Ihmislähtöinen toimintakulttuuri
Tarkoituksena on vaikuttaa hyvinvointialueen henkilöstökokemukseen. Pilotti on rohkea askel kohti uudenlaisia monimuotoisia tiimejä integroimalla kulttuurikoulutettuja ammattilaisia osaksi monimuotoista työyhteisöä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Tarkoituksena on vaikuttaa hyvinvointialueen henkilöstökokemukseen. Pilotti on rohkea askel kohti uudenlaisia monimuotoisia tiimejä integroimalla kulttuurikoulutettuja ammattilaisia osaksi monimuotoista työyhteisöä.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin ja ratkaisun perusideana on kehittää ihmislähtöistä toimintakulttuuria ja vahvistaa eri ammattilaisten vaikuttavuutta toistensa työhön monimuotoisessa tiimissä. Tämä tarkoittaa, että organisaation kulttuuri ja toimintatavat keskittyvät sekä henkilöstön että asiakkaiden hyvinvointiin ja tarpeisiin. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat tuntevat olonsa arvostetuiksi ja motivoituneiksi.
Toimintamalli sisältää useita keskeisiä elementtejä, kuten monimuotoisuusohjelman, monimuotoisen viikko-ohjelman, työajan porrastuksen ja monitiimimallin, joissa kulttuuriohjaajat ovat mukana. Näiden avulla pyritään parantamaan viestintää, yhteistyötä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia organisaatiossa. Lisäksi tarkoituksena on kehittää työnteon tapoja, jotka vahvistavat monimuotoista ja moniammatillista tiimiä työskentelemään entistä yksilöllisempiin asiakkaiden tarpeisiin. Kulttuurihyvinvointi on keskeinen osa tätä toimintamallia, edistäen sekä henkilöstön että asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Mallin ideana on myös ottaa mukaan ammattiryhmiä, jotka eivät ole sotealan ammattilaisia. Ei sote-alan ammattilaisten merkitys ihmislähtöisen toimintakulttuurin kehittämisessä on tulevaisuudessa merkittävä. Heidän roolinsa on tärkeä sotealan henkilöstöhaasteiden yhtenä ratkaisuna, sillä he tuovat uusia näkökulmia ja osaamista, jotka rikastuttavat tiimien toimintaa ja parantavat asiakaskokemusta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue perustettiin osana laajaa sosiaali- ja terveyden huollon uudistusta, joka pyrkii parantamaan palveluiden saatavuutta ja laatua. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhuspalvelut tarjoavat monipuolisia palveluita ikääntyneille asukkailleen. Vanhuspalvelulaki ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon säädökset vaikuttavat suoraan palveluiden järjestämiseen ja henkilöstömitoitukseen.
Väestön ikääntyminen on merkittävä tekijä, joka lisää vanhuspalveluiden kysyntää ja asettaa paineita palveluiden kehittämiselle. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten puute on merkittävä haaste, joka vaikuttaa palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Tämä työvoimapula vaikeuttaa entisestään vanhuspalveluiden tarjoamista kasvavalle asiakaskunnalle. Taloudelliset tekijät, kuten julkisen sektorin budjettirajoitteet, vaikuttavat suoraan vanhuspalveluiden resursseihin ja kehittämismahdollisuuksiin. On tärkeää löytää kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka eivät heikennä palveluiden laatua.
Kulttuuriset tekijät, kuten monimuotoisuus, on otettava huomioon palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kulttuurisesti monimuotoisen henkilöstön ja asiakaskunnan tarpeet vaativat erityistä huomiota, jotta palvelut voivat olla mahdollisimman inklusiivisia ja tehokkaita. Lisäksi yhteiskunnan asenteet ja arvot ikääntyneitä ja heidän hoitoaan kohtaan vaikuttavat suoraan palveluiden kehittämiseen ja arvostukseen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on monikulttuurinen ja monimuotoinen. Muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä on alueella maan suurin, yli 23,4 % asukkaista. Vuonna 2030 muunkielisten osuuden ennustetaan olevan noin 32 % alueen asukkaista. Vantaan kaupungin asukkaista vieraskielisiä on noin 60 000 ja he puhuvat yli 120 eri kieltä. Keravan kaupungin 38 000 asukkaasta vieraskielisiä on noin 5 500. Vieraskielisten osuus hyvinvointialueen väestössä kasvaa 61 % vuoteen 2022 verrattuna. Tämä näkyy myös hyvinvointialueen monikulttuurisissa asiakkaissa sekä henkilöstössä.
