HTA-hoitaja ( hoidon tarpeen arviointi hoitaja)-etäpsykiatri - toimintamalli
Toimintamalli nopeuttamaan hoitoon pääsyä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Toimintamalli tuo yhtenäisen tavan hoidon tarpeen arviointiin ja konsultaatio-käytänteisiin.
Hoitotakuu kiristyy ja se koskee myös mielenterveys- ja päihdepalveluja. Samalla puhutaan jo "mielenterveyspandemiasta" eli psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet ja päihteiden käyttö moninaistunut. Erilaiset kriisit, kuten korona, Ukrainan sota ja ilmastonmuutos, ovat lisänneet ahdistuneisuutta ja hoitoon hakeutumisen kynnys on madaltanut. Yritysten konkurssit ovat lisääntyneet ja Kelan tilastoissa on nähtävissä mielenterveyssyistä sairauslomien ja eläköitymisen kasvu. Nuorten aikuisten lisääntynyt uupuminen ja ahdistuneisuus on havaittavissa, samoin muuttunut työkulttuuri hektisyydellään ja muilla paineillaan on lisännyt työuupumusta ja siihen liittyvää hoitoa vaativaa masennusta.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut ( Miepä) ovat integroituja palveluja P-K:n hyvinvointialueen ( Siun sote) perusterveydenhuollossa. Siun soten toiminta-alue on jaettu eteläiseen, keskiseen, läntiseen ja pohjoiseen alueeseen. Miepä- työryhmiä on näillä alueilla kaikkiaan 19. Työryhmiin saapuu uusia asiakkaita sosiaalitoimesta ja perusterveydenhuollon muista yksiköistä potilastietojärjestelmän Mediatrin työviesti-kansion kautta tai erikoissairaanhoidosta ja Siun soten ulkopuolelta sanoma-kansion kautta. Työviesti- ja sanomakansioihin tulee myös paljon sellaisia selviteltäviä tai väärään paikkaan ohjautuneita viestejä ja lähetteitä, joiden käsittely vie aikaa. Työryhmillä on ollut erilaisia toimintatapoja työviesti- ja sanomakansioiden käsittelyyn. Näistä esimerkkejä ovat käsittelyfrekvenssi ( 1- 7 x viikossa), käsittelytapa ( tiimi/ jollekin työntekijälle sovittu tehtävä /vaihtuva käsittelijä viikottain), erilaiset hoidon tarpeen arvion tekemisen ja kirjaamisen käytännöt, ns. jonoon jättämisen ja asiakkaaseen yhteydenoton käytännöt. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut myös hoitoon pääsyn nopeuteen ja tasalaatuisuuteen. Tiimikäsittelystä poissiirtyminen vahvistaa myös asiakkaan tietosuojaa ja yksityisyyttä.
Asiakas voi myös itse hakeutua hoitoon keskitetyn puhelinpalvelun kautta soittamalla hoitokoordinaattorille, joka tekee hoidon tarpeen arvion ja järjestää asiakkaan hoidon hänelle tarpeellisella ja soveltuvalla tavalla. Hoitokoordinaattoreina työskentelee 4 sairaanhoitajaa ( 1.1.2024 alkaen 5 sairaanhoitajaa), puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 8- 15.30 ja hoitokoordinaattorit vastaavat koko maakunnan miepän puhelinpalvelusta. Hoitokoordinaattorit voivat myös itse tarjota ohjattua omahoitoa (1-3 etävastaanottoa) ja hoitaa asiakkaan "kerralla haltuun"-toimintaperiaatteella. Asiakkaalla on myös mahdollisuus varata yhteydenottopyyntö suoraan vastaanottohoitajalta verkkoajanvarauksen kautta. Tuolloin kyseinen hoitaja tekee hoidon tarpeen arvion ja ja järjestää tarvittaessa jatkohoidon.
Kehittämistyöllä pyritään tasalaatuistamaan ja nopeuttamaan asiakkaan hoitoonpääsyä luomalla yhtenäinen toimintamalli työviestien ja sanomien käsittelyyn ja hoidon tarpeen arviointiin. Hoitokoordinaattoreilla ei ole ollut aeimmin lääkärin konsultaatiomahdollisuutta työnsä tueksi, minkä uusi toimintamalli tulee nyt mahdollistamaan. Asiakkaan hoidon alkamisen nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi HTA-hoitajalla on tukenaan psykiatrin tai terveysaseman lääkärin konsultaatiomahdollisuus ja tämä laajenee koko hoitokoordinaattorityöhön.
