Helposti lähelläsi - hyvinvointiryhmä: osallistava ryhmämuotoinen palveluohjausmalli ikäihmisille
Kainuun HYTE- ja SOTE-asiantuntijoiden ja alueen ikäihmisten yhdessä Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon kanssa kehittämä kokonaisvaltainen ja ikäihmisiä osallistava ryhmätoimintamalli, jonka taustalla ovat Itä-Suomen yliopiston PROMEQ- hankkeen kokemukset.
Oivalla ja ymmärrä
Yhteiskehittäminen toteutettiin Kainuussa, jossa on sekä kasvava kaupunkialue (Kajaani) että pitkien välimatkojen maaseutualueita. Pitkät välimatkat asettavat suuren haasteen ikääntyneiden hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiselle ja alueelliselle saatavuudelle ja saavutettavuudelle. Todettiin, että väestörakenteen alueellisten erojen vuoksi tarvitaan suunnittelua eri alueiden erityispiirteet huomioiden. Tärkeää oli huomioida, kuinka palveluja voidaan muuttaa vastaamaan ikääntyneiden tarpeita.
Tähän tarpeeseen Kainuun HYTE- ja SOTE-asiantuntijat ja alueen ikäihmiset yhdessä Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon tutkimusryhmän kanssa kehittivät kokonaisvaltaisen ja ikäihmisiä osallistavan ryhmämuotoisen palveluohjauksen toimintamallin Itä-Suomen yliopiston PROMEQ- hankkeen pohjalta (kts liite). Toimintamallin kehittämisessä huomioitiin myös v. 2020 päättyneen Kainuun HyVo (hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit ja ryhmätapaamiset) -toimintamallista saadut kokemukset.
Kainuun soten vanhuspalveluissa on tehty hyvinvointia tukevia ja ennakoivia kotikäyntejä ja tapaamisia (HyVo -toimintamalli). Tarkoituksena oli kartoittaa vanhuspalvelujen ulkopuolella olevien, yli 75-vuotiaiden kainuulaisten toimintakykyä ja palvelutarvetta. Alkutilanteessa Kainuun HyVo -toimintamalli eli +75-vuotiaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit ja vuosittaiset ryhmätapaamiset oli päätetty lopettaa. Lopettamisen syynä oli ikääntyneiden palvelujen ulkopuolella olevien ikäihmisten tavoittamisen pulmat ja siitä johtuen palvelujen huono vaikuttavuus.
Helposti lähelläsi - hyvinvointiryhmämallin avulla pyrittiin ratkaisemaan palvelujen ulkopuolella olevien ikäihmisten tavoitettavuutta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävään toimintaan pääsemistä ennaltaehkäisyn näkökulmasta.
Toimintamallin kehittäminen liittyi Kainuun kuntien ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) sopimukseen, että kuntayhtymä yhteistyössä jäsenkuntiensa kanssa 1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, 2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja sekä 3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta.
Yhteiskehittämiseen osallistui:
- +70-vuotiaita kainuulaisia eri kunnista: kokemustiedon tuottaminen toimintamallin kehittämiseksi
- Kainuun sote: Helposti lähelläsi -(HELLÄ) -hankkeen työntekijät: yhteiskehittämisen koordinointi, suunnittelu ja toteutus
- Kainuun soten ja kuntien ikääntyneiden palveluissa toimivia johtajia ja asiakastyöntekijöitä: tiedon tuottaminen toimintamallin kehittämiseksi, projektiryhmätyöskentely, fasilitiointi ja tiedonkeruu työpajoissa, tiedontuottaminen toimintamallin pilotoinnissa
- Kainuun eläkeläis- ja potilasjärjestöjen sekä vanhusneuvostojen edustajia: kokemustiedon tuottaminen toimintamallin kehittämiseksi, fasilitointi ja tiedonkeruu työpajoissa, tiedontuottaminen toimintamallin pilotoinnissa
- Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon tutkimusryhmä: yhteiskehittämisen koordinointi, suunnittelu ja toteutus, tutkimustiedon keruu ja analysointi, raportointi, politiikkasuosituksen valmistelu, koulutuspaketin tuottaminen ja kouluttaminen
+70-vuotiaita kainuulaisia tavoittava ryhmämuotoinen palveluohjausmalli, joka tukee kotona asumista, ohjauksen, neuvonnan ja tiedon saamista sekä yhteisöllistä, vertaistukeen pohjautuvaa yhdessä tekemistä ja virkistystä. Yhtieskehittämisellä tavoiteltiin uutta, Kainuuseen sovellettavaa ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää toimintamallia, joka on vaikuttavaa ja hyödyllistä sekä asiakkaiden, että sote-, ja hyte-palvelujen näkökulmasta.
