeentulo
- Arjen turvallisuus
- Perustettiin eri toimialat yhdistävä elintapaohjauksen kehittäjäverkosto, jossa läpikäydään yhtenäisiä elintapaohjausprosesseja ja sovitaan jalkautustoimenpiteistä.
- Palveluiden saavutettavuuden edistämiseksi laajennettiin etäryhmätoimintaa perustamalla elintapamuutoksen etäryhmä | Innokylä. Elintapamuutoksen etäryhmä on matalan kynnyksen palvelu asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutokseen. Ryhmä kokoontuu verkossa kuusi kertaa kahden viikon välein terveydenhuollon ammattilaisten vetämänä. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja asiakkaan on mahdollista osallistua anonyyminä. Ryhmiä järjestetään neljästi vuodessa.
- Luotiin ylipainon hoitopolku aikuisväestölle. Hoitopolku on portaittainen aina matalan kynnyksen itse- ja omahoidon välineistä lihavuuden leikkaus- ja lääkehoitoon asti. Jokaisella portaalla on kuvattu kyseisen tason palvelut sekä kriteerit eri palveluille. Lisäksi hoitopolku sisältää hoitajan elintapakartoituksen, ohjeet palveluiden ohjaamiseen eri tilanteissa sekä hoitajan toteuttama elintapaohjaus.
- Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä teemoja on nostettu esiin mm. Voi hyvin Oma Hämeen-instagram ja facebook-tileillä. Sosiaalisessa mediassa on nostettu esiin kansallisia teemoja, kuten mielenterveyspäivä, maailman diabetespäivä tai ravitsemusviikkoa. Viestintä sisälsi myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden, kuten elintapamuutoksen etäryhmän ja liikuntaneuvonnan, markkinointia.
Kuva
.png)
Kuva
Elintapaohjauksen kehittämisen vaatimat henkilöstöresurssit toimenpiteittäin
- Elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus (osaamisen edistämisen asiantuntija, elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, ravitsemusterapeutti, ulkopuoliset puhujat)
- Hyte-aamukahvit (perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntija, elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, ravitsemusterapeutti, ulkopuoliset puhujat)
- Elintapaohjauksen käsikirjan luominen (elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, osallisuuskoordinaattori, sosiaalipalveluiden asiantuntija, lähisuhdeväkivallan asiantuntija)
- Elintapaohjauksen kehittäjäverkosto (elintapaohjauksen koordinaattori, erityisasiantuntija, ravitsemusterapeutit, terveydenhuollon johtoa, perhe- ja sosiaalipalveluiden edustaja)
- Elintapamuutoksen etäryhmä (elintapaohjauksen koordinaattori, ravitsemusterapeutti, avopalveluiden sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, NEET-palveluiden terveydenhoitajia)
- Ylipainon hoitopolku (elintapaohjauksen koordinaattori, ravitsemusterapeutti, endokrinologi, kehittäjälääkäri)
- Viestintä (elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, osallisuuskoordinaattori)
Elintapaohjauksen yhtenäistäminen vaatii niin toimintaa koordinoivien ja kehittävien kuin elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten sekä heidän esihenkilöidensä aikaa. Koordinaattorin työaikaa ja resurssia vaatii mm. viestinnän toteuttaminen, tapaamisten organisointi, koulutusten aikatauluttaminen ja markkinointi sekä materiaalin luominen. Palvelupolkujen luominen, elintapamuutosryhmien vetäminen ja kehittäjäryhmään osallistuminen edellyttää asiantuntijoiden aikaa (hoitajat, lääkärit, esihenkilöt, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit). Jalkautustyö vaatii ammattilaisten aikaa koulutuksiin osallistumisen muodossa. Esihenkilöiden rooli on merkittävä: jotta työskentelytavat jäävät pysyviksi toimintatavoiksi, vaatii se myös esihenkilöltä ajallista panostusta ja asian säännöllistä esilläpitoa sekä vaikutusten seurantaa.
Toimenpiteiden eri vaiheiden aikataulu
- Elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus 05-11/2024
- Hyte-aamukahvit alk. 09/2024
- Elintapaohjauksen käsikirja: työstämisen aloitus 10/2024, osajulkaisu 01/2025, lopullinen julkaisu 05/2025
- Elintapaohjauksen kehittäjäryhmä alk. 05/2024
- Elintapamuutoksen etäryhmä: alk. 03/2024, laajennus neljästi vuodessa tapahtuvaksi 01/2025
- Ylipainon hoitopolku: työstämisen aloitus 04/2024, julkaisu 03/2025
Jalkauttamissuunnitelma
- Jatkuvat elintapaohjauskoulutusten toteuttaminen ja tallenteiden jakaminen
- Puheenvuorot eri sisäisissä työryhmissä ja verkostoissa
- Säännölliset tapaamiset elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten kanssa
- Ylipainon hoitopolkuun integroitujen mittareiden seuranta
- Monialaisen viestintä (verkkosivut, some, intra, blogit, uutisjutut)
- Yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa
- Säännöllinen datan seuranta ja hyödyntäminen päätöksenteossa
Toimintamallien jalkautustyö on vasta alkuvaiheessa ja isossa organisaatiossa se, että viesti saavuttaa kaikki kohderyhmät, vie aikaa. Toimintamallien jääminen pysyviksi käytänteiksi kestää useita vuosia, se edellyttää johdon sitoutumista ja ammattilaisten halua muuttaa toimintatapojaan. Asiakkaiden terveydentilan muutos on myös hidas prosessi, jota ei ole mahdollista lyhyellä aikavälillä todentaa.