Ikääntyneen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelujen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Ikääntyneen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palveluihin kehitetään uudenlaista matalankynnyksen toimintamalli, hyödyntäen kokemustoimijoita. Henkilöstön osaamista mielenterveys- ja päihde osaamisessa lisätään järjestämällä webinaareja ja työpajoja.
Ikäihmisten ennaltaehkäisevään mielenterveys -ja päihdetyöhön tulee kiinnittää huomiota, sillä ikäihmisten masennusta ei aina tunnisteta, lisäksi määrittelemättömän ahdistuksen vuoksi hakeudutaan päivystykseen varsin usein. Vanhusten yksinäisyys voi näyttäytyä niin että asiakas hakeutuu terveyden- ja sairaanhoitopalveluihin usein.
Työelämästä eläkkeelle siirtyminen on iso roolimuutos ihmisen elämässä. Valmistautuminen uuteen elämänvaiheeseen olisi hyvä aloittaa heti eläkeiän alussa tai mielellään jo työelämän loppuvaiheessa. Palvelujärjestelmässä tulee kiinnittää ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen huomioiden iäkkään olemassa olevat voimavarat.
Ikääntyneet mielenterveys ja päihde asiakkaat ansaitsevat myös arvokkaan vanhuuden. Heillä on riski jäädä ikäihmisten palveluiden ulkopuolelle sairauden luonteen vuoksi. Heidän ei aina katsota soveltuvan tavanomaisiin ikäihmisten palveluihin tai ryhmätoimintoihin. Ikääntynyt mielenterveys- ja päihdeasiakas tarvitsee ikääntyessään myös kotiin annettavia palveluita kuten muutkin. Palvelujärjestelmässämme voi syntyä tilanne, jossa ikääntynyttä mielenterveys- ja päihdeasiakasta pompotellaan sosiaalipalveluiden ja kotipalvelun välillä. Tähän voi olla syynä palveluiden suurempi tarve tai sen erilaisuus, mutta myös kotipalveluiden henkilöstön osaamisen vaje mielenterveys -ja päihdepotilaiden kohtaamisessa.
Sekä ikäihmisten mielenterveyden hoitoon että psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen on tutkittuja ja vaikuttavia menetelmiä. Nämä menetelmät on tarpeen tuoda paremmin esille.
Ikääntyvillä on monenlaisia mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Erilaiset elämänmuutokset esimerkiksi eläkkeelle jäänti, puolison kuolema saattavat aiheuttaa masennusta, jota ei välttämättä tunnisteta. Ikäihmisille on tarjolla runsaasti monenlaista toimintaa, mutta mielen hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tavoitteellinen huomioiminen tulisi olla systemattisempaa ja sitä ei välttämättä nykyisissä toiminnoissa tunnisteta. Henkilöstön osaamisen lisääminen mielen hyvinvoinnin ja kuntouttavan työn edistämiseksi on tärkeätä koko sote-henkilöstölle. Järjestöjen ja kokemustoimijoiden huomioiminen palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen on rajallisten henkilöstöresurssien kannalta välttämätöntä. Eri palveluissa tarvitaan monenlaista mielekkään arjen käytäntöjen kehittämistä. Enää ei riitä se, että huolehditaan,vain välttämättömistä päivittäisistä toiminnoista.
Kehittämistyön tueksi on koottu monialainen ja moniammatillinen työryhmä.
Kehittämistyötä tehdään monialaisessa ja moniammatillisessa isommassa työryhmässä sekä Mipä- ja ikähankkeen pienemmissä työryhmissä. Hyödynnämme kumppanuuspöytä-mallia ikäntyneen mielenterveys ja päihde asiakkaan palvelupolun suunnittelemisessa, siinä on mukana laaja-alaisesti eri alojen ammattilaisia, järjestöpuolen toimijoita sekä kokemustoimijoita.
Kehittämisessä hyödynnetään kokemustoimijoita, järjestöjä ja yhdistyksiä. Esimerkiksi Ikäinstituuttia, Mieli Ry.tä, alueellisia mielenterveysyhdistyksiä sekä omaishoitajajärjestöjä.
Mieli ry kanssa on räätälöity MTEA 2 koulutus ikääntyneiden parissa työskenteleville henkilöille.
Kehittämistyön tavoitteena on:
- Siirtää painopiste raskaista palveluista perusterveydenhuollon ja matalankynnyksen palveluihin. Tavoitteena on kehittää uudenlaista ryhmätoimintamalia, jossa kokemustoimijat, järjestöt ja kuntien hyvinvointi- ja palveluverkosto ovat aktiivisesti mukana.
- Asiakas- ja palveluohjauksella on ratkaiseva merkitys siihen,että ikääntyvä saa tarpeellisen ohjauksen oikea-aikaisesti oikeisiin ja juuri hänelle sopiviin palveluihin.