Yhteiskehittämisessä (tiedonkeruu, analysointi, tulokset ja tuotokset) sovellettiin ao. yhteiskunnan sosiaalisen laadun osatekijöitä ja vaikuttavuusindikaattoreita. Lähtökohtana oli tietoisuus siitä, että mitä parempi on yhteiskunnan sosiaalinen laatu, sitä parempi on asukkaiden hyvinvointi
Yhteiskunnan sosiaalisen laadun viitekehyksessä ihmisten hyvinvointi syntyy yhteiskunnan järjestelmätason ja ihmisten elämismaailman välisessä vuorovaikutuksessa. Yhtäältä yhteiskunnan rakenteet määrittävät ihmisen toimijuuden tilaa, toisaalta ihmisen omat tiedot, taidot ja muut voimavarat määrittävät hänen kykyään tarttua tilaisuuksiin ja selvitä vastoinkäymisistä. Sosiaalisen laadun viitekehyksessä ihmisten hyvinvointi koostuu fyysisestä terveydestä ja toimintakyvystä, psyykkisestä hyvinvoinnista ja mielenterveydestä, sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksesta, terveellisestä ja toimivasta asuin- ja elinympäristöstä, riittävästä toimeentulosta sekä pääsystä tarvittaviin palveluihin kuten julkiseen liikenteeseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä mielekkäisiin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin toimintoihin.
Sosiaalisen laadun ulottuvuudet, sosioekonominen turvallisuus, sosiaalinen valtaistuminen, sosiaalinen osallisuus ja yhteiskunnan eheys (koheesio) ovat eri tavoin suorassa yhteydessä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Mikäli halutaan vahvistaa ihmisten omaa toimijuutta hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitämisessä ja edistämisessä, tulee materiaalisten, tiedollisten ja motivaatiotekijöiden lisäksi kiinnittää huomiota myös valtaistumiseen, osallisuuteen ja yhteiskunnan eheyteen hyvinvoinnin perustekijöinä. Nämä sosiaalisen laadun tekijät ovat monimutkaisessa vuorovaikutuksessa keskenään edistäen ja vähentäen mahdollisuuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Yhteen tekijään vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös toisiin.
Mittaamisen suunnitteluvaiheessa sovittiin kokeiltaviksi em. sosiaalisen laadun vaikuttavuusindikaattorit:
- SOSIOEKONOMINEN TURVALLISUUS: työmarkkina-asema (toimeentulon turvallisuus), tulojen riittävyys, terveyspalvelujen riittävyys, sosiaalipalvelujen riittävyys, toimeentulotuen riittävyys, tyytyväisyys asumiskustannuksiin
- SOSIAALINEN VALTAISTUMINEN: koulutustaso, kyvykkyys ja toimintamahdollisuudet, elintapojen terveellisyys, osallistumien terveyden edistämisen toimintaan, riittävä tieto palveluista
- SOSIAALINEN OSALLISUUS: työmarkkinaosallisuus, yksinäisyys, syrjintä, äänestysaktiivisuus, osallistuminen järjestö- ym. toimintaan, tyytyväisyys vapaa-ajan palveluihin
- YHTEISKUNNALLINEN EHEYS / KOHEESIO: luottamus toisiin ihmisiin, luottamus julkiseen valtaan, toisten auttaminen
Vaikuttavuusindikaattoreiden pohjalta laadittiin asiakaskyselyt, jotka koottiin Helposti lähelläsi - +70-vuotiaiden hyvinvointiaamupäivään sekä Kajaanin ja Hyrynsalmen pilottiryhmiin osallistuneilta ikäihmisiltä (kts. liite).
