Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Ikäteknologian kansallinen koordinaatiomalli

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

KATI-ohjelman aikana on tehty ehdotus koordinaatiomallista. Tavoitteena on jatkuvuus ja yhteistyö kotona asumisen teknologioiden käyttöönoton tuessa, käytössä ja arvioinnissa hyvinvointialueilla vuosina 2023-2027.

Toimintaympäristö

    Poliittiset tekijät

    Ikäteknologiakoordinaatio on yksi Ikäohjelman valtioneuvoston periaatepäätöksen[1] toimenpiteistä vuosille 2023–2027. Tavoitteena on edistää teknologian käyttöä luontevana osana hyvinvointia ja ammattilaisten työtä, ikääntyvien teknologiataitoja, yhdenvertaisuutta teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksissa, työhyvinvointia sekä myönteisiä asenteita ja osallistumista teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon. Toimenpide tukee myös analytiikan ja eettisen tekoälyn hyödyntämistä palveluiden kustannusvaikuttavuuden, laadun ja läpinäkyvyyden kehittämiseksi, sekä Suomen imagoa ikäteknologian mallimaana.

    [1] Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Periaatepäätös. Helsinki: Valtioneuvoston julkaisuja 2022:70 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-535-1

    Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

    Mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa? 

    STM:n ohjauksen mukaan ikäteknologian kansallisen koordinaation tulee mahdollistaa

    1) teknologiatuetun kotona asumisen kestävä toimintamalli,

    2) selkeyttää ja tehostaa iäkkäiden palveluissa ja kotona asumisessa hyödynnettävän teknologian (sovellukset, laitteet ja järjestelmät) kehittämistä, käyttöönottoa ja vaikuttavuusarviointia, sekä

    3) varmistaa toiminnan ja tulosten jatkuvuus sekä kansallinen yhtenäisyys.

    Tausta

    • Väestörakenne muuttuu, yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa, kylät tyhjenee.
    • Teknologiaa on otettu käyttöön vasta vähän, parhaimmillaankin teknologia on käytössä enintään 50 %:ssa kotihoidon toimipaikkoja (Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2022). Siten on pistemäisiä hyviä teknologiaratkaisuja, mutta pysyviin ratkaisuihin ei ole päästy ja tieto vaikutuksista on hajallaan.
    • Toimijat ovat erillään, tieto onnistumisista ei siirry kaikille.

    Strateginen kokonaisuus, johon kehitettävä malli linkittyy

    STM:llä on ollut vuodesta 2016 lähtien useita ohjelmia, joissa toimenpiteitä kotona asumisen teknologioiden käyttöönoton edistämiseksi

    Liittyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” strategisen osa-alueen ”Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi” tavoitteisiin. Osa-alueen tavoitteen 3 ”Ikäystävällisyyden edistäminen” keinoina mainitaan mm. seuraavaa:

    • Palautetaan luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tiekartan mukainen käytännössä todentuva resurssien lisäys ja toimintatapojen kehittäminen toteutetaan suunnitellusti ja varmistaen oikea kohdentuminen.
    • Suurin osa ikäihmisistä asuu kotona. Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua. Kehitetään omaishoitoa.
    • Resurssien vahvistamisen ja lain päivittämisen lisäksi palvelujärjestelmää tulee kehittää. Henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta huolehtiminen, uudistuvat tavat toteuttaa palvelut, tavoitteellinen henkilöstöpolitiikka ja toimintakulttuurien integraatio ovat keskeisiä tekijöitä haettaessa ratkaisuja tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin.
    • Otetaan käyttöön uusia työtapoja ja teknologiaa. Varmistetaan vanhuspalveluiden hyvä johtaminen. Lisätään hoiva-alan houkuttelevuutta sekä henkilökunnan saatavuutta ja osaamista.

    STM ja Kuntaliitto ovat linjanneet Ikäihmisten palvelujen tavoitteita

    Teknologian käyttöönotto ikäihmisillä on osa hallituskauden 2020-2023 iäkkäiden palvelujärjestelmään liittyvää toimenpide-kokonaisuutta ja sisältyy hallitusohjelmaan. Tavoitteen edistämiseksi toteutetaan monia toimia:

     

     

    Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

    Tarpeita ja tavoitteita: 

    Iäkäs asiakas

    • Asiakkaalla on oman tarpeen ja teknologiakyvykkyyden mukaiset teknologiat käytössä kotona asumisen tukemiseksi.

    Läheinen

    • Saa ajantasaista tietoa iäkkään tilanteesta ja voi olla yhteydessä kotipalveluihin. 

    Kotihoidon ammattilainen

    • Osaa käyttää HVA-alueella käytössä olevia teknologioita ja hyödyntää niistä saatavaa tietoa.
    • Osaa opastaa asiakkaita ja läheisiä niiden käytössä. 

    Kotipalvelut

    • Työ- ja matka-aikaa säästyy, lääketurvallisuus paranee. 