- Sote-henkilöstön osaaminen lisääntyy mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kohtaamisessa. Lisäksi saadaan työntekijöille puheeksioton tueksi toimintamalleja ja työkaluja. Selvitämme myös digitaalisten palveluiden hyödyntämisen mahdollisuutta ikääntyneellä asiakkaalla.
- Hyvinvointialueelle muodostuu palvelumalli, jossa mahdollistuu sujuva konsultaatiotapa ikäihmisten palveluiden henkilöstön sekä mielenterveyspalvelujen ammattilaisten välille.
- Saada eri palveluihin käyttöön Mielenterveys ja päihdetyön osaamista sekä mahdollisuus saada konsultointi apua viiveettä. Asiakasnäkökulmasta portaaton ja yhdellä yhteydenotolla etenevä hoitoon ohjaus.
- Ikääntyneelle päihdeasiakkaalle kuntouttava Pilke toimintaa.
- Saada ikäkeskukseen Psykiatrisen sairaanhoitajan osaamista, kohderyhmänä yli 65 vuotiaat joilla on lieviä mielen hyvinvointiin tai päihteisiin liittyviä ongelmia , kohderyhmänä myös omaishoitajana toimivat.
- Hyvää arkea -ryhmätoimintamallin pilottikokemukset
- Pilke-ryhmätoiminta pilotin kokemukset
- IPC-ohjausmenetelmän pilotoinnin kokemukset
- Henkilöstölle järjestettävien webinaarien ja koulutuksien palautteet
- Psykiatrinen sairaanhoitaja ikäkeskuksessa Pilotin kokemukset ja palaute.
Kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet ovat:
Siirretään painopiste raskaista palveluista perusterveydenhuollon ja matalankynnyksen palveluihin ottamalla käyttöön ennaltaehkäisevän työn malli, jossa painopiste varhaisessa tuessa:
- Systemaattinen puheeksioton toimintamalli ikäihmisten palveluihin, joka ottaa huomioon päihteet,mielenterveyden, rahapelaamisen ja parisuhdeväkivallan
- Mielenterveys- ja päihdekehittämishankkeessa kuvataan päihde palvelupolkua
- Mielenterveys- ja päihdekehittämisohjelmassa kuvataan rahapelaaminen puheeksi palvelupolkua
- Mielenterveys- ja päihdekehittämishankeessa kuvataan mielenterveysasiakkaan palvelupolku
- Lähisuhdeväkivalta ja kaltoinkohtelu puheeksiottomallia toteutetaan opinnäytetyönä
- Uudenlainen ikääntyneen mielenterveys- ja päihdekuntoutujan ryhmätoimintamalli, jonka tavoitteena on siirtää asiakas pois säännöllisistä yksilökeskusteluista erilaisiin matalankynnyksen hyvinvointi- ja palveluverkostoon (Hyvää arkea-ryhmä)
Ikääntyneet saavat mielenterveyden ammattilaisten toteuttamaa hoitoa tasavertaisesti . Luodaan ikääntyneen mipä-asiakkaan moniammattilinen palvelupolku
- Selvitetään IPC- menetelmän soveltuvuutta ja käyttöönottoa ikäihmisten palveluihin hyvinvointialueella pilotoimalla menetelmää seniorineuvolassa
Sote-henkilöstön osaaminen lisääntyy ikääntyvän mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kohtaamisessa. Kiinnitetään huomiota etenkin varhaiseen tunnistamiseen ja puheeksiottoon.
- Järjestetään Webinaareja ja koulutuksia
Hyvinvointialueelle muodostuu palvelumalli, jossa mahdollistuu sujuva konsultointitapa ikäihmisten palveluiden henkilöstön ja perustason mielenterveyspalvelujen välille.
- Psykiatrinen sairaanhoitaja ikäneuvolassa
- Konsultaatiomalli mielenterveyspalvelujen ensilinjan viranomaispuhelimeen
Asiakas- ja palveluohjauksessa huomioidaan ikääntyneen mipä- asiakkaan ohjautuminen tarkoituksenmukaisiin palveluihin.
- Palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan mipä- näkökulma. Kehittämistyötä tehdään Ikähankkeen palveluohjauksen kehittämistiimin kanssa.
Kohderyhmä: Ikääntyneet mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, heidän läheiset ja ikäihmisten palveluissa työskentelevä henkilöstö.
Asiakasymmärrys: Kehittämistyön yksi tärkeä tehtävä on ottaa huomioon kokemustoimijat. Kokemustarinoiden kerääminen on yksi kehittämistyön osallistamismuoto. Kokemustoimijoita käytetään koulutuksissa ja webinaareissa puhujina, työryhmään on nimetty kokemustoimija. Kokemustoimija on mukana ammattilaisen tukena piloteissa.
Hyödynnämme kehittämistyössä Pilke-ryhmätoimintamallia ikääntyneiden päihteiden käyttäjille
ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön Neljän tuulen mallia
Pitkään yksilökäynneillä hoidetuille Ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille tarjotaan uudenlaista Hyvää arkea ryhmätoimintamallia, joka valmentaa itsenäiseen selviytymiseen ja ohjaa häntä kunnan omiin hyvinvointi- ja palveluverkostoihin. Mallia voidaan modivoida mihin tahansa toimintaan, esimerkiksi kuntouttavaan päivätoimintaan.