Kuva
Kuva
Yhteiskehittämisen toteutus esitetään"Kuvaa ja jaa" -osiossa
Asiakasymmärryksen saamiseksi +70-vuotiaille kainuulaisille järjestettiin Helposti lähelläsi -hyvinvointiaamupäivä kaikissa Kainuun kunnissa Puolankaa lukuun ottamatta. Hyvinvointiaamupäivästä informoitiin paikallislehdissä, kuntien eri tiedotuskanavien ja sosiaalisen median kautta. Yhteiskehittämisen menetelminä käytettiin sidosryhmien ja ikäihmisten yhteisiä työpajoja, jotka koronapandemian vuoksi järjestettiin hybridimallilla (sekä Teamsin että kasvokkain osallistuminen Kainuun eri kunnissa). Työpajat järjestettiin kunnantalojen kokoustiloissa ja niistä otettiin yhteys Teams -sovelluksella Itä-Suomen yliopistolle. Työpajoja ohjasivat eri kunnista, Kainuun sotesta ja Kainuun ammattikorkeakoulusta tulleet vapaaehtoiset fasilitaattorit (12 henk.) Heidät oli valmennettu työpajan ohjaamiseen Itä-Suomen yliopiston puolesta.
Työpajoihin osallistui noin 70 kainuulaista, jotka yhdessä fasilitaattoreiden tuella määrittelivät sekä keskeisiä hyvinvointiin ja terveyteen liittyneitä haasteita että voimavaroja. Lisäksi he vastasivat hyvinvointikyselyyn, jossa koottiin tietoa 70 vuotta täyttäneiden kainuulaisten kokemuksista, ajatuksista ja ideoista toimintamallin kehittämiseen. Kysely pohjautui paitsi yhteiskunnan sosiaalisen laadun (kts edellä) teoriaan, myös WHO:n koetun elämänlaadun teoriaan (kuva alla)
Kootun tiedon pohjalta identifioitiin keskeiset puutteet ja voimavarat kainuun ikääntyneiden terveydessä, elintavoissa, elinoloissa ja hyvinvoinnissa. Ikäihmisten lisäksi yhteiskehittämiseen osallistui Kainuun soten, ikääntyneiden palvelujen ja kolmannen sektorin organisaatioiden toimijoita. Määrittelyn ja ikäihmisiltä kootun hyvinvointikyselyn lähtökohtana käytettiin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin teoreettista viitekehystä.
Tiedon pohjalta analysoitiin keskeiset ikääntyneiden hyvinvointia heikentävät ja vahvistavat tekijät, jotka toimivat taustatietona Helposti lähelläsi - hyvinvointiryhmämallin pilotoinnille. Toimintamallia kokeiltiin neljän kuukauden ajan yhdessä Kajaanin ja Hyrynsalmen ikäihmisten, kolmannen sektorin kansalaisjärjestöjen, ikääntyneiden palveluohjauksen, ammattikorkeakoulun edustajan ja tutkijoiden yhteistyönä.