    Yritykset

    • Mindsetin muutos: oman edun tavoittelun sijaan yhteinen hyvä

    Yhteiskunta

    • Suomi on ikäteknologian hyödyntämisen mallimaa
    • Kokemuksiamme ja osaamistamme hyödynnetään laajasti maailmalla

     

     

    Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

    Ikäteknologian kansallisen koordinaation kehittämisen roadmap

    Edetään monin menetelmin:

    1)  Kootaan neuvonantajaryhmä, joka tuo mukaan sidosryhmien näkökulmia ja vie kehittämistyötä yhdessä eteenpäin. 

    2) Sovitaan tapaamisia relevanttien toimijoiden kanssa, esitellään tausta ja tavoitteet sekä keskustellaan heidän rooleista koordinaatiomallissa ja motivoidaan heitä tekemään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

    3) Järjestetään tapahtumia, joissa rakennetaan tarvittavia toimenpide-ehdotuksia ja niiden välistä organisoitumista Ikäteknologian kansallista mallia varten.

    Neuvonantajaryhmä (NERO)

    Kansallisen Ikäteknologian koordinaatiomallin neuvonantajaryhmän tehtävänä on ohjata koordinaatiomallin rakentamista ja osoittaa etenemisen suuntaa.

    Ryhmään pyydetään vaikuttajia, joilla on aito intressi edistää ikäteknologioiden käyttöä kansallisesti ja rakentaa mallia tavoitteena jatkuvuus ja yhteistyö.

    NERO:ossa ovat mukana seuraavat henkilöt: 

    • Saara Hassinen, Terveysteknologia ry 
    • Laura Hollanti, Sailab – MedTech Finland ry
    • Anna Haverinen, Kuntaliitto
    • Kaisa Huuhtanen ja Suvi Hiltunen, Ikäteknologiakeskus Valli ry
    • Mika Fiskari, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelu
    • Marketta Niemelä, STM

    NERO:n kokousaikataulu: 

    1. 19.4.22 
    2. 10.6.22
    3. 17.8.22 
    4. 12.9.22 
    5. 11.10.22
    6. 1.11.22
    7. 12.1.23

    Aikataulu (sidosryhmätapaamiset, tapahtumat ja neuvonantajaryhmä): 

    6.4.22 TAPAHTUMA: Ikätukiverkoston tapahtumassa työpaja: aiheena alustavat tarpeet

    • Vetäjinä THL (Heidi Anttila, Kasperi Holmberg, Teija Hammar)  & VTT (Jouni Kaartinen)
    • Selvitetään mm. Mitä tarpeita, toiveita ja haasteita koordinaatiolle on? Miten sinä hyötyisit kansallisesta koordinaatiosta? 

    19.4. klo 11-12.30 NERO: neuvonantajaryhmän 1. kokous: käynnistys ja opastusta etenemiseen 

    • tausta ja tavoitteet
    • 14.9. tapahtuman tavoitteet ja ohjelma

    20.4. klo 8-9 Sidosryhmätapaaminen: Digitaaliset oppilaitosverkostot

    1.6.22 TAPAHTUMA: KATI-Aitiopaikka: lanseeraus, aiheena tavoitteet ja keinot

    • Keynote: Ikäohjelman 2030 valmistelu ja Ikätukiverkoston tavoitteet, Satu Karppanen
    • Kutsutaan toimijoita mukaan ja kertomaan, missä he ovat onnistuneet. 
    • Työpajat, jossa käsitellään pysyvää koordinaatiomallia
      • Miten voidaan edistää sitä, että onnistumisia jakoon ja muutkin pääsevät hyödyntämään sitä. 
      • Mitä ajatuksia osallistujilla on yhteisistä tavoitteista?
      • Mitä aiheita tulisi käsitellä, miten niitä priorisoidaan tai aikataulutetaan?
      • Mitä keinoja, ratkaisuehdotuksia?

    9.6.22 OHRY: THL-STM KATI-ohjelma johtoryhmän kokous, jossa keskustellaan etenemisestä ja tehdään linjauksia 

    10.6. klo 10-11.30 NERO: neuvonantajaryhmän 2. kokous: tilannekatsaus ja opastusta etenemiseen 

    12.8. STM:n antoi THL:lle ohjauspaperin, jossa tehtävät, tavoitteet ja keskeiset linjaukset

    17.8. klo 9-10.30 NERO: neuvonantajaryhmän 3. kokous: tilannekatsaus ja opastusta etenemiseen 

    12.9. klo 9.30-11.30 NERO: neuvonantajaryhmän 4. kokous: tilannekatsaus ja opastusta etenemiseen 

    Syyskuun aikana: 

    28.9.22 TAPAHTUMA: Ikäteknologiafoorumi

    • Verkostoitumista ja ikäteknologian koordinaatiomallin rakentamista
    • n. 50 osallistujaa - 37 ehdotusta  -  yhteiskehittely