IPC- ohjausmenetelmä ikääntyneen lievän masennuksen hoitomenetelmäksi.
Ikääntyneille päihteidenkäyttäjille otetaan käyttöön Pilke-toiminta
Ikääntyneen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitopolku mallia kehitetään yhdessä monialaisen osaajaverkoston kanssa joka koostuu ammattilaisista, järjestöverkostosta, seurakunnasta ja kokemustoimijoista. Se tehdään kumppanuuspöydän avulla hyödyntäen Jamboard alustaa.
Työntekijöiden osaamista on kartoitettu koko Pohteen henkilöstölle tehdyllä osaamiskartoituksella jonka tuloksien pohjalta järjestetään koulutuksia, joiden ajatuksena on lisätä ikääntyneiden parissa työskentelevien henkilöiden osaamista niissä aihealueissa jossa vajetta löytyy.
- Lähdemme pilotoimaan syyskuussa 2022 Hyvää arkea ryhmämallia pitkään yksilökäynneillä hoidetuille Ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille. Tarjotaan heille uudenlaista ryhmätoimintamallia, joka valmentaa itsenäiseen selviytymiseen ja ohjaa häntä kunnan omiin hyvinvointi- ja palveluverkostoihin.
- Pilotoimme vuoden 2022 aikana IPC- ohjausmenetelmää Limingan seniorineuvolassa
- Pilotoimme vuoden 2023 aikana Pilke- toimintaa Ikääntyneille päihteidenkäyttäjille Kuusamon Porttapirtissä
- Pilotoimme 2023 aikana Psykiatrinen sairaanhoitaja ikäkeskuksessa mallia Lakeuden ikäkeskuksen alueella kunnissa Liminka, Hailuoto, Kempele, Tyrnävä, Muhos ja Lumijoki. Jossa kokeilemme ohjatun omahoidon ja Terapianavigaattorin käyttöä.
- Pilotoimme Mieli Ry kanssa Mielenterveyden ensiapua 2 , haavoittuva mieli koulutuksen ikäihmisten näkökulmasta.
- Kaikkien näiden eteenpäin vietävien ideoiden päämäärä on tarjota ikääntyneille matalan kynnyksen palveluja ja mielekästä tekemistä. Piloteilla saamme myös kokemusta miten mallit soveltuvat ikäihmisten palvelukonaisuuteen.
Näillä kaikilla edellä mainituilla toiminnoilla keräämme tietoa ja kehitämme ikääntyneelle asiakkaalle oikeanlaisen hoitopolkumallin kun asiakkaalla on mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia.
Asiakkailta saatu palaute ideointiin lähteneistä toimintamalleista on kuvattu erillisissä raporteissa. Raportit liitetään osaksi kehittämisen kuvausta.
Loppuraportti Hyvää arkea ryhmästä
Loppuraportit Pilke pilotista ja Psykiatrinen sairaanhoitaja ikäkeskuksessa Pilotissa.
Loppuraportti ikääntyneen mielenterveys ja päihdeasiakkaan palvelupolun kehittämistyöstä.
Hyvää arkea mallin pilotti toteutetaan 1.9-31.12.2022 välisenä aikana
IPC- ohjaus seniorineuvolassa pilotti toteutetaan maalis- joulukuun 2022 välisenä aikana.
Pilke-toiminta pilotti toteutetaan vuoden 2023 aikana
Psykiatrinen sairaanhoitaja ikäkeskuksessa Pilotti vuoden 2023 aikana kesäkuu-joulukuu.
Tavoitteena hyvää arkea ryhmällä on saada tavoitteellinen matalankynnyksen ryhmätoimintamalli pitkään mielenterveyspalveluissa olleille ikääntyville henkilöille.
Ipc käytön laajentaminen ikäihmisille perustason mielenterveyspalveluissa.
Pilke toiminnalla tarkoitus tarjota ikääntyneille päihteidenkäyttäjille ja kohdennettua tukevaa ja kannattelevaa palvelua.
Psykiatrinen sairaanhoitaja ikäkeskuksessa pilotin tavoitteena on selvittää kuinka ikääntynyt mielenterveys ja päihdeasiakas hyötyy psykiatrisen sairaanhoitajan varhaisesta ja ennaltaehkäisevästä tuesta ja kuinka pystyy tukemaan ikäihmisen mielen hyvinvointia ja kotona selviytymistä . Samalla selvitellään kuinka varhainen tuki vaikuttaa yli 65 vuotiaiden omaisten ja omaishoitajien jaksamiseen. Lisäksi kartoitetaan kuinka psykiatrinen sairaanhoitaja tukee ikäpalveluiden henkilökuntaa ja palveluohjausta ja lisää heidän osaamistaan ikääntyneen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan varhaisessa tunnistamisessa, kohtaamisessa ja hoidossa.