Yhteiskehittämisprosessin päätteeksi järjestettiin Kainuun Hyte-toimijoiden ja ikäihmisten yhteinen kokoontuminen/ työpaja toukokuussa -22 hybridikokoontumisina kunnissa. Tilaisuudessa kuultiin hyte-toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä ja Kainuun hyvinvointialueen valmistelutyöstä. Lisäksi esitteltuun yhteiskehittämisen pohjalta Helposti lähelläsi -+70-vuotiaiden ryhmämuotoisen palveluohjasmalli ja politiikkasuositukset. Lopuksi keskusteltiin pienryhmissä politiikkasuosituksen teemoista ja toimenpide-ehdotuksista fasilitaattoreiden johdolla. Fasilitaattorit kokosivat keskustelujen päälinjat, jotka osaltaan vahvistivat aikaisempaa yhteiskehittämisessä saatua ikäihmisten kokemusta kotona asumiseen, digitaalisten palvelujen saavutettavuuteen ja liikenneyhteyksiin liittyen. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 94 ikäihmistä, kuntien sote-edustajaa ja hyvinvointikoordinaattoria.
Kuva
Kuvittele ja kokeile
Yhteiskehittämisessä kokeiltiin ja sovellettiin Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon PROMEQ -hankkeessa kehitettyä osallistavan ryhmämuotoisen palveluohjauksen mallia kainuulaisten ikäihmisten kanssa.
1. TYÖPAJA
Ikääntyneiden parissa toimivien sidosryhmien työpajaan kutsuttiin laajasti Kainuun sosiaali-, terveys-, hyvinvointi- ja kulttuurialojen toimijoita kunnista, järjestöistä ja oppilaitoksista sekä eri tahoilta, missä tehdään työtä ikäihmisten hyvinvoinnin hyväksi.
Ennen työpajaa yhteiskehittämisen projektiryhmän jäsenet (N=13) pohtivat seuraavia kysymyksiä:
- Millaisena näet ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisen keskeiset tarpeet Kainuussa?
- Millaiset olisivat mielestäsi keskeiset ratkaisut ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen?
- Keitä tarvitaan/ketkä ovat avainhenkilöitä näiden ratkaisujen saamiseen Kainuussa?
Työpajaan ilmoittautuneet (N=38) vastasivat seuraaviin ennakkokysymyksiin:
- Millaisena näet ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisen keskeiset tarpeet Kainuussa?
- Millaiset olisivat mielestäsi keskeiset ratkaisut ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen? Keitä tarvitaan/ketkä ovat avainhenkilöitä näiden ratkaisujen saamiseen Kainuussa?
Tehtävien pohjalta luotiin kolme, toisiinsa nähden sisäkkäistä ja päällekkäistä teemaa:
- ikääntyneiden palvelut,
- ikääntyneiden arki ja asuminen sekä
- ikääntyneiden hyvinvointi ja toimintakyky
Ikääntyneiden palveluja, hyvää arkea ja asumista sekä hyvinvointia ja toimintakykyä edistävää toimintaa haluttiin mahdollistaa ja toteuttaa laaja-alaisesti yhteistyössä eri tahojen ja toimijoiden kanssa. Näitä olivat:
- Kuntien ja soten ja maakunnan päättäjät ja viranomaiset;
- sosiaali- ja terveyssektorin palvelut ja ammattilaiset: tulosaluerajojen ylittäminen;
- 3. sektori: yhdistykset, järjestöt, seurakunnat, vertaiset ja vapaaehtoiset, vanhus- ja vammaisneuvostot;
- liikunta-, kulttuuri-, ja sivistyspalvelut ja ammattilaiset;
- ikäihmiset itse, perhe, omaiset ja ystävät;
- harrasteiden ja palvelujen tuottajat;
- kansalaisopisto;
- oppilaitokset;
- yrittäjät ja yritykset;
- hankkeet.
2. TYÖPAJA
+70-vuotiaille kainuulaisille järjestettiin Helposti lähelläsi -hyvinvointiaamupäivä kaikissa Kainuun kunnissa Puolankaa lukuun ottamatta. Hyvinvointiaamupäivästä informoitiin paikallislehdissä, kuntien eri tiedotuskanavien ja sosiaalisen median kautta. Työpajoihin osallistui noin 70 kainuulaista, jotka pohtivat, millaisia hyvinvointia tukevia tai estäviä asioita heidän arjessaan on ja miten hyvinvointia voisi tukea ja ylläpitää.