Sosiaaliset tekijät, kuten yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen merkitys, korostuvat ikääntyneiden hyvinvoinnissa. Yhteisöllisyyden tukeminen ja sosiaalisten verkostojen vahvistaminen ovat keskeisiä tekijöitä palveluiden suunnittelussa. Muutokset perherakenteissa, kuten yksin asuvien ikääntyneiden määrän kasvu, vaikuttavat myös palvelutarpeisiin ja edellyttävät uusia lähestymistapoja vanhuspalveluiden tarjoamisessa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhuspalvelut osallistuvat Hyvän työn ohjelman työnjakopilottiin, jossa kehitetään uusia työnteon tapoja monimuotoisissa ja moniammatillisissa tiimeissä. Kehittämistyöhön on valittu kaksi ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä: Koivukylän ja Malminiityn hoivakodit. Ympärivuorokautinen palveluasuminen tarjoaa jatkuvaa hoivaa ja tukea henkilöille, jotka tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissaan vamman, sairauden tai korkean iän vuoksi.
Osana tätä kehitystyötä pilotoidaan uutta kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaa vanhuspalveluissa. Tarkoituksena on kokeilla uusia ei-sotealan tehtävänkuvia, jotka vahvistavat uudenlaista henkilöstörakennetta ja turvaavat henkilöstömitoitusta. Kulttuuriohjaajat voivat tuoda lisäarvoa tarjoamalla asiakkaille kulttuurisia ja yhteisöllisiä aktiviteetteja, jotka parantavat heidän elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan. Tämä innovatiivinen lähestymistapa tukee myös henkilöstön monimuotoisuutta ja rikastuttaa työyhteisöä uusilla näkökulmilla ja osaamisalueilla.
Lisäksi hoiva-asumisen henkilöstöä valmennetaan Tamoran toimesta uudenlaiseen monimuotoiseen toimintakulttuuriin. Tämä valmennus auttaa henkilöstöä omaksumaan monimuotoisuuden ja työnjaon merkityksen, mikä parantaa sekä työntekijöiden että asiakkaiden kokemuksia.
Pilotti on kohdistunut vanhuspalvelujen Hoiva-asumisen henkilöstöön. Henkilöstö koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, jotka työskentelevät ympärivuorokautisen hoivan parissa. Henkilöstöön kuuluu esimerkiksi sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustajia, fysioterapeutteja, toiminnanohjaajia ja toimintaterapeutteja. Lisäksi henkilöstöön kuuluu esihenkilöitä ja apulaisosastonhoitajia, jotka vastaavat yksiköiden päivittäisestä johtamisesta ja toiminnan koordinoinnista.
Henkilöstöä ja johtoa on osallistettu kehittämistyöhön Tamoran Hyvää työtä! -valmennuksilla. Nämä valmennukset ovat tarjonneet mahdollisuuden oppia uusia toimintatapoja ja kehittää ammatillista osaamista. Valmennusten avulla on myös pyritty luomaan yhteisöllisyyttä ja parannettu työilmapiiriä.
Henkilöstöllä ja johdolla on ollut mahdollisuus osallistua uusien toimintamallien kokeilemiseen ja kehittämiseen. Tämä on mahdollistanut käytännönläheisen oppimisen ja antanut henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa suoraan kehittämistyöhön.
Avainhenkilöille on järjestetty omia tapaamisia, joissa projektia on esitelty omien yksiköiden osalta. Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu projektin tavoitteista, edistymisestä ja haasteista, sekä jaettu parhaita käytäntöjä ja kokemuksia.
Projektin myötä on kehitetty myös Toku-ryhmä, joka koostuu toiminnanohjaajista ja kulttuuriohjaajista. Toku-ryhmän tarkoituksena on pilotin aikana kehittää kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaa ja saada perehdytystä toiminnanohjaajilta. Yhteistyö Toku-ryhmässä mahdollistaa myös yhteisen ohjelmasuunnittelun ja koordinoinnin Hoiva-asumisen yksiköissä.
Ihmislähtöistä toimintakulttuuria on kehitetty eri kokeilujen avulla, jotka ovat vahvana osana uutta ihmislähtöistä toimintamallia ja kulttuuria. Nämä ovat
Monimuotoisuusohjelma
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ensimmäinen hyvinvointialue, joka tuottaa oman monimuotoisuusohjelman. Ohjelma toimii osana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Uudistusohjelmaa 2024–2027. Ohjelman tarkoituksena on tukea toimialan johtamista, henkilöstöä, rekrytointia ja arjen tilanteita. Monimuotoisuuden huomioimisella on suorat vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin ja asiakkaiden saamaan hoitoon.
