Elintapaohjauksen kehittäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Elintapaohjauksen kehittämisen tavoitteena on edistää sitä, että asiakas saa laadukasta ja vaikuttavaa elintapaohjausta asuinpaikastaan riippumatta. Keinoina ovat ammattilaisten osaamisen edistäminen ja toimivat palveluketjut.
Toimintamallin nimi
Elintapaohjauksen kehittämisen tavoitteena on edistää sitä, että asiakas saa laadukasta ja vaikuttavaa elintapaohjausta asuinpaikastaan riippumatta. Keinoina ovat ammattilaisten osaamisen edistäminen ja toimivat palveluketjut.
Elintapaohjauksen kehittämistä ja yhtenäistämistä lähdettiin toteuttamaan monitasoisesti kohdentaen toimia niin ammattilaisiin, esihenkilöihin kuin asiakkaisiinkin.
Ratkaisutoimet:
- Ammattilaisten osaamisen edistämiseksi toteutettiin elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus, joka koostui seitsemän eri teeman osakoulutuksesta. Lisäksi heille järjestettiin kirjaamiskoulutusta ja elintapaohjaukseen liittyvien toimenpidekoodien käytöstä.
- Perustettiin Hyte-aamukahvit, jossa tuodaan esille ajankohtaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoja lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville Oma Hämeen, kuntien ja järjestöjen ammattilaisille.
- Luotiin elintapaohjauksen käsikirja Oma Hämeen intraan, joka sisältää toimintaohjeet ja ajankohtaiset materiaalit eri teemoista. Teemat:
- Liikunta ja luonto
- Mielen hyvinvointi ja päihteet
- Ravitsemus
- Uni ja palautuminen
- Kulttuuri
- Sosiaaliset suhteet ja osallisuus
- Arki ja toimeentulo
- Arjen turvallisuus
- Perustettiin eri toimialat yhdistävä elintapaohjauksen kehittäjäverkosto, jossa läpikäydään yhtenäisiä elintapaohjausprosesseja ja sovitaan jalkautustoimenpiteistä.
- Palveluiden saavutettavuuden edistämiseksi laajennettiin etäryhmätoimintaa perustamalla elintapamuutoksen etäryhmä | Innokylä. Elintapamuutoksen etäryhmä on matalan kynnyksen palvelu asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutokseen. Ryhmä kokoontuu verkossa kuusi kertaa kahden viikon välein terveydenhuollon ammattilaisten vetämänä. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja asiakkaan on mahdollista osallistua anonyyminä. Ryhmiä järjestetään neljästi vuodessa.
- Luotiin ylipainon hoitopolku aikuisväestölle. Hoitopolku on portaittainen aina matalan kynnyksen itse- ja omahoidon välineistä lihavuuden leikkaus- ja lääkehoitoon asti. Jokaisella portaalla on kuvattu kyseisen tason palvelut sekä kriteerit eri palveluille. Lisäksi hoitopolku sisältää hoitajan elintapakartoituksen, ohjeet palveluiden ohjaamiseen eri tilanteissa sekä hoitajan toteuttama elintapaohjaus.
- Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä teemoja on nostettu esiin mm. Voi hyvin Oma Hämeen-instagram ja facebook-tileillä. Sosiaalisessa mediassa on nostettu esiin kansallisia teemoja, kuten mielenterveyspäivä, maailman diabetespäivä tai ravitsemusviikkoa. Viestintä sisälsi myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden, kuten elintapamuutoksen etäryhmän ja liikuntaneuvonnan, markkinointia.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto)
Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä.
Toiminnan kohderyhmänä ovat kaikki asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutoksen toteuttamiseksi. Ymmärrystä siitä, minkälaista tukea asiakkaat tarvitsisivat, on kerrytetty osallistamalla asiakkaita kohtaavia ammattilaisia kehittämistyöhön. Lisäksi asiakkaat ovat saaneet mm. kertoa toiveitaan etäryhmien tapaamisten sisällöistä.