Työpajat järjestettiin erilaisissa kunnantalojen kokoustiloissa ja niistä otettiin yhteys Teams -sovelluksella Itä-Suomen yliopistolle. Työpajoja ohjasivat eri kunnista, Kainuun sotesta ja Kainuun ammattikorkeakoulusta tulleet vapaaehtoiset fasilitaattorit (12 henk.) Heidät oli valmennettu työpajan ohjaamiseen Itä-Suomen yliopiston puolesta.
Sidosryhmätyöpajan tapaan +70-vuotiaiden keskusteluissa korostuivat arkeen ja asumiseen, palveluihin sekä terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvät asiat. Työpajan tulokset esitetään ao kuvassa WHO:n koetun elämänlaadun ja yhteiskunnan sosiaalisen laadun näkökulmista.
Kuva
Kuva
Toimintamallin alkuideaksi valittiin Itä-Suomen yliopiston PROMEQ- hankkeessa kehitetyn osallistavan ryhmämuotoisen palveluohjauksen toimintamallin edelleen kehittäminen vastaamaan kainuulaisten ikääntyneiden tarpeisiin (kts. kuva).
Kuva
Helposti lähelläsi -hyvinvointiryhmien pilotointi Kajaanissa ja Hyrynsalmella elokuu - joulukuu 2022:
Elokuu:
- hyvinvointiryhmän markkinointi ja osallistujien rekrytointi: ikääntyneiden asiakasohjaus, aikuissosiaalityö, esitteet ja ilmoitukset,
- ryhmänohjaajien rekrytointi: soten ikääntyneiden palveluohjaus, ammattikorkeakoulu, kuntien vapaa-aika - ja liikuntatoimi, eläkeläisjärjestöt
- ryhmänohjaajien valmennus arviointitiedon keruuseen kokeilun aikana: tapaamiskohtaiset tiedot, itsearviointi
Syyskuu - marraskuu:
- ryhmätoiminnan käynnistäminen Kajaanissa ja Hyrynsalmella
- ryhmätapaamisten sisältöjen suunnittelu osallistujien toiveiden ja tarpeiden pohjalta (osallistavuus): asiantuntijavieraiden, vierailujen ym. sopiminen tarpeiden pohjalta
- osallistujien hyvinvointikyselyjen kokoaminen lähtötilanteessa (liite)
- ryhmänohjaajien kuukausittaiset Teams-tapaamiset tutkijan johdolla: tiedonkeruun koostaminen, kuulumisten vaihto, vertaistuki, ohjaus ja neuvonta
- pilottiryhmien tapaamiset n. 2xkk suunnitelmien mukaisesti Kajaanissa ja Hyrynsalmella
Joulukuu:
- pilottiryhmien viimeiset tapaamiset, yhteinen lopputapaaminen Teamsin välityksellä joulun alla
- osallistujien hyvinvointikyselyjen kokoaminen lopputilanteessa
- ryhmänohjaajien ja tutkijan kasvokkainen lopputapaaminen: yhteinen prosessin loppuarviointi ja yhteenveto pilotista
Kokeilun /pilotoinnin tavoitteena oli testata PROMEQ- toimintamallin soveltuvuutta ja muunneltavuutta +70-vuotiaille kainuulaisille.
TILAT JA SAAVUTETTAVUUS: Ryhmätapaamisten järjestelyissä tärkeiksi osoittautuivat myös toiminnalliset tilat, joissa esteettömyys, kuuluvuus ja IT-tekniikka toimivat hyvin. Mikäli ryhmiin olisi osallistunut ikäihmisiä kauempaa haja-asutusalueilta, olisivat kuljetus-/kulkemisasiat olleet myös tärkeitä.