    Lokakuu: Yhteiskirjoittaminen Googledocs:ssa

    11.10.2022 NERO: neuvonantajaryhmän 5. kokous: tilannekatsaus ja opastusta etenemiseen 

    loka-marraskuu 2022: yhteistyössä Tulevaisuuden soten ja Kestävän kasvun ohjelman kanssa, miten hyvinvointialueiden tuki & yhteistyö voidaan järjestää 

    1.11. NERO: neuvonantajaryhmän 6. kokous: tilannekatsaus ja opastusta etenemiseen 

    9.11. Ikäteknologiafoorumin tulokset – webinaari

    14.11. Sidosryhmille viimeistelyohjeet

    12.1.2023 NERO: neuvonantajaryhmän 6. kokous: Työpaperinluonnoksen kommentointi & tulevaisuuden ennakointi

    14.-31.1. Työpaperin kommenttikierros sidosryhmille

     

      Sidosryhmien tapaamiset

      • 20.4. Digitaalisen hyvinvoinnin oppilaitosverkostot (YO, AMK ja AO)

        • Ammattikorkeakoulut
        • Ammatilliset oppilaitokset
        • Yliopistot
      • Pilotointiympäristöt (Ikäteknologiafoorumissa)
      • NHG (Ikäteknologiafoorumissa)
      • Teknologiayritysten järjestöt
        • Terveysteknologia ry (mukana NERO:ssa)
        • Sailab ry (mukana NERO:ssa)
      • Yritykset (VTT haastattelee)
      • Kuntaliitto (mukana NERO:ssa)
      • Järjestöt
        • Ikäteknologiakeskus, Valli ry (mukana NERO:ssa)
      •  
      • Verkostot
        • 6.4. Ikätukiverkosto
        • 5.5. Ikääntyvän Suomen ongelmat (ISOt) -verkosto
        • Ikääntyneiden palvelujen johtajien verkosto  (Kuntaliitto)
      • 7.9. Tulkoti-hankkeiden kehittäjät (Ikäteknologiafoorumissa) ja Kotipalveluiden johtajat (yhteistyössä KATI, Tulsote, JOPA-hankkeiden kanssa) 

      Muut toimijat Työpaperin avoimen kommentoinnin kautta:

      • Muut hankkeet

        • Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Resurssiviisaat digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut eli REDI SOTE -hanke. Yhteiskehittämisen varhaisen vaiheen pilotoinnit alkavat keväällä 2022. Ensimmäisten pilottien teemana on ikäihmisten kotihoito. 
        • Muita?
      • Vanhus- ja vammaisneuvostot
      • Ammattiyhdistykset, Tehy ja Super
      • Media
      Tavoiteltu muutos

      Kansallinen ikäohjelma 2030 asettaa ikäteknologian vaikuttavuustavoitteen: Teknologia on lisännyt hyvinvointia. Vaikuttavuustavoitteeseen liittyvät osatavoitteet ovat:

      (1) Teknologia luontevana osana hyvinvointia ja ammattilaishoitoa,

      (2) Ikääntyvien teknologiataidot,

      (3) Yhdenvertaisuus teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksissa,

      (4) Työhyvinvoinnin lisääntyminen,

      (5) Myönteiset asenteet ja osallistuminen,

      6) Analytiikalla ja eettisellä tekoälyllä kustannusvaikuttavuutta, laatua ja läpinäkyvyyttä ja

      (7) Suomesta ikäteknologian mallimaa, hyvinvointia viennistä.

      Koordinaatio toimisi keihäänkärkialueena ja sillä täytyy olla verkostoja ja toimintaa osana laajempaa kokonaisuutta. Malli kuvaa eri toimijoiden yhteistoiminnan organisoimisen niin, että lopputulemana syntyi toimijoiden yhteinen suunnitelma ikääntyneen kotona asumisen teknologioiden käyttöä tukevan toimintamallin toteuttamiseksi. 

      Muutoksen mittaaminen

       

       

       

      Toteutussuunnitelma

      Koordinaatiomalliehdotukseen kirjataan toimenpide-ehdotukset vuosille 2023-2027 seuraavasti: 

      Sidosryhmät

      • suunnittelevat Ikäohjelman 2030 tehtäviä A-F toteuttavat konkreettiset toimenpiteet ja miten nämä toimenpiteet edistävät pääsemistä tavoitteisiin 1-7. Tehtävien A-F sisältöä on mahdollisuus hioa, jos se on kokonaisuuden kannalta järkevää (esim. ym. viitekehysten vuoksi)
      • Jokaisen toimenpiteen kohdalla: toteuttaja, aikataulu, resursointi
      • Toteuttajien ja muiden tahojen ja sidosryhmien koordinaatioon liittyvät tarpeet ja hyödyt

      THL

      • suunnittelee, miten koordinaatio toimii osana kansallista HVA-ohjausmallia ja sote-digitalisaatiota ja varmistaa kotona asumisen teknologioiden, järjestelmien ja datan yhteentoimivuuden ja integroitumisen sote-kokonaisarkkitehtuuriin.