Asiakkaalle jää edelleen mahdollisuus hakeutua itse hoitoon hoitokoordinaattorin puhelinpalvelun tai verkkoajanvarauksen kautta.
Kuva
Kehittämistyöhön projektisuunnittelijan tehtävään kutsuttiin psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka työtehtävä ennen Tulsote-hanketta oli hoitokoordinaattorina. Hänellä on pitkä ja monipuolinen työkokemus mielenterveys-ja päihdetyön eri tehtävistä sekä niihin liittyvistä toiminnallisista kehittämistehtävistä. Tukena toimintamallin kehittämisessä on hankkeessa työskentelevä tiimivastaava/projektiasiantuntija, jolla on mielenterveys-ja päihdepalvelujen vastaanottotyön lisäksi kokemusta myös hoitokoordinaattorityöstä miepä-palvelujen puhelinpalvelussa.
Tiivistä yhteistyötä tehtiin kaikkien miepä-työryhmien kanssa alusta alkaen. Mallin pilotointi tehtiin yksikkö kerrallaan mukaan ottaen. Projektisuunnittelija oli säännöllisesti mukana tiimipalavereissa, ja jo ennen pilotoinnin alkamista ko. yksikössä. Malli esiteltiin yksikölle, sovittiin toiminta- ja seurantatavat, keskusteltiin esiin nousevista kysymyksistä. Tuloksia esiteltiin hoitoonpääsyn raporttien ja pilotoinnissa käytetyn seurantataulukon avulla. Exelillä ylläpidetyllä seurantataulukolla pyrittiin osoittamaan työyksikössä säästynyttä ajankäyttöä, sekä seuraamaan saapuvien työviestien ja sanomien määrää ja mitä niille tapahtui, esimerkiksi sitä, miten asiakkaat saivat vastaanottoaikoja yksikössä tai miten paljon työviestejä ja sanomia käsittelevä HTA-hoitaja pystyi hoitamaan itse asiakkaan asiaa ilman, että tämä ohjautui lainkaan vastaanottohoitajalle.
Hankkeeseen ei valitettavasti saatu rekrytoitua psykiatria, joka olisi ollut HTA-hoitajan työparina. Lääkärin kosultaatiomahdollisuus saatiin kuitenkin järjestymään miepän sisäisten psykiatrien ja terveyskeskuslääkärien kautta luomalla teams-välitteisiä konsultaatiokanavia. Myös konsultaatioajan varaaminen puhelimitse tai ns. paperikonsultaationa lääkärin ajanvarauskirjalle mahdollistettiin.
Mallia esiteltiin myös hoitokoordinaattoreille ja tehtävään perehdytettiin hankkeen aikana, koska tehtävä siirtyy hankkeen päätyttyä heidän työtehtäväkseen.
Tiivis yhteistyö toimialan johdon ja esihenkilöiden kanssa koko kehittämistyön ajan oli sujuvaa ja se koettiin tärkeänä molemmin puolin. Saatuja kokemuksia ja hoitoonpääsyä raportoitiin kirjallisesti kuukausittain toimialan johdolle ja esihenkilöille.
Kuva
Asiakkaan hoitoonpääsy sujuvoituu ja nopeutuu sekä hoidon tarpeen arviointi tasalaatuistuu tapahtuen yhteisesti sovitulla toimintatavalla asiakkaan asuinpaikasta riippumatta. Asiakkaista saapuneita sanomia ja työviestejä ei käsitellä enää tiimeissä, vaan käsittely sisällytetään hoitokoordinaattorin toimenkuvaan. Asiakkaan tietosuoja tulee huomioiduksi näin entistä paremmin. Hoidon tarpeen arvioijalla on käytössään riittävä ja helposti saatavilla oleva lääkärin konsultaatiomahdollisuus. Resurssointi kohdentuu oikealla tavalla: hoitokoordinaattorit tekevät hoidon tarpeen arvioinnit ja siihen liittyvät selvittelyt, vastaanottohoitajien työaika kohdentuu hoitosuhdetyöskentelyyn.
Hoitoon pääsyn seuranta ( avohilmo) - tavoite 100% hoitoonpääsy 14 vrk sisällä 1.9.2023.
Työviestien ja sanomien määrällinen seuranta ja miten asiakkaan hoito ohjautuu ( exel-taulukko).
