Ikääntyneen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelujen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Ikääntyneen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palveluihin kehitetään uudenlaista matalankynnyksen toimintamallia, jossa hyödynnetään kokemustoimijoita. Henkilöstön osaamista lisätään mielenterveys- ja päihdeosaamiseen järjestämällä webinaareja ja työpajoja. 

Toimintaympäristö **

Ikäihmisten ennaltaehkäisevään mielenterveys -ja päihdetyöhön tulee kiinnittää huomiota, sillä ikäihmisten masennusta ei aina tunnisteta, lisäksi määrittelemättömän ahdistuksen vuoksi hakeudutaan päivystykseen varsin usein. Vanhusten yksinäisyys voi näyttäytyä palvelujen paljossa käytössä. Työelämästä eläkkeelle siirtyminen on roolimuutos ihmisen elämässä. Valmistautuminen uuteen elämänvaiheeseen olisi hyvä aloittaa heti eläkeiän alussa tai mielellään jo työelämän loppuvaiheessa. Palvelujärjestelmässä tulee kiinnittää ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen huomioiden iäkkään olemassa olevat voimavarat. Ikääntyneet mielenterveyskuntoutujat ansaitsevat myös arvokkaan vanhuuden. Heillä on riski jäädä ikäihmisten palveluiden ulkopuolelle sairauden luonteen vuoksi. Heidän ei aina katsota soveltuvan tavanomaisiin ikäihmisten palveluihin tai ryhmätoimintoihin. Ikääntynyt mielenterveyskuntoutuja tarvitsee ikääntyessään myös kotiin annettavia palveluita kuten muutkin. Palvelujärjestelmässämme voi syntyä tilanne, jossa ikääntynyttä mielenterveyskuntoutujaa pompotellaan sosiaalipalveluiden ja kotipalvelun välillä. Tähän voi olla syynä palveluiden suurempi tarve, mutta myös kotipalveluiden henkilöstön osaamisen vaje mielenterveys -ja päihdepotilaiden kohtaamisessa. Sekä ikäihmisten mielenterveyden hoitoon että psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen on tutkittuja ja vaikuttavia menetelmiä. Nämä menetelmät on tarpeen tuoda paremmin esille.

 

 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ikääntyvillä on monenlaisia mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Erilaiset elämänmuutokset esimerkiksi eläkkeelle jäänti, puolison kuolema saattavat aiheuttaa masennusta, jota ei välttämättä tunnisteta.  Ikäihmisille on tarjolla runsaasti monenlaista toimintaa, mutta mielen hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tavoitteellinen huomioiminen tulisi olla systemattisempaa ja sitä ei välttämättä nykyisissä toiminnoissa tunnisteta. Henkilöstön osaamisen lisääminen mielen hyvinvoinnin ja kuntouttavan työn edistämiseksi on tärkeätä koko sote-henkilöstölle. Järjestöjen ja kokemustoimijoiden huomioiminen palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen on rajallisten henkilöstöresurssien kannalta välttämätöntä. Eri palveluissa tarvitaan monenlaista mielekkään arjen käytäntöjen kehittämistä. Enään ei riitä se, että huolehditaan vain välttämättömistä päivittäisistä toiminnoista.       

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

POPsote-hankkeen järjestämissä monialaisissa työpajoissa on tuotu esille tarve kehittää uudenlaisia toimintamalleja mielen hyvinvoinnin huomioimiseen.

  • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole tarjota ryhmiä ikääntyneille pitkään mielenterveyspalveluissa yksilökäynneillä hoidetuille asiakkaille tai Ikääntyneille päihteidenkäyttäjille.
  • Päihteiden- , mielenterveyden- , rahapelaamisen- ja lähisuhdeväkivallan puheeksiottoon tarvitaan systemaattista mallia.
  • Henkilöstön mielenterveys- ja päihdeosaamiseen lisäämiseen toivotaan koulutusta. 
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyön tueksi on koottu monialainen ja moniammatillinen työryhmä. 

Kehittämistyötä tehdään monialaisessa ja moniammatillisessa isommassa työryhmässä sekä Mipä- ja ikähankkeen pienemmissä työryhmissä. 

Kehittämisessä hyödynnetään kokemustoimijoita, järjestöjä ja yhdistyksiä. Esimerkiksi Ikäinstituuttia, Mieli Ry.tä, alueellisia mielenterveysyhdistyksiä sekä omaishoitajajärjestöjä. 

Tavoiteltu muutos

Kehittämistyön tavoitteena on

  • siirtää painopiste raskaista palveluista perusterveydenhuollon ja matalankynnyksen palveluihin. Tavoitteena on kehittää uudenlaista ryhmätoimintamalia, jossa kokemustoimijat, järjestöt ja kuntien hyvinvointi- ja palveluverkosto ovat aktiivisesti mukana.
  • Asiakas- ja palveluohjauksella on ratkaiseva merkitys siihen,että ikääntyvä saa tarpeellisen ohjauksen oikea-aikaisesti oikeisiin ja juuri hänelle sopiviin palveluihin.
  • Sote-henkilöstön osaamisen lisääntyminen mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kohtaamisessa lisääntyy.
  • Hyvinvointialueelle muodostuu palvelumalli, jossa mahdollistuu sujuva konsultaatiotapa ikäihmisten palveluiden henkilöstön sekä mielenterveyspalvelujen ammattilaisten välille.    