      Selvityksen aikana kootaan relevanteilta toimijoilta konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Toimenpiteet lisätään yhteiseen suunnitelmaan. Kustakin toimenpiteestä kuvataan seuraavat asiat: 

      • Toimenpide x.x. (kirjoita tähän toimenpiteen nimi)
      • Haasteet: Kirjoita tähän mitä haasteita asiassa on vuonna 2022
      • Kuvaus ja tavoitteet: Kuvaa toimenpide ja sen tavoitteet
      • Mitä osatavoitetta (1-7) edistää?: Valitse ne Ikäohjelman tavoitteet, joita toimenpide edistää ja kirjaa ne tähän
      • Tuotokset: Konkreettiset tuotokset tähän
      • Toteuttaja/vastuuhenkilöt: Toteuttajataho/t ja vastuuhenkilöt, joihin voi olla yhteydessä tähän toimenpide-ehdotukseen liittyen
      • Aikataulu: Mille kk ja vuosille 2023-2027 aikana ajoittuu?
      • Resursointi: Kokonaissumma euroina
      • Koordinaatiotarpeet ja hyödyt: Mitä yhteistyötahoja tarvitaan ja millä tavalla yhteistyö toimisi ja mitä hyötyä siitä olisi kansallisesti?

       

      Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

      Koordinaatiomallin kohderyhmänä ovat:

      1. ikääntyneiden palveluissa toimivat henkilöt tulevilla hyvinvointialueilla. 
      2. suomalaiset yritykset, jotka kehittävät kotihoidon ja kotona asumisen ratkaisuja. 
      3. oppilaitokset, jotka kouluttavat kotihoidon ammattilaisia sekä kehittävät ja tutkivat hyvinvointiteknologioita (ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot).

      Asiakasymmärrystä kotihoidosta on kerrytetty seuraavasti:

      • KATI-ohjelmaa suunniteltaessa THL ja VTT selvittivät kuntien tarpeita hyödyntäen Business Model Canvasta (BMC). Kartoitus toteutettiin osallistavissa työpajoissa ja vastaajina oli kotihoidon ja digipalveluiden johtajia, esimiehiä ja ammattilaisia Helsingistä, Eksotesta, Porista, Tampereelta, Oulusta ja Kuopiosta. (ks. BMC - sidosryhmien tarpeet ja näkökulmat, 2020)
      • THL selvitti KATI-ohjelmassa mukana olevien alueiden (Eksote, Essote, Oulu, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme ja Satakunta) ylimmän johdon, esimiesten ja kotihoidon työntekijöiden tuen tarpeita liittyen teknologioiden käyttöön kotihoidossa ja kotona asumisessa (ks. KATI-ohjelman selvitys KATI-hankkeista 29.10.2021). Samalla haastateltavia pyydettiin tarkentamaan BMC-malliin kirjattuja asioita ja niitä pidettiin edelleen paikkansapitävinä.  
      • Oulun yliopisto ja THL osana Hyvinvoinnin ja Terveyden Tekoäly ja Robotiikka Hyteairo -ohjelman Analytiikkaosaamisverkostoa ja KATI-ohjelmaa toteuttivat haastatteluita, jotka koskivat kotihoidon ja kotona käytettävien laitteiden ja sovellusten tuottamien seurantatietojen tietopohjan ja tietojen hyödyntämistä. (ks. Tiedon hyödyntäminen kotihoidon ratkaisuissa, 2021)
      • VTT haastatteli yrityksiä, jotka ovat toimittaneet teknologiaratkaisuja KATI-hankkeiden alueille. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2022.
      • KATI-ohjelman aikana alueelliset KATI-hankkeet ovat tuoneet esiin ymmärrystä kotihoidon asiakkaiden, läheisten ja ammattilaisten tarpeista ja kyvykkyydestä käyttää teknologiaa. Mukana olevat oppilaitokset LAB, OAMK ja Sataedu ovat nostaneet esiin monenlaisia haasteita ja ratkaisuja liittyen ammattilaisten osaamisen kehittämiseen.
      Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
      Ideointi

      Toimijoiden ja sidosryhmien haastatteluista: 

      Työpaja 6.4. Mitä nykytilan haasteita ja tarpeita Ikäteknologian koordinaatiolle on?