Tarve monimuotoisuusohjelmalle on noussut käytännön työn kautta. Henkilöstön monimuotoisuuden ymmärtäminen ja kokemuksen kehittäminen tukee koko hyvinvointialueen strategiaa. Monimuotoisuus tarkoittaa, että työntekijät ovat keskenään erilaisia muun muassa iän, sukupuolen, etnisen taustan, kielen, uskonnon ja koulutustaustan osalta.
Monimuotoisuusohjelma vaikuttaa myös vanhuspalvelujen ihmislähtöiseen toimintakulttuuriin. Ohjelma vahvistaa ihmislähtöistä toimintakulttuuria tuomalla tietoa henkilöstön ja asiakkaiden monimuotoisuudesta ja vahvistamalla näin sen roolia vanhuspalveluissa.
Monimuotoinen viikko-ohjelma
Monimuotoinen viikko-ohjelman tarkoituksena on parantaa tiedotusta eri ammattiryhmien välillä arjen elämyksistä ja toimia arjen työn apuvälineenä. Viikko-ohjelma edistää viestintää eri ammattiryhmien välillä ja toimii myös viestintävälineenä asiakkaille ja heidän läheisilleen hoivakodin elämystoiminnasta. Viikko-ohjelma havainnollistaa värikoodien avulla eri ammattiryhmien järjestämät aktiviteetit seitsemänä päivänä viikossa. Värikoodit selkeyttävät tarjottavaa ohjelmaa koko päivän ajalta. Viikko-ohjelma suunnitellaan työvuorolistojen mukaisesti kolmelle viikolle. Tämä helpottaa ohjelmien ja elämysten suunnittelua pidemmälle aikavälille ja vahvistaa niiden toteutumista. Pidempi suunnitteluaika mahdollistaa sen, että päivitystä ei tehdä joka viikko, kuten aiemmassa mallissa.
Asukaslähtöinen työvuorosuunnittelu
Asukaslähtöinen työvuorosuunnittelu tarkoittaa, että työntekijät voivat aloittaa ja lopettaa työpäivänsä eri aikoina. Tämä vähentää ruuhkia ja parantaa työ- ja vapaa-ajan tasapainoa. Lisäksi työajan porrastuksen tarkoituksena on vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Työajan porrastus turvaa henkilöstömitoituksen toteutumisen ja varmistaa, että asukkaiden hyvä hoito ja huolenpito toteutuvat koko vuorokauden aikana. Tämä saavutetaan siten, että kaikki työntekijät eivät ole samaan aikaan työvuorossa.
Monitiimimalli
Tässä mallissa tiimit toimivat itsenäisesti ja niillä on omat kulttuuriohjaajat, jotka tukevat tiimin jäseniä ja edistävät positiivista työilmapiiriä. Monitiimimalleja on kehitetty entistä monimuotoisempaan ja ihmislähtöisempään suuntaan. Ihmislähtöinen toimintakulttuuri edistää myös työyhteisöjen työnjakoa ja toimintatapoja. Monitiimimalli koostuu eri ammattilaisista, jotka jokainen tuovat oman panoksensa asiakkaan hyvän hoidon ja elämän edistämiseksi. Mallin ideana on ottaa mukaan ammattiryhmiä, jotka eivät ole sotealan ammattilaisia.
Monitiimit kokoontuvat säännöllisesti ja huolehtivat yhteisvastuullisesti asiakkaan hyvästä hoivasta. Kulttuuriohjaajat tuovat uudenlaisen panostuksensa monitiimiin ja monitiimimalliin. Tämä tarkoittaa, että he ovat mukana esimerkiksi avustajana hoitosuunnitelman täyttämisessä, avustajana RAI-arvioinneissa ja hoitoneuvotteluissa. Kulttuuriohjaajan avustuksella tiimi ja läheiset saavat entistä vaikuttavamman tiedon asukkaan tilanteesta ja tarpeista. Lisäksi kulttuuriohjaajat vahvistavat asiakkaan kulttuurihyvinvointia.