Elintapaohjauksen kehittämisen vaatimat henkilöstöresurssit toimenpiteittäin
- Elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus (osaamisen edistämisen asiantuntija, elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, ravitsemusterapeutti, ulkopuoliset puhujat)
- Hyte-aamukahvit (perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntija, elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, ravitsemusterapeutti, ulkopuoliset puhujat)
- Elintapaohjauksen käsikirjan luominen (elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, osallisuuskoordinaattori, sosiaalipalveluiden asiantuntija, lähisuhdeväkivallan asiantuntija)
- Elintapaohjauksen kehittäjäverkosto (elintapaohjauksen koordinaattori, erityisasiantuntija, ravitsemusterapeutit, terveydenhuollon johtoa, perhe- ja sosiaalipalveluiden edustaja)
- Elintapamuutoksen etäryhmä (elintapaohjauksen koordinaattori, ravitsemusterapeutti, avopalveluiden sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, NEET-palveluiden terveydenhoitajia)
- Ylipainon hoitopolku (elintapaohjauksen koordinaattori, ravitsemusterapeutti, endokrinologi, kehittäjälääkäri)
- Viestintä (elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, osallisuuskoordinaattori)
Elintapaohjauksen yhtenäistäminen vaatii niin toimintaa koordinoivien ja kehittävien kuin elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten sekä heidän esihenkilöidensä aikaa. Koordinaattorin työaikaa ja resurssia vaatii mm. viestinnän toteuttaminen, tapaamisten organisointi, koulutusten aikatauluttaminen ja markkinointi sekä materiaalin luominen. Palvelupolkujen luominen, elintapamuutosryhmien vetäminen ja kehittäjäryhmään osallistuminen edellyttää asiantuntijoiden aikaa (hoitajat, lääkärit, esihenkilöt, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit). Jalkautustyö vaatii ammattilaisten aikaa koulutuksiin osallistumisen muodossa. Esihenkilöiden rooli on merkittävä: jotta työskentelytavat jäävät pysyviksi toimintatavoiksi, vaatii se myös esihenkilöltä ajallista panostusta ja asian säännöllistä esilläpitoa sekä vaikutusten seurantaa.
Toimenpiteiden eri vaiheiden aikataulu
- Elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus 05-11/2024
- Hyte-aamukahvit alk. 09/2024
- Elintapaohjauksen käsikirja: työstämisen aloitus 10/2024, osajulkaisu 01/2025, lopullinen julkaisu 05/2025
- Elintapaohjauksen kehittäjäryhmä alk. 05/2024
- Elintapamuutoksen etäryhmä: alk. 03/2024, laajennus neljästi vuodessa tapahtuvaksi 01/2025
- Ylipainon hoitopolku: työstämisen aloitus 04/2024, julkaisu 03/2025
Jalkauttamissuunnitelma
- Jatkuvat elintapaohjauskoulutusten toteuttaminen ja tallenteiden jakaminen
- Puheenvuorot eri sisäisissä työryhmissä ja verkostoissa
- Säännölliset tapaamiset elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten kanssa
- Ylipainon hoitopolkuun integroitujen mittareiden seuranta
- Monialaisen viestintä (verkkosivut, some, intra, blogit, uutisjutut)
- Yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa
- Säännöllinen datan seuranta ja hyödyntäminen päätöksenteossa
Toimintamallien jalkautustyö on vasta alkuvaiheessa ja isossa organisaatiossa se, että viesti saavuttaa kaikki kohderyhmät, vie aikaa. Toimintamallien jääminen pysyviksi käytänteiksi kestää useita vuosia, se edellyttää johdon sitoutumista ja ammattilaisten halua muuttaa toimintatapojaan. Asiakkaiden terveydentilan muutos on myös hidas prosessi, jota ei ole mahdollista lyhyellä aikavälillä todentaa.
Kansikuva