      - 19 osallistujaa keskusteli, kirjoitti chattiin ja Jamboardille, tässä kooste:

      Nykytilan haasteet: 

      • Iäkkään ihmisen tarve tietyntyyppiselle teknologialle vaihtelee kun toimintakyky kynnyksittäin tietyllä tapaa alenee.  Jos tuote (vaikka älykello turvaranneke -ajatuksella) hankitaan tilanteessa, hetki ennen kotihoitoa ja sitten kun palvelun piiriin joudutaan, niin olisi hyvä välttää sitä, että juuri kun on opittu käyttämään tiettyä laitetta, niin pitäisi siirtyä siihen palveluntarjoajan tarjoamaan laitteeseen ja opetella taas uuden laitteen käyttö.
      • Miten teknologia jalkautuu ja näkyy ammattilaisten arjessa? Vahva pilottikulttuuri haasteena sotelle ja yrityksille. Pilottikulttuuri syö myös ruohonjuuritason henkilökunnan intoa ottaa uusia palveluja käyttöön, koska ensin tehdään pilotissa kovasti töitä ja sitten hyvät sovellukset tai laitteet häviääkin...
      • Uudet kilpailutukset ja alati vaihtuvat teknologiat. Pahimmillaan 2000-luvulla vs-mittarit vaihtuivat 3kk:n välein. Siinä sitten hoitajat keräsivät "vanhat" laitteet pois ja toivat tilanne uudet.
      • Muutosvastarinta yllättävän vahvaa sekä työntekijöiden että asiakkaiden joukossa: ammattilaisten teknologiaosaamisessa ja perehdytyksessä puutteita, miten saada asiakkaat mukaan etäteknologian käyttöön ja asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen.
      • Pätkivät yhteydet
      • Laitteiden kustannukset
      • Miten huolehditaan siitä, että vähäväkisissä pitkien etäisyyksien kunnissa saadaan tasavertaisesti huolehdittua teknologian käytön tuki ja osaaminen?

      Tarpeet:  

      • Tieto teknologioista:

        • Tarvitaan yrittäjille ja hyvinvointialueille käyttöön yhteistyö ja yhteinen alusta, jossa koottu tieto yrityksistä (palvelut ja tuotteet) ammattilaisten ja asiakkaiden käyttöön. Esim. turvateknologiset ratkaisut, kodin apuvälineet yms. Elintapojen muutosinterventioihin jotain kannustavaa teknologiaa? 
        • Business Finland on kokoamassa AgeTech -luetteloa kansainväliseen markkinointiin
        • Tietoa teknologioista myös asiakkaille, asiakas voisi suoraan hankkia yrityksiltä ratkaisuja? Showroomit, teknologioiden esittelyt VR-teknologialla asiakkaan kotona. 
      • Yksityisten kotihoidon palveluntuottajien teknologiat?
        • Miten saadaan yksityisille käyttöön myös teknologiaa, että senkin osalta tasavertaisuus toteutuu. Myös lupa-asiat aiheuttavat haasteita yksityisille. Eli miten saadaan entistä paremmin yksityiset (pienet ja keskisuuret) yrittäjät?
      • Laitteiden korvattavuus tai esim. vuokraus?
        • Iäkkään ihmisen tarve tietyntyyppiselle teknologialle vaihtelee kun toimintakyky kynnyksittäin tietyllä tapaa alenee - olisi tärkeää, että teknologiaa voisi paitsi kokeilla myös vuokrata tai lainata sen aikaikkunan ajaksi kun se tukee iäkästä ihmistä.
        • Monet teknologiat ostetaan ihan omalla rahalla ja jos teknologiassa on lääkinnällisen laitteen piirteitä, voivat laitteet olla myös kalliita.
      • Ikäteknologian ja apuvälineiden jälkimarkkinapaikka. 
        • Eli mistä voisin hankkia vähän käytetyn laitteen ikääntyneelle omaiselleni tai minne myyn sen tarpeettomaksi jääneen kalliin laitteen, jota käytettiin sitten lopulta vain pari kuukautta ennen kun omainen siirtyi seuraavaan hoitovaiheeseen?
      • Teknologiakoordinaatioyksikkö hyvinvointialueille
        • Hyvinvointialueilla olisi hyvä olla suhteellisen samankaltaiset toimintayksiköt ikäteknologian/digipalveluiden käytön hallintaan, ohjaukseen ja kehittämiseen. Yksikön vastuulla olisi tukea omaa toimintaa käytössä ja käyttöönotoissa sekä kehittämisessä, ohjata etäpalveluiden sisältöjä ja palvelutuotantoa, sekä olla muutosjohtamisen tuki koko organisaatiolle teknologioiden kanssa. Näiden toimintayksikköjen olisi tärkeää verkostoitua kansallisesti.
        • Kokonaisvastuu keskittyy, mutta siitä pitää rakentua tehokas asiantuntijoiden, "teknologialähettiläiden" verkosto. Tuki pysyy lähellä, kun jalkautumista tarvitaan ja verkosto hoitaa tiedon ja taidon ylläpidon sieltä keskitetystä aina sinne toiminnan yksiköihin. Se miten tämä tehdään, on vielä harkinnassa. Espoossa rakensimme vastaavan verkoston lääkinnällisten laitteiden asiantuntijaverkostona, jossa jokaisessa yksikössä on sitten lääkinnällisten laitteiden vastuuhenkilö, tulosyksiköissä sitten ko. toiminnon vastaava asiantuntija. Teknologioiden käyttö jo ennen kotihoidonpalveluita on tärkeä syy sille, että tämän teknologian koordinaatio pitää olla irti kotihoidon toiminnoista, jotta tehokkaasti voidaan osoittaa teknologiaresursseja sinne ennaltaehkäiseviin, suoraan ensikertaisen asiakkaaksi tulon vaiheeseen ym.
        • Nämä ennaltaehkäisevät tarpeet ja myös nämä henkilökunnan lisääntyvän tuen tarpeet ovat syy sille, että on tarpeen suunnitella kokonainen yksikkö, irti varsinaisista perinteisistä toiminnoista ja tämä voisi tuottaa tukipalveluina mm. tätä etäkotihoitoa ja lääkeautomaatteja, mutta myös kartoittaa asumispalveluihin ja ennaltaehkäiseviin teknologioita myös. Yksi paikka saisi näkyvyyden tarjontaan ja kysyntään, sitten koordinoi niiden hankinnan, ylläpidon ja vaikutusten seurannan. Näistä voidaan pitää sitten palvelukuvaukset näkyvissä sisäisesti ja ulkoisesti. Maakuntalaisfoorumit teknologian ympärille olisivat ehdottomia.
      • Yhteistyö ja verkostoituminen 
        • Jatkuvaa yhteiskeskustelua organisaatioiden välille. Käydään läpi käyttöönottojen tilannetta, kokemuksia, haasteita. Verkostotoimintaa tarvitaan siihen, että ollaan tietoisia, osataan ohjata sekä yhdistää asioita ja laitta palasia yhteen
        • Vahvan verkoston tuki tarvitaan (kansallinen koordinaatiomalli) siihen, kun toiminnalle ja johdolle aletaan esittelemään uutta palvelua/teknologiaa. Vaikuttavuuden osoittaminen.
        • Kansallisella toiminnalla näyttöä --> piloteista käyttöönottoihin, yhden organisaation pilotit ja kokeilut kansalliseen keskusteluun, jotta hyödyt ja haasteet välittömään tarkasteluun. Jokaisen ei tarvitsisi kokeilla samoja asioita.
      • Tiedon ja toimintamallien kokoaminen koko kokonaisuudesta