Kaunis saatto
Kaunis saatto -hanke tekee saattohoidosta yksilöllisen ja kauniin ajanjakson, kunnioittaen asiakkaiden toiveita ja tarjoten rauhallisen elämän viimeisen luvun. Mallissa hyödynnetään monimuotoisen tiimin osaamista, kuten kulttuuriohjaajan roolia saattohoidossa. Tiimiin voi kuulua esimerkiksi sairaanhoitaja, kaksi lähihoitajaa ja kulttuuriohjaaja. Monimuotoisen tiimin merkitys korostuu, sillä eri
ammattiryhmät tuovat oman osaamisensa ja näkökulmansa hoitotyöhön, tarjoten kokonaisvaltaista tukea. Tiimin kokoonpanoa tarkastellaan säännöllisesti ja sitä voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Tiimit kokoontuvat kuukausittain muiden hoivakotien saattohoitotiimien kanssa, mikä
mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittämisen. Tietoa jaetaan yhteisessä Teams-ryhmässä ja jatkossa intrassa omalla Saattohoito-sivulla. Yksikkökohtaisten saattohoitotiimien kokoaminen ja
säännölliset tapaamiset mahdollistavat tiimien keskinäisen tuen ja tiedonvaihdon. Lähijohtajien ja asiakasvastaavien rooli on merkittävä, vaikka vetovastuu on saattohoitovastaavilla. Tämä varmistaa laadukkaan, yksilöllisen ja asiakkaan toiveita kunnioittavan saattohoidon.
Hankkeessa pilotoitiin uudenlaista ammattiosaamista hoiva-asumisessa ja toteutettiin samalla
useita ihmislähtöiseen toimintakulttuuriin vaikuttavia kokeiluita eri hoivayksiköissä. Kulttuuriohjaajat ovat tuoneet sisältöä asukkaiden elämään ja tukeneet hoitajia, jolloin arki on muodostunut rikkaammaksi ja siirtänyt samalla fokusta pois hoitokeskeisyydestä. Kulttuuriohjaajien työ sai positiivista vastakaikua sekä työntekijöiltä, asukkailta että heidän läheisiltään. Samalla on tunnistettu
moniammatillisen tiimin merkitys siinä, että kulttuurisisällöt juurtuvat osaksi arkea.
Asenteet kulttuuriohjaajien työtä kohtaan vaikuttivat ratkaisevasti siihen, kuinka heidät otettiin osaksi työyhteisöä. Pilotissa havaittiin, että erityisesti esihenkilöiden tuki ja kommunikaatio yksiköiden sisällä ovat olennaisia tavoitteiden ja kulttuuriohjaajien työn ymmärtämisessä ja arvostamisessa. Toimintakulttuurin muutos edelleen pitkäjänteistä, systemaattista työtä. Sen rakentamiseen vaikuttaa mm. sote-alan kohtuullisen suuri vaihtuvuus.
Kulttuuriohjaajien perehdytyksen rooli sote-alan perusasioihin, kuten muistisairauksien tuntemukseen ja arjen rutiineihin, korostui ja vaikutti puolin ja toisin merkittävästi ensimmäisiin viikkoihin ja kuukausiin. Sote-alan ulkopuolelta tulleille perehdytyksen merkitystä tuskin voi liikaa korostaa. Se auttaa kulttuuriohjaajia mukautumaan sujuvammin hoivakodin arkeen ja helpottaa heidän osallistumistaan asukkaiden päivittäisiin toimiin. Näin he pystyvät tukemaan hoitajia paremmin ja vahvistamaan omaa rooliaan osana tiimiä.
Kulttuuriohjaajien päivittäinen työ fokusoi asukkaiden yksilölliseen arkeen ja kohtaamiseen. He huomioivat työssään asukkaiden omaa elämänhistoriaa ja kiinnostuksen kohteita, ja suunnittelivat aktiviteetteja sen mukaan. Erityisesti yksilöidyt tapaamiset ja pienryhmät toivat arkeen uusia elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Yksinkertaisimmillaan asukkaiden toivomukset saattoivat liittyä kuuntelemiseen ja keskusteluihin - tarpeeseen tulla nähdyksi ja kuulluksi. Se on läsnäoloa arjessa ja tuo turvallisuuden tunnetta asukkaille.
Pilotti toi esiin myös tarpeen vahvistaa yhdessä tekemistä vapaaehtoisten ja asukkaiden läheisten kanssa, jotta hoivakotien arkeen saadaan enemmän henkilökohtaisia kohtaamisia.
Kansikuva
