Elintapaohjauksen kehittäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Elintapaohjauksen kehittämisen tavoitteena on edistää sitä, että asiakas saa laadukasta ja vaikuttavaa elintapaohjausta asuinpaikastaan riippumatta. Keinoina ovat ammattilaisten osaamisen edistäminen ja toimivat palveluketjut.
Toimintamallin nimi
Elintapaohjauksen kehittämisen tavoitteena on edistää sitä, että asiakas saa laadukasta ja vaikuttavaa elintapaohjausta asuinpaikastaan riippumatta. Keinoina ovat ammattilaisten osaamisen edistäminen ja toimivat palveluketjut.
Elintapaohjauksen kehittämistä ja yhtenäistämistä lähdettiin toteuttamaan monitasoisesti kohdentaen toimia niin ammattilaisiin, esihenkilöihin kuin asiakkaisiinkin.
Ratkaisutoimet:
- Ammattilaisten osaamisen edistämiseksi toteutettiin elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus, joka koostui seitsemän eri teeman osakoulutuksesta. Lisäksi heille järjestettiin kirjaamiskoulutusta ja elintapaohjaukseen liittyvien toimenpidekoodien käytöstä.
- Luodaan elintapaohjauksen käsikirja Oma Hämeen intraan, joka sisältää toimintaohjeet ja ajankohtaiset materiaalit eri teemoista. Teemat:
- Liikunta ja luonto
- Mielen hyvinvointi ja päihteet
- Ravitsemus
- Uni ja palautuminen
- Kulttuuri
- Sosiaaliset suhteet ja osallisuus
- Arki ja toimeentulo
- Arjen turvallisuus
- Perustetaan eri toimialat yhdistävä elintapaohjauksen kehittäjäverkosto, jossa läpikäydään yhtenäisiä elintapaohjausprosesseja ja sovitaan jalkautustoimenpiteistä
- Palveluiden saavutettavuuden edistämiseksi laajennettiin etäryhmätoimintaa perustamalla elintapamuutoksen etäryhmä | Innokylä. Elintapamuutoksen etäryhmä on matalan kynnyksen palvelu asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutokseen. Ryhmä kokoontuu verkossa kuusi kertaa kahden viikon välein terveydenhuollon ammattilaisten vetämänä. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja asiakkaan on mahdollista osallistua anonyyminä.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto)
Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä.
Toiminnan kohderyhmänä ovat kaikki asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutoksen toteuttamiseksi. Ymmärrystä siitä, minkälaista tukea asiakkaat tarvitsisivat, on kerrytetty osallistamalla asiakkaita kohtaavia ammattilaisia kehittämistyöhön.
Resurssit
Elintapaohjauksen yhtenäistäminen vaatii niin toimintaa koordinoivien ja kehittävien kuin elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten sekä heidän esihenkilöidensä aikaa. Koordinaattorin työaikaa ja resurssia vaatii mm. viestinnän toteuttaminen, tapaamisten organisointi, koulutusten aikatauluttaminen ja markkinointi sekä materiaalin luominen. Palvelupolkujen luominen, elintapamuutosryhmien vetäminen ja kehittäjäryhmään osallistuminen edellyttää asiantuntijoiden aikaa (hoitajat, lääkärit, esihenkilöt, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit). Jalkautustyö vaatii ammattilaisten aikaa koulutuksiin osallistumisen muodossa. Esihenkilöiden rooli on merkittävä: jotta työskentelytavat jäävät pysyviksi toimintatavoiksi, vaatii se myös esihenkilöltä ajallista panostusta ja asian säännöllistä esilläpitoa sekä vaikutusten seurantaa.
Juurruttaminen
- Jatkuvat elintapaohjauskoulutusten toteuttaminen ja tallenteiden jakaminen
- Säännölliset tapaamiset elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten kanssa
- Monialaisen viestintä (verkkosivut, some, intra, blogit, uutisjutut)
- Yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa
- Säännöllisen datan seuranta ja hyödyntäminen päätöksenteossa
Kansikuva