        • Valmiin tietopaketin luominen koko kokonaisuudesta, mikä on helppo ottaa käyttöön.
        • Apua tarvitaan hankintaan ja käyttöönottoprosessiin. Molemmissa huomioitava se, että teknologia ja toimintamallit pitää aina sovittaa toisiinsa ja käyttökontekstiin tai palveluihin. Myös toimintamallia ja palvelua pitää siis kehittää tässä vastaantulossa. Kun molemmat on sovitettu keskenään syntyy ratkaisu, jossa toisiinsa on kietoutunut toimintamalli, teknologia ja tapa miten sitä käytetään.
        • Käyttöönottoprosessin jälkeen edelleen - pitää huolehtia siitä että teknologia viedään jatkuvan kouluttamisen sekä ylläpidon ja huollon prosessiin. On tärkeää että hankittua teknologiaa myös käytetään sen käyttötarkoituksen mukaisella tavalla jonka valmistaja on osoittanut. Sekä huolehditaan siitä että laitteet on kunnossa ja huolletaan kuten valmistaja on osoittanut.
      • Asiakkaan osallistamiseen ja tukemiseen:
        • Teknologian tarjoamat mahdollisuudet on tärkeä ottaa tueksi ja turvaksi jo siinä vaiheessa kun on kyse ennaltaehkäisystä ja ennakoinnista - tutustuttaa siihen asteittain ja hyvissä ajoin sekä osallistaa myös iäkkäitä ihmisiä kehittämään teknologiaa itsessään mutta myös niitä hyödyntäviä palveluita - siis sekä palveluiden että niihin kytkeytyvien teknologioiden loppukäyttäjiä. 
        • Ikäteknologiakeskuksella toimintamalli: Ikääntyneiden digi/teknoraati. Raadissa osallistetaan vielä toimintakykyisiä ikääntyneitä tuotteiden/palveluiden kehittämiseen. Tällä hetkellä työskentelemme raadin kanssa dvv:n kanssa digitaaliseen henkilöllisyyteen liittyen
        • Markkinointi tärkeää: teknologiasta tulee puhua asiakkaalle asiakkaan kielellä/hoitaja, jolla tietoa asiakkaasta? Käyttöönoton tuki palvelun käyttöönottovaiheessa asiakkaalle, esim. lääkeautomaatin käyttöönotossa alkuun kotihoito tukena lääkkeenottoaikoina, kunnes toiminta sujuu.
        • Teknologian tarjonnan ajoitus tärkeää, esim. muistiasiakkaille. Toimintamalli niin, että käyttöönotto ja sen opastus olisi jo muistijäljen jääntivaiheessa.  Jos tuote (vaikka älykello turvaranneke -ajatuksella) hankitaan tilanteessa, hetki ennen kotihoitoa ja sitten kun palvelun piiriin joudutaan, niin olisi hyvä välttää sitä, että juuri kun on opittu käyttämään tiettyä laitetta, niin pitäisi siirtyä siihen palveluntarjoajan tarjoamaan laitteeseen ja opetella taas uuden laitteen käyttö.
        • Eli palveluiden tarjoaminen tietyllä tapaa alustariippumattomasti tai ainakin tiedon jakaminen siitä, millaisia laitteita kannattaa tietyssä tilanteessa/alueella hankkia, jotta ne ovat yhteensopivia myöhempienkin tarpeiden kanssa.
      • Kotihoidon ammattilaisen tukemiseen:
        • Tavoitteena ymmärtäminen, mihin teknologiaa käytetään ja miten tietoa hyödynnetään, koko ketju näkyviin. Teknologiatietämys kriteerinä rekrytoinnissa. Teknologiapassi hoitohenkilöstölle vrt. hygieniapassi. Tämä osaksi perehdytykseen "pakolliseksi" kuten LOVEn suoritukset.
        • Ammattilaisen motivaatio ikäteknologian käyttöönottoon asiakastyössä jatkuvana kysymyksenä "Miten minulle käy?" Teknologioiden esittely ja perehdytys henkilökunnalle jatkuvana toimintana, vaatii useita kertoja ja sitkeyttä, pienin askelin, muutoksen vastustajien ottaminen mukaan. Muutosagentit ja vertaistuki: muutoksen tuki ja oikea henkilöstö oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Eli ajan antaminen uuden omaksumiseen sekä todellisen lähituen järjestäminen.
        • Vaikuttavuus saatava näkyviin hoitajan työssä.
        • Kotihoitotiimiin hyvinvointiteknologian asentaja/hyvinvointiteknologiaan suuntautunut lähihoitaja, joka tuntee asiakkaat ja tuntee myös teknologian ja osaa valita oikeat ratkaisut oikealle asiakkaalle.
      • Tiedolla johtaminen
        • Opetellaan hyödyntämään jo kerättyä tietoa yhä paremmin. Ei siis vain lisätä tietoa keräävää teknologiaa.