RYHMÄOHJAAJIEN TYÖPARIMALLI: Ryhmien ohjaamisessa kahden ohjaajan työparimalli osoittautui toimivaksi. Työpareina Hyrynsalmella olivat ikääntyneiden palveluohjaaja ja ammattikorkeakoulun edustaja ja Kajaanissa eläkeläisjärjestöjen edustajat ja kunnan liikuntatoimen edustaja. Lisäksi HELLÄ -hankkeen projektitoimijat tukivat ryhmäohjaajia esimerkiksi tilojen, kahvitarjoilujen ja asiantuntijavierailujen järjestelyissä ja osallistuivat myös Kajaanin ryhmätoimintaan tarpeen mukaan.
RYHMÄOHJAAJIEN VALMENNUS: Molemmat pilottiryhmät käynnistyivät ja päättyivät samanaikaisesti. Tämä helpotti yhteiskehittämisprosessin etenemistä esimerkiksi siten, että ryhmäohjaajien kuukausittaiset valmennukset pystyttiin järjestämään oikea-aikaisesti molemmilla pilottipaikkakunnilla. Valmennusta pidettiin tärkeänä, sillä siinä ryhmäohjaajat saivat reflektoida kokemuksiaan yhdessä ja koota kertynyttä tietoa yhdessä tutkijan kanssa. Ohjaajien valmennusta pidettiin hyvänä rakenteena tällaisessa toimintamallissa.
VIESTINTÄ- JA ILMOITTAUTUMISKÄYTÄNNÖT: Hyvinvointiryhmistä tiedotettiin ikääntyneiden asiakasohjauksen ja aikuissosiaalityön kautta, jotta mukaan olisi saatu heikoimmassa asemassa olevia ikääntyneitä. Pilottiryhmien tiiviin aikataulun vuoksi tämä olisi kuitenkin vaatinut runsaasti enemmän aikaa. Parhaiten osallistujia tavoitti järjestöviestintä. Tämä saattoi vaikuttaa siihen, että osallistujat olivat aktiivisia ja monessa toiminnassa mukana olevia ikäihmisiä. Ensimmäiseen ryhmätapaamiseen mennessä Hyrynsalmelle ei ollut ilmoittautunut yhtään osallistujaa, mutta heitä tuli ilmoittautumatta neljä ja myöhemmin yhteensä kuusi osallistujaa. Kajaanin ryhmään osallistujia oli aluksi 10 mutta lopulta ryhmässä oli 16 osallistujaa. Opimme tästä, että ikääntyneet ihmiset eivät välttämättä ilmoittaudu etukäteen vaan tulevat paikalle tunnustellen. Opimme myös, että pienellä maaseutupaikkakunnalla osallistujat olivat toisilleen entuudestaan muista harrasteryhmistä ym. tuttuja, mikä helpotti ryhmäytymistä. He myös kutsuivat muita ystäviään mukaan ryhmätoimintaan sen käynnistymisen jälkeen.
MONIPUOLINEN NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TARVE: Kajaanin hyvinvointiryhmä kokoontui syys-joulukuussa kuusi kertaa. Osallistujat toivoivat ja saivat tietoa sote-uudistuksesta, hyvinvointipalveluista, uuden keskussairaalan toiminnasta, Oma sote-palvelusta, etäasioinnista, turvallisuudesta (esim. turvallinen kaatuminen) ja palveluohjauksesta. Ryhmän osallistuminen oli aktiivista, myös paikoin kriittistä erityisesti sote-palveluja ja sairaalan toimintoja kohtaan.
