Elintapaohjauksen kehittäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Elintapaohjauksen kehittämisen tavoitteena on edistää sitä, että asiakas saa laadukasta ja vaikuttavaa elintapaohjausta asuinpaikastaan riippumatta. Keinoina ovat ammattilaisten osaamisen edistäminen ja toimivat palveluketjut.
Toimintamallin nimi
Elintapaohjauksen kehittämisen tavoitteena on edistää sitä, että asiakas saa laadukasta ja vaikuttavaa elintapaohjausta asuinpaikastaan riippumatta. Keinoina ovat ammattilaisten osaamisen edistäminen ja toimivat palveluketjut.
Keskeinen tapa edistää laadukkaan ja vaikuttavan elintapaohjauksen toteutumista on ammattilaisten osaamisen edistäminen. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toteutettiin elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus, joka kattoi seitsemän eri teemaan liittyvää osakoulutusta. Lisäksi heille järjestettiin koulutusta elintapaohjauksen kirjaamisesta ja toimenpidekoodien käytöstä potilastietojärjestelmässä. Koulutustoiminnan ohella ammattilaisille tuotetaan uutta materiaalia elintapaohjauksen toteuttamisen välineeksi sekä luodaan intraan elintapaohjauksen käsikirja.
Palveluiden saavutettavuuden edistämiseksi laajennettiin etäryhmätoimintaa perustamalla elintapaohjauksen etäryhmä. Elintapaohjauksen etäryhmä on matalan kynnyksen palvelu asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutokseen. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa kahden viikon välein terveydenhuollon ammattilaisten vetämänä.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto)
Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä.
Toiminnan kohderyhmänä ovat kaikki asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutoksen toteuttamiseksi. Ymmärrystä siitä, minkälaista tukea asiakkaat tarvitsisivat, on kerrytetty osallistamalla asiakkaita kohtaavia ammattilaisia kehittämistyöhön.
Koulutustoimintaa tulee jatkaa ja olemassa olevia materiaalia tulee jalkauttaa ammattilaisten käyttöön säännöllisissä tapaamisissa sekä monialaisen viestinnän keinoin. Etäryhmätoiminnan markkinointiin tulee panostaa ja siinä tulee hyödyntää laajasti kuntia ja muita sidosryhmiä.
Kansikuva