- Psykiatrin palkkaaminen sairaanhoitajan työpariksi ( - rekrytointi ei onnistunut) --> konsultaatiomahdollisuus järjestetään Siun soten Miepän omien psykiatrien ja terveyskeskuslääkärien konsultaatiomahdollisuudella. Näiden kanavien luominen ja käytännöistä sopiminen yhteistyössä miepän ylilääkärin kanssa.
- Työryhmien perehdyttäminen uuteen toimintamalliin ja säännölliset kehittämispalaverit työryhmien kanssa.
- OC-järjestelmän käyttöönotto HTA-hoitajan tehtävän pilotoinnissa.
- Toimintamallin asteittainen käyttöönotto miepän eri toimintayksiköissä ( eteläinen, läntinen, pohjoinen, keskinen ja päihdepalvelukeskus).
- Tyohjeiden laatiminen ja päivittäminen.
- Kirjaamisen ja tilastointiohjeiden päivittämisessä mukana.
- Seuranta: hoitoonpääsy (avohilmo), työviestien ja sanomien käsittelyn exel- taulukko.
- Säännöllinen raportointi sekä tiivis yhteistyö toimialan johdon ja esihenkilöiden kanssa.
- Meijän mallin ( pth:n vastaanottopalvelujen ja miepän yhteistyön) ja digitaalisen sosiaali-ja terveyskeskuksen kehittämistyössä mukana oleminen.
- Toimintamallin juurruttaminen osaksi hoitokoordinaattorien työtehtäviä. Toimintamallia kehittämässä oleva projektisuunnittelija palaa hoitokoordinaattorin tehtäväänsä hankkeen päätyttyä. Kaikki hoitokoordinaattorit perehdytetään työviesti- ja sanomakäsittelyn toimintamalliin.
Siun soten Miepä tarjoaa mielenterveyspalveluja 18 v. täyttäneille ja päihdepalveluja myös alle 18-vuotiaille. Asiakasmäärät ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Suurimmat hoitoontulon syyt ovat ahdistuneisuus ja masentuneisuus. Neuropsykiatristen oireiden vuoksi hoitoon hakeutuminen on merkittävästi lisääntynyt.
Asiakasymmärrystä lisää hoitokoordinaattorin työhön tuleva siun soten asiakaskokemuksen mittaus tekstiviestikyselynä.
Toimintamallilla sujuvoitetaan ja tasalaatuistetaan asiakkaan hoidon tarpeen arviointia ja nopeutetaan asiakkaan hoitoonpääsyä riippumatta siitä, missä päin hyvinvointialuetta hän asuu.
- Tiivis yhteistyö miepä-työryhmien ja esihenkilöiden kanssa sekä heidän osallistamisensa kehittämiseen.
- Mallin pilotointi yksikkö kerrallaan antaa mahdollisuuden toimintamallin jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen.
- Työryhmien ja johdon ajantasalla pitäminen ja yhteinen keskustelu hoitoonpääsyn raporttien ja pilotoinnissa käytetyn seurantataulukon tuella.
- Hoitokoordinaattoreiden perehdyttäminen ja työskentelyyn mukaan ottaminen jo pilotoinnin aikana.
- Hoitokoordinaattoreilla on vahva hoidon tarpeen arvioinnin osaaminen ja kokemus, mikä on edellytys tasalaatuiselle hoidontarpeen arvioinnille.
- Lääkärin konsultaatiomahdollisuus.
- Esihenkilöiden tuki uusien työtehtävien hoitamisen mahdollistamiseksi.
Kuva
- Kaikki miepään tulevat työviestit ja sanomat käsitellään keskitetysti hoitokoordinaattoreiden toimesta, asiakkaan tietosuoja on näin ollen parantunut tiimikäsittelyjen jäätyä pois.
- Hoidontarpeen arviointi on tasalaatuista ja asiakkaan hoitoonpääsy on tasa-arvoista riippumatta siitä, missäpäin P-K:n hyvinvointialuetta hän asuu.
- Hoitokoordinaattorit ovat saaneet työnsä tueksi sujuvat lääkärikonsultaatiokanavat, mikä nopeuttaa asiakkaan hoidon alkamista.
- Hoitokoordinaattorit pystyvät entistä enemmän toimimaan Kerralla haltuun- mallin mukaisesti hoitaen asiakkaan asian loppuun saakka.
- Hoitoonpääsy on parantunut, elokuussa 2023 hoitoonpääsy 14 vrk:n sisällä oli 96 %.