RYHMÄYTYMINEN: Hyrynsalmen hyvinvointiryhmä syys-joulukuussa viisi kertaa. Ryhmän osallistujat olivat aktiivisia, monessa muussakin toiminnassa olevia ja toisilleen entuudestaan tuttuja ikäihmisiä. Tämä saattoi vaikuttaa siihen, että osallistujat ryhmäytyivät nopeasti. He järjestivät kulttuuri- ja kylpyläretken ryhmätapaamisten ulkopuolella paitsi itselleen, myös muille Hyrynsalmen ikääntyneille ihmisille. Osallistujat saivat tietoa muistisairauksista, kotihoidon palveluista, pitkäaikaishoidon maksuista, omaishoidon tuesta sekä ravitsemuksesta ja lääkkeistä. Kritiikkiä esitettiin Hyrynsalmen vähäisistä palveluista, huonokuntoisten ikäihmisten kotihoidosta ja digipalveluista, jotka eivät ole kaikille ikääntyneille saavutettavia. Ryhmä kävi yhdessä kuntosalilla kunnan vapaa-aikasihteerin ohjaamina, saaden samalla tietoa fyysisen kunnon ylläpidosta, osteoporoosista ja ikääntyneille soveltuvista harjoitteista.
RYHMÄTOIMINTA TAVOITTI AKTIIVISIA JA HYVÄKUNTOISIA IKÄIHMISIÄ, JOTKA HYÖTYIVÄT ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ NEUVONNASTA, OHJAUKSESTA JA VERTAISTUESTA: Helposti lähelläsi -hyvinvointiryhmämalli tavoitti erityisesti aktiivisia ja toimintakyvyltään hyvässä kunnossa olevia +70-vuotiaita. Tämä poikkesi PROMEQ- toimintamallista, jossa osallistujat olivat yksinäisiä ja monenlaista apua tarvitsevia ikääntyneitä. Kainuussa kehitetty toimintamalli on siten luonteeltaan ennaltaehkäisevä ja palvelee niitä ikääntyneitä, jotka tarvitsevat paljon esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja ja digitaalisia palveluja koskevaa tietoa, hyötyvät vertaistuesta ja ovat aktiivisia vaikuttajia omissa lähiverkostoissaan.
Yhteiskehittämisen tuloksena ja Itä-Suomen yliopiston PROMEQ- hankkeen pohjalta muodostettiin Helposti lähelläsi - hyvinvointiryhmämalli +70-vuotiaille.
Toimintamallin tavoitteena on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen osallistivasti ja tarvelähtöisesti sosiaalisen tuen, ohjauksen ja toiminnallisuuden keinoin.
Keskeistä hyvinvointiryhmässä:
- ryhmissä 6-8 osallistujaa, kerrallaan, +70-vuotiaita
- noin viisi tapaamista neljän kuukauden aikana
- tuetaan elämänlaatua ja hyvinvointia
- suunnitellaan tapaamisten sisällöt osallistujien toiveiden mukaisesti
- viihdytään ja virkistäydytään
Ohjaus ja neuvonta: tietoa palveluista, hyvinvointia ja terveyttä
Tuen saaminen: kuulumisia, keskustelua, kokemusten jakoa
Yhdessä tekeminen: tutustumisvierailuja, retkiä, yhdessäoloa
Ryhmien ohjaajat:
- sote- ja kuntatoimijat, esim. ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus, liikunta- ja kulttuuritoimen edustajat
- järjestötoimijat
- oppilaitosten toimijat
Ulkopuoliset asiantuntijat:
- sote- ja hyte-toimijoiden ja -palvelujen edustajat, KELA, järjestöt, seurakunnat, yritykset, oppilaitokset ym.