        Johtopäätöksiä keskustelusta:

        • Hyvinvointialueiden yhteinen palveluarviointisapluuna ja toimintamallipankki
        • Tarvepankki
        • Palvelupankki
        • Teknologiapankki
        • Säädöspankki
        • Käyttäjäraadit
        • Palvelutuotannon arviointimalli
          • Käyttöönotto/muutosprosessi/perehdytyksen arviointimalli
          • Kustannusvaikuttavuuden arviointimalli
          • Toimintamallin arviointimalli
          • Teknologian arviointimalli
          • Henkilöstövaikuttavuuden arviointimalli
          • Tiedonhyödyntämisen arviointimalli
          • Lääketieteellisen/hoidollisen vaikutuksen arviointimalli
        • Asiakas/omaisvaikutusten arviointimalli
        • Geneeriset teknologia-arviot (DigiHTA)
        • Kuinka tuotetaan toimintamallien tietopankki hyödynnettäväksi?
        • Tiedonkeruu, analysointi ja raportointi

         

         

         

         

        Idean testaus asiakkaalla

        Ehdotus kootaan työpaperiksi, joka lähetetään avoimelle kommenttikierrokselle tammikuun puolessa välissä. Kommentointiaikaa on 2 viikkoa. 

        Ratkaisun perusidea

        Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa mallia ikäteknologian hyödyntämisen kansalliseen koordinaatioon.

        Tavoitteena on tehostaa etenkin kotona asumista tukevan hyvinvointiteknologian kehittämistä, käyttöönottoa ja vaikuttavuuden arviointia. Näin pyritään edistämään iäkkäiden hyvinvointia ja turvallista kotona asumista sekä kotihoidon ammattilaisten työhyvinvointia.

        Ehdotus koordinaatiomalliksi on suunniteltu THL:n vetämässä Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelmassa yhdessä sidosryhmien kanssa. Koordinaatiomallin tavoitteet ja tehtävät on määritelty Ikäohjelman periaatepäätöksessä, ja ehdotus on suunniteltu sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Keskeiset viitekehykset ja linjaukset koordinaatiomallille ovat STM:n kansallinen hyvinvointialueiden ohjausmalli ja sote-digitalisaatio, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri ja näihin liittyvä lainsäädäntö. Koordinaation tulee tukea kotona asumisen teknologioiden ja järjestelmien liittymistä osaksi kansallista sote-tiedonhallintaa eli kokonaisarkkitehtuuria. Ikäohjelman 2030 periaatepäätöksen tehtävät Ikäteknologian kansalliselle koordinaatiolle:

        • Jakaa tietoa vaikuttavista toimintamalleista ja käytänteistä sekä tuetaan niiden kehittämistä, käyttöönottoa ja seurantaa.
        • Arvioida ikäteknologiaratkaisujen vaikuttavuutta ja kustannushyötyjä sekä kootaan tieto Digi-HTA-menetelmällä arvioiduista ratkaisuista.
        • Edistää myönteistä asennetta teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen, jotta hyvät käytännöt saadaan leviämään.
        • Ohjata alueita ja organisoida vertaisoppimista sekä edistetään verkostomaista kansallista ja alueellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken tukemaan teknologian käyttöönottoa laajasti eri alueilla.
        • Edistää ikäteknologian toimintamallin kaupallisia ja kansainvälisiä mahdollisuuksia mm. tunnistamalla, miten julkisen sektorin kehittämiä toimintamalleja ja toteutuksia voidaan hyödyntää viennin tukena ja kansainvälisessä teknologiayhteistyössä.
        • Tukea sote-toimijoiden ja yritysten yhteistyötä teknologioiden yhteiskehittämisessä, pilotoinnissa ja käyttöönotossa.

        Ehdotuksen mukaan

        • THL koordinoisi ikäteknologian hyödyntämistä kansallisesti ja alan toimijat, kuten oppilaitokset, järjestöt ja yritykset, edistäisivät ikäteknologian hyödyntämistä omilla toimenpiteillään.
        • Sidosryhmien omat toimenpide-ehdotukset käsittelevät muun muassa käyttäjien osallisuuden lisäämistä, vaikuttavuuden arviointia, ammattilaisten teknologiaosaamista, tuotteiden yhteiskehittämistä ja hyvinvointialueiden teknologiakoordinaatiota.

        Ehdotus THL:n koordinaatiotehtäväksi

        THL:n koordinaatio ylläpitää ja päivittää kestävää kotona asumista tukevan teknologian käytön (KATI)-toimintamallia ja -viitearkkitehtuuria. Niiden avulla THL tukee teknologioiden käyttöönottoa sekä hyvinvointialueiden tietojärjestelmien liittymistä kokonaisarkkitehtuuriin. THL jatkokehittää yhteiskehittämis- ja verkkopalvelu Innokylää, jotta hyvinvointialueet voivat hyödyntää toistensa hyviä toimintamalleja entistä helpommin. Koordinaatioroolissaan THL jakaa tietoa ja tukee alueellisia toimijoita ja sidosryhmiä ikäteknologian hyödyntämiseen liittyvässä työssä ja keskinäisessä sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Koordinaatio yhdistää ja kanavoi THL:n sisäistä ja muiden organisaatioiden asiantuntemusta. Koordinaatio tukee hyvinvointialueiden teknologiaratkaisujen vertaiskehittämistä eri työmuodoilla (esim. työpajat ja Innokylä), tuo eri toimijoita yhteen tapahtumissa ja edistää vaikuttavan teknologian käyttöä viestinnällä. 

        Sidosryhmien toimenpide-ehdotukset

        Sidosryhmät ehdottavat yhdeksää kansallista toimenpidettä, jotka yhdessä THL:n koordinaation kanssa kattavat Ikäohjelman periaatepäätöksessä koordinaatiomallille määritetyt tehtävät ja tavoitteet. Toimenpide-ehdotuksiin sisältyy ikääntyvän ja vanhan ihmisen näkökulma ja osallisuus, ikäteknologiaratkaisujen tuotekehityksen, testauksen ja viennin tuki, ikäteknologiaosaamisen kehittäminen ja sote-ammattilaisten kouluttaminen, hyvinvointialueiden teknologiayksiköiden koordinaatio, puhebotin kehittäminen, hyvinvointiteknologiahakemiston jatkokehitys sekä vuosittaisen hyvinvointiteknologiatapahtuman laajentaminen. Arviointitiedon hyödyntämistä varten kehitetään kotona asumisen teknologioiden yhtenäinen arviointikokonaisuus. Yhtenä toimenpiteenä ehdotetaan kansallisen tekoälyviitearkkitehtuurin toteuttamista ja sen kytkentää sote-viitearkkitehtuuriin. 

         

        Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

        Ehdotus on suunnattu poliittisille päättäjille hallitusohjelman suunnittelua varten. 

        Ikäteknologian koordinaatiomallin ja ehdotettujen toimenpiteiden toteutuminen vuosina 2024-2027 edellyttää rahoitusta.  Toiminnan resursointitarve vuosille 2023–2027 on yhteensä 25,3 milj. euroa. 

        • Suunnitelman toteuttaminen edellyttää THL:lle pysyvää rahoitusta, jonka vuosikustannukset ovat 800 000 euroa.
        • Sidosryhmien toimenpide-ehdotusten resursointitarve on arviolta noin 22,1 milj. euroa.