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muutoksen mittaaminen
  • Hyvää arkea -ryhmätoimintamallin pilottikokemukset
  • Pilke-ryhmätoiminta pilotin kokemukset
  • IPC-ohjausmenetelmän pilotoinnin kokemukset
  • Henkilöstölle järjestettävien webinaarien ja koulutuksien palautteet
     
Toteutussuunnitelma

Kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

Siirretään painopiste raskaista palveluista perusterveydenhuollon ja matalankynnyksen palveluihin ottamalla käyttöön ennaltaehkäisevän työn malli, jossa painopiste varhaisessa tuessa:

  • Systemaattinen puheeksioton toimintamalli ikäihmisten palveluihin, joka ottaa huomioon päihteet,mielenterveyden, rahapelaamisen ja parisuhdeväkivallan  
    • Mielenterveys- ja päihdekehittämishankkeessa kuvataan päihde palvelupolkua 
    • Mielenterveys- ja päihdekehittämisohjelmassa kuvataan rahapelaaminen puheeksi palvelupolkua
    • Mielenterveys- ja päihdekehittämishankeessa kuvataan mielenterveysasiakkaan palvelupolku
    • Lähisuhdeväkivalta ja kaltoinkohtelu puheeksiottomallia  toteutetaan opinnäytetyönä
  • Uudenlainen ikääntyneen mielenterveys- ja päihdekuntoutujan ryhmätoimintamalli, jonka tavoitteena on siirtää asiakas pois säännöllisistä yksilökeskusteluista erilaisiin matalankynnyksen hyvinvointi- ja palveluverkostoon (Hyvää arkea-ryhmä)

Ikääntyneet saavat mielenterveyden ammattilaisten toteuttamaa hoitoa tasavertaisesti . Luodaan ikääntyneen mipä-asiakkaan moniammattilinen palvelupolku  

  • Selvitetään IPC- menetelmän soveltuvuutta ja käyttöönottoa ikäihmisten palveluihin hyvinvointialueella pilotoimalla menetelmää seniorineuvolassa

Sote-henkilöstön osaaminen lisääntyy ikääntyvän mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kohtaamisessa.  Kiinnitetään huomiota etenkin varhaiseen tunnistamiseen ja puheeksiottoon.

  • Järjestetään Webinaareja ja koulutuksia

Hyvinvointialueelle muodostuu palvelumalli, jossa mahdollistuu sujuva konsultointitapa ikäihmisten palveluiden henkilöstön ja perustason mielenterveyspalvelujen välille.

  • Psykiatrinen sairaanhoitaja ikäneuvolassa 
  • Konsultaatiomalli mielenterveyspalvelujen ensilinjan viranomiaspuhelimeen

Asiakas- ja palveluohjauksessa huomioidaan ikääntyneen mipä- asiakkaan ohjautuminen tarkoituksenmukaisiin palveluihin.

  • Palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan mipä- näkökulma. Kehittämistyötä tehdään  Ikähankkeen palveluohjauksen kehittämistiimin kanssa.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmä: Ikääntyneet mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, heidän omaiset ja ikäihmisten palveluissa työskentelevä henkilöstö.

Asiakasymmärrys: Kehittämistyön yksi tärkeä tehtävä on ottaa huomioon kokemustoimijat. Kokemustarinoiden kerääminen on yksi kehittämistyön osallistamismuoto. Kokemustoimijoita käytetään koulutuksissa ja webinaareissa puhujina, työryhmään on nimetty kokemustoimija. Kokemustoimija on mukana ammattilaisen tukena piloteissa. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hyödynnämme kehittämistyössä Pilke-ryhmätoimintamallia ikääntyneiden päihteiden käyttäjille

ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön Neljän tuulen mallia 

Ideointi

Pitkään yksilökäynneillä hoidetuille Ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille tarjotaan uudenlaista Hyvää arkea ryhmätoimintamallia, joka valmentaa itsenäiseen selviytymiseen ja ohjaa häntä kunnan omiin hyvinvointi- ja palveluverkostoihin. Mallia voidaan modivoida mihin tahansa toimintaan, esimerkiksi kuntouttavaan päivätoimintaan. 

IPC- ohjausmenetelmä ikääntyneen lievän masennuksen hoitomenetelmäksi. 

Ikääntyneille päihteidenkäyttäjille otetaan käyttöön Pilke-toiminta

Idean valinta
  • Lähdemme pilotoimaan syyskuussa 2022 Hyvää arkea ryhmämallia pitkään yksilökäynneillä hoidetuille Ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille. Tarjotaan heille uudenlaista ryhmätoimintamallia, joka valmentaa itsenäiseen selviytymiseen ja ohjaa häntä kunnan omiin hyvinvointi- ja palveluverkostoihin.  
  • Pilotoimme vuoden 2022 aikana IPC- ohjausmenetelmää Limingan seniorineuvolassa 
  • Pilotoimme vuoden 2023 aikana Pilke- toimintaa Ikääntyneille päihteidenkäyttäjille Kuusamon Porttapirtissä  
  • Kaikkien näiden eteenpäin vietävien ideoiden päämäärä on tarjota ikääntyneille matalan kynnyksen palveluja ja mielekästä tekemistä. Piloteilla saamme myös kokemusta miten mallit soveltuvat ikäihmisten palvelukonaisuuteen.   
Idean testaus asiakkaalla

Asiakkailta saatu palaute ideointiin lähteneistä toimintamalleista on kuvattu erillisissä raporteissa. Raportit liitetään osaksi kehittämisen kuvausta.  

Loppuraportti Hyvää arkea ryhmästä

Ratkaisun testaaminen

Hyvää arkea mallin pilotti toteutetaan 1.9-31.12.2022 välisenä aikana

IPC- ohjaus seniorineuvolassa pilotti toteutetaan maalis- joulukuun 2022 välisenä aikana. 

Pilke-toiminta pilotti toteutetaan vuoden 2023 aikana