VAIKUTTAVUUSINDIKAATTOREIDEN VALINTA:
Sosiaalisen laadun vaikuttavuusindikaattoreista (kts. MUUTOKSEN MITTAAMINEN) ikäihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia mittaaviksi indikaattoreiksi täsmentyivät seuraavat:
SOSIOEKONOMINEN TURVALLISUUS: Toimeentulon turvallisuus ja tulojen riittävyys, terveys- ja sosiaalipalvelujen riittävyys ja iäkkään tyytyväisyys
SOSIAALINEN OSALLISUUS: Yksinäisyys, syrjintä, osallistuminen järjestö- ym. sosiaaliseen toimintaan, tyytyväisyys vapaa-ajan palveluihin
SOSIAALINEN VALTAISTUMINEN: Kyvykkyys ja toimintamahdollisuudet, elintapojen terveellisyys, osallistuminen terveyden edistämisen toimintaan, riittävä tieto palveluista
YHTEISKUNNALLINEN KOHEESIO (EHEYS): Luottamus toisiin ihmisiin, luottamus julkiseen valtaan ja toisten auttaminen.
Kuva
Kuva
Kainuussa yhteiskehitetty Helposti lähelläsi - hyvinvointiryhmämalli +70 -vuotiaille mallinnettiin ja yhdistettiin Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon kokoamaan politiikkasuositukseen. Politiikkasuositus yhdessä Helposti lähelläsi - hyvinvointiryhmämallin kanssa jaettiin HELLÄ-hankkeen ohjausryhmälle, Kainuun yhtymähallitukselle, aluehallitukselle/-valtuustolle sekä kuntien hyte-koordinaattoreille. Julkaisu löytyy Vaikuttavuuden talon sivuilta osoitteesta https://sites.uef.fi/vaikuttavuuden-talo/julkaisut/
Yhteiskehittämisen eli sidosryhmä- ja +70-vuotiaiden työpajojen sekä Helposti lähelläsi -hyvinvointiryhmistä analysoidun tiedon pohjalta keskeiset ikääntyneiden hyvinvointia heikentävät tekijät Kainuussa olivat:
- Kotona asumiseen liittyvien, ei-hoidollisten, palvelujen epätasa-arvoinen saatavuus
- Sähköisten/digitaalisten sote-palvelujen käyttämiseen liittyvän osaamisen ongelmat ja epätietoisuus palvelujen saamisessa
- Osallisuutta tukevan toiminnan puuttuminen, esimerkiksi harrastukset, kulttuuri, ryhmä- ja vertaistoiminta
- Osallisuutta tukevaan toimintaan pääseminen liikenneyhteyksien puutteen vuoksi esim. oman auton välttämättömyys
- Epätasa-arvoiset mahdollisuudet elämän, asumisen ja palvelujen saamiseen pitkien välimatkojen takia,
- Epätasa-arvoiset mahdollisuudet päästä palveluihin ja osallistua terveyttä edistävään toimintaan ja kapasiteetin käyttämiseen itsensä ja yhteiskunnan hyväksi hyvinvointia tukevilla tavoilla
- Kokemus ikääntyneisiin kohdistuvista kielteisistä asenteista
- Epäluottamus ikääntyneiden palveluja koskevaan resurssointiin ja pitkien välimatkojen maaseudun palveluihin ja infran hoitoon
Tulokset tiivistettiin
- ikäihmisten kotona asumista,
- digitaalisten palvelujen ja osallistavan toiminnan saatavuutta ja saavutettavuutta sekä
- ikäihmisten vaikuttamisen mahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä koskeviin päätuloksiin.
Ratkaisuina hyvinvointia heikentäviin tekijöihin esitettiin
- osallistavan, ryhmämuotoisen palveluohjauksen järjestämistä,
- julkisten kulkuyhteyksien kehittämistä pitkien välimatkojen maakunnassa ja
- hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen järjestämiä, säännöllisiä ikäihmisten kokoontumisia. Vaikuttavuuden arviointiin esitettiin yhteiskunnan sosiaalisen laadun mallia systemaattisen tiedonkeruun pohjaksi.
KOULUTUSKOKONAISUUS
Yhteiskehittämisprosessin päätteeksi HELLÄ -hanke yhdessä Vaikuttavuuden talon kanssa järjesti kolmen koulutusaamupäivän kokonaisuuden sote- ja kuntatoimijoille syys-lokakuussa 2022. (kts kuva)
Kuva
